Uleåborgir
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Kärpät, Päätalo, Huovinen, Sympathy For The Devil
Puolen litran tölkki Eldorado-omenasiideriä.
0,33 litran tölkki Pirkka III -olutta.
0,33 litran tölkki Pirkka III -olutta.
Ja vaikka chileläiset kovasti rehentelevät piscoillaan, niin karttaan vilkaisemalla selviää kyllä, missä se Pisco sijaitsee ja mistä näin ollen tulee se oikea pisco.
Kyllähän noita tuli aikoinaan hankittua kaksikin. Toinen löytyy edelleen omasta baarikaapistani ja toisen lahjoitin isälleni muistaakseni seuraavana isänpäivänä.Keväällä älysin ostaa Alkon "erikoistarjouksesta" Jaloviinaa, mallimerkintä **. Kahden tähden rajoitettu erä myytiin kuulemma nopeasti pois, Alkon kassanhoitaja kertoi parhaitten hakeneen 10 lekkeriä kerralla.
Ehtivätkö muut Jatkoajan jalojuoman ystävät hankkia omansa?
Jos viisitoistavuotiasta saisi.
Ei vaan, juomatta jäisi, en ole viskien ystävä. Enkä oluiden. Enkä lonkeron. Enkä siiderien. Enkä viinien, paitsi edesmenneen Sorbuksen. Sitä löytyy yksi pullo kaapista avaamattomana, säilytän sitä muistona. Samoin pulloa yrttilikööriviina Herbaa, joka oli yksi lemppareistani, mutta sssaassstainen Alko senkin lopetti, klunk! Klunk! Me vihataan niitä ikuissessti!
Juon erittäin vähän ja harkitusti, ja pääasiassa väkeviä viinoja tai väkeviä yrtti/hunajaliköörejä raakana. Jotkut tietyt viinat saattavat säilyä vuosia kaapeissa, tosin tulee niitä sitten aina ajoittain nautiskeltua. Tällä hetkellä löytyy kutakuinkin seuraavaa:
-Edellämainittu Sorbus-pullo
-Edellämainittu Herba-pullo
-Pullo Gambinaa
-Puolikas pullo Prinssieversti-liköörijuomaa
-Jägermaister-pullo pakastelokerossa, ollut siellä kolme vuotta
-puolalaista Zubrowka/Grasowka-biisoninruohovodkaa (lempparini) noin 3-4 litraa, tätä ostan aina varastoon jos ulkomailla käyn
-Rigan mustaa balsamia litra
-Rigan mustan balsamin herukkaversiota puoli litraa
-litra puolalaista Goldwasser-likööriä (jossa on aitoa lehtikultaa seassa, Gdanskin erikoisuuksia)
-litra Old Krupnik -hunajalikööriä (n. 40%)
-litra Bärenjäger-hunajalikööriä
-puoli litraa Minty-minttuviinaa, jonka ostin Pietarin risteilyltä viime keväänä kurkkukipuun, en muuten pidä minttuviinasta mutta sillä voi kurlata ja raikastaa kurkkua.
Lisäksi on pari pientä pulloa (parin desin pulloja) mm. latvialaista hunajalikööriä, virolaista mansikkalikööriä (Liviko Likörs tjsp?) ja lisää biisoninruohovodkaa. Siinä varmaan kutakuinkin kaikki, ellen jotain sitten unohtanut.
Onneksi juon kohtuudella ja harkiten, sillä havaitsin juuri, että Alko on lopettanut kaikkien suomalaisten lempijuomieni myymisen eikä ole välttämättä edes koskaan aloittanut ulkomaisten lempiviinojeni myyntiä Suomessa. Joten pitäköön Alko tunkkinsa, minä ostan viinani lähes sataprosenttisesti ulkomailta, pullo kerrallaan. Koska kulutus on näin pientä, niin millekään trokausreissulle ei ole vielä tullut tarvetta, mutta ehkä sekin päivä joskus tulee.
Suomalaiset tikkuviinat kuten Leijonat yms. sopivat parhaiten tärpätin raaka-aineeksi tai molotovin koktaileiksi jos Talvisota Mk. II sattuisi syttymään. Juomakelpoisia ne eivät ole. Leijona-pullo minulla oli aikoinaan kaapissa korkattuna ja puolillaan yli kuusi vuotta, en sitä lopulta pystynyt juomaan ja kaadoin kelvottoman nesteen viemäriin.