Tulinpa senkin uteliaisuuttani lukeneeksi, nimittäin Jari Tervon Myyrän.
Kirja on monella eri tasolla polveileva kertomus, jossa kunkin henkilön kuvaus, toiminta ja ajatukset nivoutuvat jossain vaiheessa pääjuonen kanssa yhteen, mutta jokainen tilanne ja henkilö ovat samalla kuin oma irrallinen tarinansa, joka kumminkin jostain syystä istuu jämptisti kokonaisuuteen.
70 -luvun eri ilmentymien, tässä lähinnä sisä- ja ulkopoliittisten tapahtumien, tunteminen helpottaa tarinan ymmärtämistä. Ilman niitä kyseessä voisi olla vain pelkkä viihteellinen, ehkä vähän vitsikäs kirja ja silloin ne herkullisimmat nyanssit, eli Tervon tuttu terävä huumori ja lähes akrobaattiset räävittömyydet, jäävät pääosin tavoittamatta. Kirjassa esiintyvät hahmot ovat fiktiivisiä, mutta toisaalta ihmistyyppeinä helposti tunnistettavissa.
Tarina liikkuu intensiivisesti maiden korkeimpien poliittisten eläinten kokkareista siperialaiseen maakuoppaan ja takaisin niin hurjaa, koko ajan kiihtyvää vauhtia, että noin viisisataa sivuinen opus tuntuu kaksi kertaa mittavammalta.
Kirjan synnyttämät ajatukset eivät oikein jätä rauhaan - pitänee siis piakkoin lukea uudestaan.
Voin suositella kaikille – erittäin hyvä kirja!