powerplaymaker
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Jokerit, Detroit Red Wings
Kyllähän tästä kaudesta jäin niin paljon muutakin, kuin pronssi.
Ekat hämärät muistikuvat on jostain viime kesältä, jolloin huhuissa pyöri Filppulaa ja Lehterää jne. Taisin olla intissä, merellä, laivaston harjoituksessa, kun tuo tiedotustilaisuus oli määrä pitää. Siinä sitten metallilaatikossa puhelimen netin kanssa painimaan. Hahli ja Filihän sieltä sitten tulivat. Tuolloin oli varmaan tämän kauden ensimmäiset kuumotukset.
Seuraavana kuvioihin taisi tulla lähes eeppiset mitat saanut Jarkko Ruutu vääntö: Julleihin vai meille; ei ikinä meille jne.. kyllähän te muistatte. Twitter, huhut, spekulaatiot. Onhan tukin myllytys kieltämättä muistelemisen arvoista kamaa.
Rudikeskustelu jäi ehkä hieman varjoon European Trophyn alkaessa. Hienoahan se oli kävellä Valtti-areenalle katsastamaan joukkuetta taas niin pitkästä aikaa. Aurinko paistoi ja bisse maistui.
Seuraava muistelun arvoinen tapahtuma oli tottakai tämä Lokomotivin hirvittävä lentoturma. Tottahan toki tuo kosketti koko jääkiekkoilevaa maailmaa. Hiljainen hetki Jokerit - HPK harjoitusottelun alussa ja tippa linssissä... Toivottavasti sellaista ei tarvitse enää ikinä kokea...
Seuraavana olikin sitten kesäkauden suurin pommi; Jarkko Ruutu. Kaikille HIFKta kannattaville frendeille tuo yksi nimi oli pahinta myrkkyä. Yhden tälläkin palstalla vaikuttavan jullifanin kerrotaan oksentaneen... Oi sitä fiilistä, kun se mediamylly oli "ohi" ja vihdoin saatiin selvyys.
Sitten päästiinkin jo aloittamaan kausi ihan todenteolla. Alkukauden totaalihoki oli jotain niin hienoa, että tavallaan alkaa jo vituttamaan niiden kelailu... Vitutusta helpottaaa kuitenkin mm. Zoltatin ekan matsin videoiden kelailu, Zolin ekan kotipelin fiilikset...
Pitkä matka kuljettiin ja olihan matkan varrella European Trophy lopputurnausta, Turun stogereissua, Talviklassikkoa ja vaikka mitä. Nordlundin jatkoaikamaali, Ruudun rankkari Klassikossa, Stogereissu kokonaisuudessaan... Ei näitä hevillä unohda!
Ja tottakai kirsikkana kakun päällä, pisteenä iin päällä, mitä näitä nyt on, tuo, ahh, niin ihana ja autuas jullisarja. Kilpparin torjuma rankkari, Maston pommi ja Hardtin jatkoaikabyyri... Melartin ja Söden kompuroinnit, Söden sähkökatko, sommartiden...
Pronssipeliäkään ei voi unohtaa! Se fiilis, kun Eteläpääty tajusi, että on pakko ruveta auttamaan jengiä ja heräämisen oikeasti näki joukkueesta. Fanien huudatukset, encoret jne. On tää hienoo elämää!
Täydentäkää nyt tuohon se mitä meikäläseltä jäi sanomatta. Ei nyt varmasti kaikki heti tule mieleen, kun näin sponttaanisti aloin miettimään...
Vielä kerran: Kiitos tästä kaudesta! Kiitos joukkueelle, joukkueenjohdolle, faneille, capoille, Eteläpäädylle ja sen hallitukselle ja tottakai kaikille palstaveljille ja siskoille. Kohtahan tämä rulianssi alkaa taas alusta. Odottakaahan! Ei aikaakaan, kun jo huomaatte olevanne kauden avauksessa ihastelemassa sitä, kuinka nopeasti aika on mennyt ja kauinka lämmin (tai sateinen) kesä olikaan. Sillon nähdään taas! Varmasti!
Ekat hämärät muistikuvat on jostain viime kesältä, jolloin huhuissa pyöri Filppulaa ja Lehterää jne. Taisin olla intissä, merellä, laivaston harjoituksessa, kun tuo tiedotustilaisuus oli määrä pitää. Siinä sitten metallilaatikossa puhelimen netin kanssa painimaan. Hahli ja Filihän sieltä sitten tulivat. Tuolloin oli varmaan tämän kauden ensimmäiset kuumotukset.
Seuraavana kuvioihin taisi tulla lähes eeppiset mitat saanut Jarkko Ruutu vääntö: Julleihin vai meille; ei ikinä meille jne.. kyllähän te muistatte. Twitter, huhut, spekulaatiot. Onhan tukin myllytys kieltämättä muistelemisen arvoista kamaa.
Rudikeskustelu jäi ehkä hieman varjoon European Trophyn alkaessa. Hienoahan se oli kävellä Valtti-areenalle katsastamaan joukkuetta taas niin pitkästä aikaa. Aurinko paistoi ja bisse maistui.
Seuraava muistelun arvoinen tapahtuma oli tottakai tämä Lokomotivin hirvittävä lentoturma. Tottahan toki tuo kosketti koko jääkiekkoilevaa maailmaa. Hiljainen hetki Jokerit - HPK harjoitusottelun alussa ja tippa linssissä... Toivottavasti sellaista ei tarvitse enää ikinä kokea...
Seuraavana olikin sitten kesäkauden suurin pommi; Jarkko Ruutu. Kaikille HIFKta kannattaville frendeille tuo yksi nimi oli pahinta myrkkyä. Yhden tälläkin palstalla vaikuttavan jullifanin kerrotaan oksentaneen... Oi sitä fiilistä, kun se mediamylly oli "ohi" ja vihdoin saatiin selvyys.
Sitten päästiinkin jo aloittamaan kausi ihan todenteolla. Alkukauden totaalihoki oli jotain niin hienoa, että tavallaan alkaa jo vituttamaan niiden kelailu... Vitutusta helpottaaa kuitenkin mm. Zoltatin ekan matsin videoiden kelailu, Zolin ekan kotipelin fiilikset...
Pitkä matka kuljettiin ja olihan matkan varrella European Trophy lopputurnausta, Turun stogereissua, Talviklassikkoa ja vaikka mitä. Nordlundin jatkoaikamaali, Ruudun rankkari Klassikossa, Stogereissu kokonaisuudessaan... Ei näitä hevillä unohda!
Ja tottakai kirsikkana kakun päällä, pisteenä iin päällä, mitä näitä nyt on, tuo, ahh, niin ihana ja autuas jullisarja. Kilpparin torjuma rankkari, Maston pommi ja Hardtin jatkoaikabyyri... Melartin ja Söden kompuroinnit, Söden sähkökatko, sommartiden...
Pronssipeliäkään ei voi unohtaa! Se fiilis, kun Eteläpääty tajusi, että on pakko ruveta auttamaan jengiä ja heräämisen oikeasti näki joukkueesta. Fanien huudatukset, encoret jne. On tää hienoo elämää!
Täydentäkää nyt tuohon se mitä meikäläseltä jäi sanomatta. Ei nyt varmasti kaikki heti tule mieleen, kun näin sponttaanisti aloin miettimään...
Vielä kerran: Kiitos tästä kaudesta! Kiitos joukkueelle, joukkueenjohdolle, faneille, capoille, Eteläpäädylle ja sen hallitukselle ja tottakai kaikille palstaveljille ja siskoille. Kohtahan tämä rulianssi alkaa taas alusta. Odottakaahan! Ei aikaakaan, kun jo huomaatte olevanne kauden avauksessa ihastelemassa sitä, kuinka nopeasti aika on mennyt ja kauinka lämmin (tai sateinen) kesä olikaan. Sillon nähdään taas! Varmasti!