Tietyin varauksin samaa mieltä, mutta...
1. Mistä saadaan tähän sopivat junnut? Ei pelaajaa voida sen perusteella nostaa pelaavan kokoonpanoon, että hän on oma juniori. Pitäisi olla potentiaalia nousta oikeasti pelaavaan kokoonpanoon. Tämän hetken A-nuorista potentiaali loistaa vähyydellään.
2. Kuinka nämä junnut saadaan pidettyä? Fakta on, että Jokereista on menestyneen nuorehkon pelaajan helpompi lähteaä rapakon taakse kuin maalaiskunnista. Lahden kommentit ovat hyvä esimerkki tästä.
3. Miten rahamiehet suhtautuvat parin kauden mahdolliseen huonoon menestykseen? Rahaa ei virtaa tänne merkittävissä määrin huvin ja urheilun vuoksi, vaan positiivisen näkyvyyden. Jokerit on joukkueena erittäin mediaseksikäs ja sitä kautta sponsoreitakin kiinnostava. Jos nyt tiedossa olisi välikausi (ei välttämättä edes suureen ääneen huudeltu, vaan joukkueen näkyvä heikentäminen palkkaamalla junnuja menetettyjen tähtien tilalle), ei tarvitsisi odottaa samanlaisia sponssisopimuksia kuin esimerkiksi nyt. Tuosta tulevien kausien menestyksestä voi olla montaa mieltä: kuinka moni joukkue on "omalla" porukalla kärjen tuntumassa?
Itse lähtisin kehittämään systeemiä mahdollisimman alhaalta, toisin sanoen jo B- tai C-junnuista lähtien pitäisi pelaajia ajaa ahkerammin liigan rinkiin. Helpoiten (mutta ei halviten) tämä käy luomalla kunnolliset harjoitusresurssit pelaajille. Tässä pitäisi ainakin ottaa huomioon:
* Pelaajien taso olisi pidettävä mielessä. Jos pelaaja on tarpeeksi hyvä pelaamaan vanhemmissa ikäluokissa, ei tätä kehitystä pitäisi jarruttaa. Paino kuitenkin sanalla pelaamaan. Monien lahjakkaiden pelaajien kehitys on tuntunut taantuneen sen jälkeen, kun siirto B:n parhailta pelipaikoilta A:n penkille on tapahtunut. Valmentajien vastuu tässä on suuri ja pitäisi oikeasti pystyä tiedostamaan kenellä on potentiaali pelata haastavammassa ympäristössä säännöllisesti.
* Liigapaikka pitäisi pystyä lunastamaan mahdollisimman kivuttomasti. Bluesissa A-nuoret pelaavat lähes identtisellä pelitavalla kuin edustus, joten turhaa sekoilua sen kanssa ei nuorille tule. Tällöin esimerkiksi loukkaantuneita pelaajia voisi helposti tuurata lähes kuka tahansa A-nuorista ja näin saadaan annettua edes jonkinlaista mahdollisuutta haistella liigaympäristöä ja antaa näyttöjä.
* Pelaajia pitäisi tarkkailla paljon enemmän kuin nyt. Aravirta puhui hetki sitten Jatkoajan artikkelissa Lahden tavoista. Lisäksi naapurissa esimerkiksi Holmbergista on puhuttu tällä tavoin "löytönä".
* Pelaajia pitäisi pystyä kehittämään yksilöllisemmn näiden heikkouksien pohjalta. Lehterän lähtö oli hyvä esimerkki. Tapparassa parempi valmennus yksillöllisempine luisteluharjoituksineen oli yksi vaakakupissa Tampereen suuntaan painava asia. Olisiko esimerkiksi meille ollut haittaa, jos Strömberg Jr ja Lehterä olisi 1-2 vuotta takaperin parannettua luisteluaan yksillösemmän harjoituksen avulla?
* Liigaan pitäisi saada kunnollisia näytönpaikkoja. Kenen etuja palvelee Hovisen tai Strömbergin nykyinen asema? Tuolla peliajalla on vaikea paikata kunnolla loukkaantuneita pelaajia, saati sitten kehittyä. Lisäksi esimerkiksi Vauhkosen, Rinteen tai Veistolan mahdollisuudet näyttää kunnolla osaamistaan ovat jääneet junioripeleihin ja luultavasti satunnaisiin liigan harjoituksiin. Miten näistä junnuista yritetään saada uusia huippuja, jos millään näytöillä junioreista ei ole apua? Mielummin palkataan Pentikäisiä ja Rontteja tryouteille ja vuokrasopimuksille kuin annetaan junnujen tuurata loukkaantuneita pelaajia muutamassa matsissa. Oliko esimerkiksi Pentikäisen (Tapparan 7. puolustaja, meillä 8 ottelussa 0+1 ja 41min) sellainen vahvistus meille, että edes runkkarimatseihin ei voitu antaa näytönpaikkaa junnuille?
Avainsanaksi nousee valmennus. Tällä hetkellä Shedden vaatii junnuilta onnistumisia, mutta ei anna siihen vaadittavaa vastuuta. Vaikea se on Saarinen-Salmelainen-Strömberg akselin korvata Stapletonia tai kavereita, jos näiden kolmen yhteenlaskettu keskiarvo peliajasta on pienempi kuin Staplen. Ei liigaporukoita hätyytellä lähes olemattomalla kokemuksella ja tuntumalla. Entä Hovinen? Markkasta yritetään peluuttaa jopa vatsataudissa. Ei löydy luottoa, eikä varmasti anna Hoviselle kauheasti intoa tai uskoa.
Karu fakta on, että Jokereissa ei ole tarvittavaa valmennuksellista osaamista. Tämä heijastuu hyvin A:n ja liigan välisissa siirtymisissä. A:ssa ei pystytä kehittämään tarpeeksi sopivia pelaajia ja ne harvatkaan eivät saa edes kunnollista näytönpaikkaa liigasta. Pienellä kateudella pitää katsoa naapuriin: Ramstedt-Enlund-Aaltonen kolmikon lähdettyä piti joukkueen lahjakkaiden junnujen olla siinä, mutta mitä vielä. Uusia lahjakkuuksia on kuitenkin löytynyt ja liigaan on noussut yllättäviäkin nimiä.
Omana ratkaisuna olisi pätevien juniori- ja taitovalmentajien (fysiikka, luistelu, jne) palkkaaminen ja Sheddenin korvaaminen ehkä jo seuraavalle kaudelle kaverilla, joka pystyisi tunnistamaan potentiaaliset liigapelurit ja uskaltaisi antaa yrittää. Jortikka esimerkiksi pystyi tähän, sääli vain nähdä kirkkaimmat helmet tällä hetkellä vain Canalin NHL-lähetyksissä.