Missä ovat suomalaiset NHL tähdet?

[The Original Jags]

Olen kuunnellut suomalaisten kiekkoihmisten kehuvan paljon Suomen valmennusjärjestelmän tasoa. Onpa sitä kehaistu maailman parhaaksikin. Mutta yksi asia on kuitenkin vaivannut mieltäni: Miksei tämä valmennusjärjestelmä tuota todellisia huippupelaajia? En puhu nyt Hentusista tai Pärssisistä. He ovat hyviä pelaajia Euroopassa mutteivat huippupelaajia.
<BR>
<BR>Eli kysymys kuuluu: missä ovat suomalaiset NHL tähdet? Teemu Selänne on ainoa todellinen supertähti jonka Suomi tuotti 90-luvulla. Selänteen ohella Vladimir Jursinovin koulussa oppinsa saaneet Saku Koivu, Kimmo Timonen ja Jere Lehtinen nousivat huipulle NHL:ssä yhdessä Sami Kapasen ja Janne Niinimaan kanssa. Mutta siinäpä he sitten ovatkin. Eivätkä nämäkään miehet ehkä Koivua lukuunottamatta ole tähtiä NHL:ssä.
<BR>
<BR>Näiden pelaajien jälkeen on ollut hiljaista. Ikäluokat 1976-1981 eivät ole tuottaneet kuin muutaman marginaalisen NHL pelaajan. Aki Berg, Olli Jokinen, Tomi Kallio jne. Samassa ajassa Tshekki tuotti Eliasta, Sykoraa, Bonkia, Kaberlea, Hejdukia, Havlatia, Fischeria, Skoulaa, Dvorakia, Hlavacia, Hrdinaa jne.
<BR>
<BR>Olosuhteet vaikkapa Tshekkiin verrattuna Suomessa ovat erinomaiset. Suomessa on yli kaksi kertaa enemmän jäähalleja kuin Tshekissä, enemmän pelaajia ja luonnonjää talvella. Miksi Tshekki tuottaa parempia pelaajia kuin Suomi tästä huolimatta? Siinä kysymys jota kiekkoihmiset voisivat kysellä itseltään Suomessa.
<BR>
<BR>Vladimir Jursinovin lähtö Turusta oli valtava takaisku suomalaiselle kiekkoilulle. Suurempi kuin moni osaa edes aavistaa. TPS on menestynyt hyvin Hannu Jortikan alaisuudessa mutta Jursinovin kaltaiseksi nuorten pelaajien kehittäjäksi hänestä ei ole. Kuinka monta huippua TPS on tuottanut Jursinovin jälkeen? Ovatko Marco Tuokko ja Ilkka Mikkola huippuja edes eurooppalaisessa mittakaavassa?
<BR>
<BR>Jursinov toi suomalaiseen kiekkoiluun ammattimaisen harjoitteluasenteen ja uuden lähestymistavan koko peliin. Jursi on ehkä maailman paras valmentaja pelaajien taitojen kehittämisessä. Ei ole sattumaa että Sveitsin juniorimaajoukkueet ovat alkaneet menestyä kun Jursi meni Klotenin valmentajaksi. Kohta menestys alkaa näkyä myös miehissä.
<BR>
<BR>Takaisin suomalaiseen kiekkoiluun. Jotain vikaa täytyy olla kun uusia tähtiä ei tule. Ovatko Tuomo Ruutu ja Mikko Koivu seuraavat suomalaiset huippupelaajat? Toivoa sopii, vaikkei kumpikaan näistä omaa aivan supertähti potentiaalia. Ruutu on tehnyt jo läpimurtonsa kansallisella tasolla ja Koivu tekee saman todennäköisesti ensi vuonna.
<BR>
<BR>Suomalaisella kiekkoilulla on edessään itsetutkistelun aika. Lännen sijasta meidän on käännettävä katseemme itään. Siellä on todellinen valmennustietämys. Kävin vasta Kajaanissa seuraamassa nuorten olympiakisoja. 16-vuotisten ottelussa kiinnitti huomiota venäläispelaajien huikea taitotaso kaikkiin muihin verrattuna. Ero oli suorastaan kammottava. Oli kuin olisi katsellut miesten pelaavan poikia vastaan, vaikka kyseessä olivat samanikäiset pelaajat. Venäläiset olivat sekä fyysisesti että ennen kaikkea taidollisesti valovuoden edessä suomalaisia ja muitakin. Olisi hyvä tietää mistä tällainen ero johtuu.
<BR>
<BR>

 

[Gags]

Vaikka en muistaakseni ikinä ole suomalaista valmennustaitoa mitenkään eritoten ylistänyt ja en näin ollen olekaan oikea mies haastettasi vastaanottamaan, ajattelin kuitenkin muutaman rivin asiasta väsätä. Olen toki tämän saman jo aiemminkin muiden keskustelujen yhteydessä kertonut.
<BR>
<BR>Eli minun mielestäni ei ole olemassa hirveän suuria eroja harjoittelumenetelmissä eikä myöskään geeniperimässä. Suurin muutos Suomen, Venäjän ja Tshekin välillä on se, että näiden kahden muun maan lupaavat pelaajat siirtyvät hyvissä ajoin ulkomaille pelaamaan ja kehittymään. Se edesauttaa myös läpilyöntiä kansallisen jääkiekkoliigan huipulle. Kun sitten vielä osa kavereista, jotka eivät kansallisessa jääkiekkoliigassa lyö itseään läpi, tulevat ne SM-liigaan ja vievät peliaikaa suomalaisilta junioreilta.
<BR>
<BR>Tämä ei tietenkään ole ulkomaalaisten kiekkoilijoiden vika, vaan suomalaisen jääkiekkokulttuurin vika. Tosin suljettu SM-liiga saattaa muuttaa tilannetta parin vuoden sisällä, merkit ovat jo siihen suuntaan. Muutamat seurat satsaavat jo nyt enemmänkin joukkueen pitkäaikaiseen kehittämiseen ja taloudellisen pohjan luomiseen, kuin lyhytaikaiseen menestykseen rahan ja ulkomaalaisten pelaajien voimin.
<BR>
<BR>Meilläkin alkaa olemaan jo esimerkkejä tästä, että pelaajat vaihtavat liigaa kehittyäkseen ennen kansallista jääkiekkoliigaa. Kun kehitys SM-liigassa jatkuu samanlaisena ja miehet lähtevät ajoissa ulkomaille hankkimaan kokemusta ammattimaisesta urheilun harjoittamisesta, tulee myös suomalaisia tähtiä tulevaisuudessa tuikkimaan tähtitaivaalla. [addsig]

 

[The Original Jags]

Gags,
<BR>
<BR>Olen osittain samaa mieltä. Pelaajien kannattaisi siirtyä ulkomaille nykyistä aikaisemmin. 19-21 vuotias pelaaja on kyllin vanha lähtemään jos taidot edellyttävät. Sen sijaan en kannata pelaajien siirtymistä Kanadan juniorisarjoihin. Vaikkei suomalainen taitovalmennus edustakaan maailman huipputasoa on se silti Kanadan vastaavaa edellä.
<BR>
<BR>Ratkaisevat virheet tehdään mielestäni aikaisemmin. Pelaajan taitopotentiaali kehittyy huippuunsa siinä 16-19 vuoden iässä. Sen jälkeen voidaan kehittää vielä fyysistä ja henkistä puolta, mutta siinä vaiheessa ne kikat on jo opittu jos on opittu. Eli Suomessa ei kiinnitetä riittävästi huomiota pelaajien taitojen kehittämiseen ratkaisevassa 10-18 vuoden iässä. Tässä kohden jäämme jälkeen venäläisistä ja tshekeistä.
<BR>
<BR>Ei ole järkevää syyttää ulkomaalaisvahvistuksia suomalaisten huippujen puutteesta. Kyllä ne koivut ja selänteet lyövät itsensä läpi vaikka liigassa olisi kuinka monta ulkomaalaista. Ulkomaalaiset paremminkin nostavat liigan pelillistä tasoa ja sitä myöten kilpailu pelipaikoista nousee minkä pitäisi nostaa pelaajien tasoa entisestään. Liigaan ei saa päästä liian helpolla pelaamaan. Täysin ulkomaalaisilta suljettu liiga aiheuttaisi sen että monesta nykyisestä divaripelaajasta tulisi liigapelaaja. Pelin taso ja vaatimustaso pelaajien kohdalla laskisi. En pitäisi tällaista kehitystä ollenkaan hyvänä.
<BR>Liigan taso nousi rajusti 90-luvun alussa kun moni huipputason tshekki ja venäläinen tuli SM-liigaan pelaamaan. Samalla Suomi alkoi tuottaa enemmän huippupelaajia verrattuna 80-lukuun. Joten ulkomaalaisten vähentäminen ja suomalaisen kiekkoilun tason nousu eivät suinkaan kulje käsi kädessä. Historia antaisi aihetta päinvastaiseen ajatteluun.
<BR>
<BR>Suomalaisen kiekkoilun tason nostaminen lähtee perusjuurilta. Eli junioreista. Siellä se perustyö tehdään. Pelaajien taito pitää kehittää huippuunsa 19 ikävuoteen mennessä. Se voi tapahtua fyysisen puolenkin kustannuksella, sillä fyysistä puolta voidaan aina parantaa myohemmin. Mutta taidon kanssa asia ei ole näin.
<BR>
<BR>Eli enemmän harjoittelua kiekon kanssa ja vähemmän lenkkejä ja lihaskuntoharjoittelua junnuiässä. Tässäpä suomalaisen kiekkoilun kehittämisajatus tiivistettynä.

 

[Henkka]

Nämä kommentit varmaan vois sopia tähän otsikkoon:
<BR>
<BR>ippe kertoo:
<BR>
<BR>Joku peräänkuulutti uusia suomalaisia tähtiä ja eritoten niiden puuttumista. No asihan on nyt niin, että juniorimäärät ovat laskussa, ja ne jotka lajia vielä harrastavat, eivät suhtaudu siihen samalla innolla kuin nykyiset tähdet omassa nuoruudessaan. Harjoitusten jälkeen mennään kaverille pelaamaan nintendoa ja koulun jälkeen kaupungille norkoilemaan.
<BR>Martti Jarkko oli varmasti sellainen superlahjakkuus, että olisi ilman reenaamistakin pyöritellyt miltei samaan tyyliin. Mutta siihen aikaan poikaporukat kokoontui jo ennen koulua kentälle höntsäämään ja koulun jälkeen uudestaan. Saivatpa kuulemma silloin tällöin kentän hoitajan ylipuhuttua pitämään valoja vielä yömyöhäänkin päällä. Jarkko kertoi äidin kieltäneen viemästä luistimia kouluun, joten silloin höntsättiin huopatossuilla. Olisiko tässä uskomattoman mailatekniikan salaisuus?
<BR>Kun nykyään kulkee ulkokaukaloiden ohi, ei siellä tungosta ole. Mutta uusin versio EASportsin kiekkopelistä myy \"kultaa\" jo parissa viikossa.
<BR>
<BR>Ei sillä että nykymenossa jotain pahaa olisi, muttei niistä junioreista tähtiä saa antamalla peliaikaa maamme pääsarjatasolla..se pitää ottaa.
<BR>Ville Nieminen on loistava esimerkki miehestä jonka halu ja päättäväisyys vie vaikka läpi harmaan kiven. (Tai tässä tapauksessa läpi \"farmisarjahissin\"). Kolmatta kauttaan farmisarjoissa pelaava suomalainen on melko harvinainen tapaus, ompa niitäkin joille \"alentaminen\" ottaa niin kovasti luonnolle, että maitojuna kutsuu. Nimo ei antanut periksi, ja pelaakin nyt ehkä maailman parhaassa joukkueessa (keväällä se nähdään), sen ykkös ja kakkosketjussa. Suomalaiseen valmennuskulttuuriin sopii hyvin Aravirran kommentti ameriikan matkalta:
<BR>\"Niemisen peliä me ei nähdä, mutta kyllä me se tiedetään muutenkin\"
<BR>On totta, ettei Nieminen mitä ilmeisemmin ole saatavilla MM-kisoihin, mutta kuitenkin.
<BR>
<BR>Taitokiekon surma on tämä roolipelaaminen, jonka oppiminen alkaa jo junioreissa. Maajoukkuetasolla toki tarvitaan miehiä jotka kaivavat kiekkoa kulmista, kovaa laukovia viivamiehiä ja puhtaita snipereitä. Mutta samalla kysellään missä junioreiden luovuus on tai missä taitopelaajat.
<BR>Monelle nuorelle ei selkeä lajivalinta ole selkeä vielä 15 vuotiaana, mutta silti jos pelaa kesällä jalkapalloa, ei ole asiaa kiekossa edustusjoukkueeseen. Eräs legendaarinen kiekon kokopäiväammattilainen kiteytti ongelmaa seuraavasti:
<BR>\"Mä luulen että noi juniorikoutsit on vähä ylikoulutettuja\"
<BR>Lauseen voi ymmärtää monin eri tavoin, mutta minä ymmärsin sen niin, ettei nyky valmentajat näe kättään pidemmälle ja voittaminen on tärkeintä. Suuret paineet ovat usein liikaa monelle juniorille, ja kiekkoura usein päättyykin ennen liigaa. Väittävät jopa että harrastamalla usempaa lajia mahdollisimman pitkälle, harjoittelu on moninaisempaa ja mielenkiinto säilyy. Mutta kiekkovalmentajat ovat eri mieltä, miksi?
<BR>
<BR>Henkka jatkaa:
<BR>
<BR>Siis, voi ippe että kirjoitit asiaa. Juuri näinhän tämä homma on menossa. Varsinkin tuo juniorivalmentajien voitonpakko on pahin luovuudentuhoaja tällä hetkellä. Lisäks oon kuullu juttuja jopa siitä että vanhemmat uhkailee valmentajaa, kun ei oma poika saa peliaikaa. Kyllä on hommat menossa päin helvettiä. Sitten nämä köyhien valtioiden pojat, joilla ei ole varaa Playstationeihin, räpläävät kiekkoa räntäsateessa heti koulusta tultuaan iltaan asti. Kyllä siellä mailatekniikka ja pelisilmä kehittyy. En ihmettele yhtään jos NHL:n ylivoimaisesti taitavimpien kiekkoilijoiden määrä Tsekeistä ja Venäjältä on kohta yli puolet, ellei ole sitä jo nyt.
<BR>

 

[heikkik]

Olen kysellyt juniorikiekkoilun parissa vuosikausia mukana olleelta ystävältäni missä vaiheessa tuo taitoero suomalaisten ja itäeurooppalaisten välille syntyy. Hänen mukaansa vielä n. 14-vuotiaana suomalaiset olisivat taidossa samalla tasolla kuin venäläiset/tsekit, mutta sen jälkeen ero alkaa kasvaa.
<BR>
<BR>Ehkä kyseessä on koululaitos? Suomalaiset nuoret siirtyvät tuossa iässä yläasteelle ja kouluympäristö (sosiaalinen ympäristö muutenkin) muuttuu. En tunne Itä-Euroopan koulusysteemiä, mutta käsitääkseni ainakin osa venäläisistä nuorista kiekkoilijoista käy urheilupainoitteista sisäoppilaitosta. Varmasti keskittyminen - ja kehittyminen - kiekkoiluun sujuu paremmin niissä olosuhteissa. Se on sitten eri asia kasvavatko he ihmisenä noissa olosuhteissa yhtä hyvin ...
<BR>
<BR>Käsittääkseni suomalaisessa juniorikiekkoilussa on monessa ajattelun muutos. Viimeiset pari-kolme vuotta on korostettu enemmän taidon merkitystä \"roolipelaamisen\" ja taktisen osaamisen kustannuksella. Juniorikiekkoilua tarkemmin seuraavat (junnuvalmentajat?) voivat vahvistaa tai kumota käsitykseni, mutta toivottavasti olen ymmärtänyt Kiekkolehden kirjoitukset/ ystäväni puheet oikein.
<BR>
<BR>Toivottavasti nuorin Ruutu ja nuorempi Koivu ovat tämän taitopainotteisen linjan \"tuotoksia\", sillä ainakin minuun Tuomo Ruutu on tehnyt vaikutuksen. Ei sillä että se pärjää fyysisesti miesten SM-liigassa, vaan sillä, että Ruutun syötöt napsahtelevat oman pelaajan lapaan. Olisi mielenkiintoista tietää hänen syöttöjensä onnistumisprosentti, sillä ainakin niissä kolmessa pelissä, jotka olen Ruutulta livenä nähnyt, niin se on ollut todella korkea. Siis syötöt tulevat lapaan, eikä jalkoihin tai rystylle.
<BR>
<BR>Miksi muuten jättää vertailu Suomen ja Itä-Euroopan väliseksi? Miksi ruotsalaiset ovat onnistuneet löytämään ja kehittämään Forsbergin, Näslundin, Sundinin ja Lidströmin kaltaisia taitopelaajia, vaikka Ruotsissa on Suomeakin korkeampi elintaso?
<BR>
<BR>Jags, oletko menossa katsomaan alle 18-vuotiaiden MM-kisoja Heinola/Lahti/Helsinki? Jos olet, niin voitaisiin sopia jonkinlaisesta otteluraportointisysteemistä. Itse olen menossa kisoihin, jos työnantaja antaa minun pitää silloin lomani. Kisoissa on kuitenkin mukana suurin osa ensi kesänä varattavista huippulupauksista.
<BR>
<BR>
<BR>

 

[teemu_s]

Joo,totta! Supertähtiä kaivattas. Valmentajien pitäisi todella uskaltaa antaa pelaajien tehdä virheitä ja leikkiä kiekon kanssa! Siis juniorina. Nuori tietää 15-16 vuotiaana kiinnostaako häntä enää lätkän pelaaminen vai ei.
<BR>
<BR>Kannattaa kuitenkin myös muistaa että Suomessa on 5 miljoonaa asukasta. Venäjällä ja Tsekissä paljon enemmän ja Ruotsissakin 8 miljoonaa. Eli asukaslukuun nähden suhteutettuna ei kannata aina odottaa niin montaa supertähteä kuin muista maista. Suomi on huippumaista pienin. Sekä myös ympäristö ja kulttuuri on toisenlainen: Suomessa varmasti enemmän painotetaan myös opiskeluun ja siihen että elämä kiekkouran jälkeen on turvattu jollain tavalla.
<BR>
<BR>Tämä supertähtien puute nähdään Salt Lake Cityssä: Suomen on luotettava siihen että Koivu syöttää ja Selänne tekee niistä syötöistä. Muu joukkue karvaa,puolustaa ja koittaa rikkoa vastustajan peliä eli Suomella tulee olemaan yksi puhtaasti hyökkäävä ketju ja kolme enemmän puolustavaa ketjua!
<BR>
<BR>Eräs tekijä siihen ettei 76-81 syntyneissä ole supertähtiä voi olla 90-luvun alun lama: vanhemmilla ei ehkä ollut varaa viedä lapsiaan joukkueeseen ja joku lahjakas kaveri joutui lopettamaan ennen puhkeamistaan kukkaan. En ole asiasta aivan varma mutta näin on voinut käydä.

 

[Monte-Cristo]

Suomea vaivaa mielestäni sama ongelma kuin Kanadankin junnukiekkoilua: voitto- ja bisnesajattelu on levinnyt nuorisokiekonkin pariin. Peruuttelua ja karvaamista aletaan ajaa sisään yhä nuoremmalla iällä. Lahjakkuuksien vapaus riistetään ja pelaajisto tasapäistetään. Suomen kohdalla tilanne on sikäli pahempi kuin Kanadassa, että suuremmasta väkiluvusta (Kanada) löytyy tällaisesta systeemistä huolimatta väkisinkin enemmän huippupelaajia. Tietty \"amatöörimäisyys\" olisi juniorikasvatuksessa siis eduksi - kauan on jauhettu, ja aivan aiheesta, mantraa, että kiekkoilun tulee olla hauskaa, ei hampaat irveessä protestanttisella työetiikalla harrastettavaa raatamista. Kuten ex-itäblokissa tehdään: uskalletaan ja halutaan kehittää kikkailutaitoa.
<BR>
<BR>Miten Ruotsi sitten mahtuu tähän kuvioon, sitä en tiedä. Maahan kehitti sittemmin New Jerseyssä huippuunsa hiotun suokiekon, mutta silti sieltä on tosiaan tullut Foppia, Lidströmejä jne.
<BR>
<BR>Toisaalta Suomen menestys esim. kansainvälisillä kentillä lienee juuri tasaisuuden peruja. Meillä ei ole yksittäisiä huippuja juuri Selännettä, Koivua ja Lehtistä lukuunottamatta, mutta tasaisuus ja syvyys tässä tasaisuudessa on huippuluokkaa. SM-Liigasta pystyttäisiin kokoamaan ainakin kaksi maajoukkuetta ilman todellisia huippuja, joilla olisi mahdollisuudet mitaleille. Tässä on tosin paljon sanottavaa pelityylilläkin. Avoimessa hyökkäyspelissä Suomi ei pärjäisi mahtimaille mitenkään.

 

[Habby]

Saku Koivuhan joskus puhui, että nuoret, n. 14-15-vuotiaat, kiekkoilijat lähinnä vain laukovat kohti maalia harjoituksissa ja vapaa-ajalla ja katsovat kenellä on kovin lämäri. Koivun mielestä nuorten pitäisi keskittyä tuolloin kehittämään luistelutekniikkaa, harjoitella harhauttamista ynnä muuta kikkailua. Kova lämäri kehittyy ajan kuluessa.
<BR>
<BR>Yhä nuorempina ja nuorempina pelaajat pistetään pelaamaan jonkun tietyn systeemin mukaan. Vanhempieni ystävät kertoivat n. 10-vuotiaan lapsensa kiekkoharrastuksesta ja pisti miettimään mikä on vikana, kun kuulin lapsen joukkueen valmentajan huutavan lapsille, kun nämä eivät pelaa pelisysteemin mukaan. Valmentajan mielestä lapsia ei saa kehua, jos he ovat hävinneet. Eräskin äiti kyseisessä joukkueessa oli erehtynyt sanomaan pukuhuoneessa tappion jälkeen \"Ei se mitään, vaikka hävisitte. Hyvin taistelitte ja yrititte.\" Valmentaja tuli huutamaan pää punaisena, että \"paskasti pelasivat ja ei siitä pidä kehua\".
<BR>
<BR>Ja nämä lapset siis olivat n 10-vuotiaita! Tässä on vika. Tuossa iässä kiekon pitäisi olla hauskaa eikä mitään totista hommaa.
<BR>
<BR>Ja Jags, kyllähän Jortikan aikana on noussut yksi helmi parrasvaloihin. Nimittäin Tomi Kallio, joka Jursin aikana ei tahtonut saada peliaikaa ja oli Jortikan ensimmäisellä kaudella kolmosketjun mies. Viime kaudella mies puhkesi kukkaan ja nyt miehen otteista saavat nauttia Atlantan kiekkoihmiset. Toisaalta Jursinovilla oli myös huomattavasti enemmän todella lupaavia nuoria pelaajia käytössään. Eikä Jursinov loppujen lopuksi kovin montaa tähteä tehnyt. Hieno mies silti, jonka työstä TPS:n hyväksi olen kiitollinen.
<BR>-----------------
<BR><marquee><font color=\"red\">GO</font> <font color=\"blue\">HABS </font><font color=\"red\">GO!...</font><font color=\"red\">...HABS </font><font color=\"blue\">SCORE!</font><!-- BBCode Start --><IMG SRC="http://www.stopstart.fsnet.co.uk/mica/MiscAlert.gif"><!-- BBCode End --></marquee>
<BR><BR><font size=-1>[ tätä viestiä on muokannut: Habby33 2001-03-18 20:09 ]</font>

 

[eagle]

Pari eri syytä olisi minulla. Ensinnäkin näkisin erääksi syyksi sen että nykyisin juuri tehdään, niin paljon muuta, kuin vain jääkiekkoa. Ennen pojat pelailivat yömyöhälle kiekkoa läheisellä jäällä, nykyisin vain harvat näin tekevät. Mario Lemieuxhan ei koskaan ole kovasti harjoitellut, mutta harva on niin lahjakas, kuin hän. Tsekeissä ja Venäjällä on mielestäni vähän sama tilanne, kuin esim. Brasiliassa jalkapallon suhteen. Urheilu(siis kiekko/fudis) on tie pois köyhyydestä. Ja sitten tietenkin toiset rakastavat lajia, niin että sitä pitää pelata.
<BR>
<BR>Toinen suuri syy on valmennus, jo pienestä pitäen painotetaan voittamista, sen takia on jo 13-vuotiaissa tärkeämpää pitää oma maali puhtaana, kuin yrittää tehdä komeata maalia. Sama jatkuu myöhemmin, fyysistä voimaa kasvatetaan, luistelunopeutta, mutta peleissä ei vapautta ole paljoakaan.
<BR>
<BR>Nämä molemmat syyt yhdistettynä juuri siihen, että nuorilla on erilainen suhtautuminen urheiluun nykyään, antaa mielestäni tuloksen, mikä on nyt nähtävissä.

 

[Sid]

Muistaakseni Keskisen Essi vastasi aikoinaan toimittajan esittämään "miksei NHL"-kysymykseen, että siellä olisi pitänyt harjoitella.

Tsekissä on elintaso nykyään lähempänä Suomea kuin Venäjää, joten katsotaan, ovatko BKT ja huippukiekkoilijoiden määrä kääntäen verrannollinen jutska. Palataan asiaan kymmenen vuoden päästä. :)