Ihme homma kun koko ajan pitäisi vielä olla peloissaan tai vähintään huolestunut, etenkin sellaisista asioista joille ei voi mitään. Omin avuin voi tietysti varautua pahoihin päiviin, niin että on edes pienesti säästöjä, hyviä ystäviä ja asiat muutenkin edes siedettävässä kunnossa. Ynnä välttää sellaisten tyhmyyksien tekemistä joihin ei ole kerrassaan varaa.
Rohkenen olla ketjun avaajan kanssa hieman eri mieltä pahoinvoinnin ja väkivallan lisääntymisestä. Riippuu vähän missä perspektiivissä asioita katsotaan. Kaikkinaista pahoinvointia epäilen Suomessa olevan nyt vähemmän kuin vaikkapa 50- ja 60- luvuilla, jolloin absoluuttista köyhyyttä oli ihan helvetisti enemmän ja kaikkinainen elintaso oli paljon heikompi kuin nyt. Puhumattakaan jos mennään toiset noin 50 tai 60 vuotta ajassa lisää taaksepäin. Nämä ovat kovin suhteellisia asioita.
En ottanut koko kirjoitusta lainaukseen, koska olisi tullut varmaankin varoitus ylipitkästä lainauksesta.
Tämän ketjun tarkoitushan on vain laittaa ylös asioita, joitka ketäkin pelottavat. Erimieltä voi olla moni muukin kuin sinä, mutta se ei ole tässä se villakoiran ydin ollenkaan. Eikä täällä varmaan kukaan joka sekunti pelosta täristen elä. Itselleni vain merkitsevät paljon muutkin kuin omat asiani.
Elän tunteella ja pelkkä järjellä ajattelu voisi varmasti helpottaa elämää, mutta toisaalta se saa mun silmissä vähemmän eri sävyjä elämään. Toisaalta kukin tyylillänsä.
Fyysinen puoli taitaa olla jotenkuten hallussa, koska leipäjonot auttavat. Sosiaaliturvaverkostohan on koko ajan kaventunut. Nyt, kun työtön saanee tienata 400 euroa ilman ,että korvaus menee, niin olen miettinyt, miten niille käy, joilla on toimeentulituki tms. sossusta. Meneekö se?Silloinhan on yhtä tyhjän kanssa tuollaiset "lisätienestit", vähän kuin sen satasen kanssa, joka piti tulla kaikkein köyhimmille. Se kuulemma meni siihen, että otettiin sama raha pois sossun rahoista. Kyse on siis ihmisistä, jotka todella ovat köyhiä, eivätkä omasta syystään tai laiskuudestaan, kuten aika moni parempiosainen helposti sormella osoittaa.
Minä sanon puolestani, että verrattuna vanhoihin aikoihin henkinen pahoinvointi on kasvanut ja kasvaa. Tämän itsekkään ajan syöpä on minäminä-ajattelu, siinä lapsetkin jää toiseksi. Tunnepuolen köyhyys syö ihmistä ja olisi hyvä, jos näitä asioita ammattilaiset alkaisivat kunnolla käsittelemään. Kaikkea ei mitata rahassa, vaikka tämä aika mittaakin. Henkinen pääoma on vaikeammin mitattavissa, mutta se tärkein voimavara.
Olen sanonut ja sanon edelleen, että helpotuksia jatkuvasti saaneet isot firmat, jotka kaikesta huolimatta siirtävät työpaikkansa maihin, joissa ei tarvitse maksaa palkkaa siten kuin meillä, joutavat jäädäkin sinne ihanuuden maahansa. Niiden pomoilta pois Suomen kansalaisuus iäksi, mahtaa siellä Afrikan/Aasian ihmemaassa mieli mettä sitten keittää. Eihän nämä veroja karttaakseen muuta teekään kuin hakevat temppuja joilla välttää ne. Kieroja kikkoja Cayman-saarten tyyliin. Peitefirmaa toisensa perään, ettei paljastuta. Hienoa on myös, että Sveitsin kaltainen loisvaltio, joka elää salatuilla pankkitileillä joutuu pikkuhiljaa avaamaan lokeroitaan. Tervehdyttäminen on aina hyvästä.
Suomi on ajettu ahtaalle ja aina vaikeammaksi muuttuu. Muualta ei edelleenkään osata ottaa kuin pienituloisilta. Tämä tuottaa sellaisen aikapommin, että luokkajako on alkanut jo. Barrikadeille noustaan hitaasti, mutta varmasti tällä menolla. Ei tällaista kukaan kauaa enää katsele. Se on yksi tapa, jolla olen itse valmis sotimaan vääryyttä vastaan.