Meinasin laittaa otsikkoon perään "Keskinkertaisuus jatkuu", mutta pidetään otsikko kuitenkin siistinä. Voitokas runkosarja takana, tiukka playoffs -sarja Vegasia vastaan seiskapelissä turpaan ja Kirill Kaprizovin saapuminen ryminällä NHL:n. Tästä on hyvä jatkaa? Noh, tavallaan... Siitä on hetki aikaa, kun allekirjoittanut on ketjua avannut, mutta yrittänyttä ei laiteta.
Aloitetaanpa sopimustilanteesta:
Hyökkääjät:
Mats Zuccarello 6,000,000 / UFA 2024
Joel Eriksson Ek 5,250,000 / UFA 2029
Kevin Fiala 5,100,000 / RFA 2022
Victor Rask 4,000,000 / UFA 2022
Marcus Foligno 3,100,000 / UFA 2024
Jordan Greenway 2,100,000 / RFA 2022
Ryan Hartman 1,700,000 / UFA 2024
Frederick Gaudreau 1,200,000 / UFA 2023
Nick Bjugstad 900,000 / UFA 2022
Joseph Cramarossa 750,000 UFA 2023
Kyle Rau 750,000 / UFA 2022
Nico Sturm 725,000 / UFA 2022
Puolustajat:
Jared Spurgeon 7,575,000 / UFA 2027
Jonas Brodin 6,000,000 / UFA 2028
Matt Dumba 6,000,000 / UFA 2023
Alex Golikoski 5,000,000 / UFA 2022
Dmitry Kulikov 2,250,000 / UFA 2023
Jordie Benn 900,000 / UFA 2022
Jon Merrill 850,000 / UFA 2022
Maalivahdit:
Cam Talbot 3,666,667 / UFA 2023
Kaapo Kähkönen 725,000 / RFA 2022
Maalivahdit
Cam Talbot jatkanee ykkösmaalivahtina. Mies pelasi ihan mukiinmenevän runkosarjan ja kuului Wildin valopilkkuihin myös pudotuspeleissä. 33 starttia kertonee suhteellisen tasaisesta vastuunjaosta Kaapo Kähkösen kanssa, mutta tilastot osittain hämää, koska Talbot oli osan kaudesta loukkaantuneena. Talbot ei ole vielä vanha, mutta kokenut sotaratsu joka tapauksessa. Mies on huhujen mukaan melkoinen treenifriikki ja miehen kondiksesta tuskin kannattaa olla huolissaan. Allekirjoittaneella on sata kertaa luottavaisempi olo Talbot maalinsuulla, kuin Devan Dubnykin kanssa viimeiseen viiteen vuoteen. Kähkönen pelasi myös oikein mallikkaan tulokaskauden, ollen välillä mukana keskustelussa jopa vuoden tulokkaan palkinnosta. 25-vuotiaan "lupauksen" otteet vielä ailahtelee melkoisella tavalla, joten vaikka potentiaalia ykkösmaalivahdiksi löytyy, niin sen aika ei ole vielä. Talbot on oivallinen esikuva Kähköselle - varsinkin harjoittelun saralla.
Puolustus
Puolustuksessa nähtiin off-seasonilla kenties se shokeeraavin muutos, kun yksi kaikkien aikojen parhaista Minnesota Wild pelaajista Ryan Suter ostettiin Zach Parisen ohella ulos. Palaan tähän hieman myöhemmin, koska se vaatii hieman tarkempaa perkaamista ja ansaitsee oman paikkansa keskustelussa. Uusina pelaajina sisään tulivat Jordie Benn, Dmitry Kulikov, Alex Golikoski sekä Jon Merrill. Golikoski lienee lähimpänä Suterin korvaajaa; 36-vuotias Golikoski on viimeiset vuodet luutinut Arizonan alakerrassa. Golikoski ei ole vanhoilla päivillään ollut mikään pistenikkari, mutta rohmusi kiitettävästi peliminuutteja Arizonan alakerrassa ja tekee sellaista perustyötä. Golikoskelle Minnesota on koti; mies on syntynyt Minnesotan Grand Rapidsissa sekä pelannut yliopistokiekkoa. Kulikov, Benn ja Merrill sitten taistelevat paikasta pelaavassa kokoonpanossa - jonkun jäädessä aina rannalle ruikuttamaan (lue: pressikatsomo). Benn tunnetaan suhteellisen kovaotteisena mutta erittäin puukätisenä pelaajana, sekä tietenkin tähtipelaaja Jamie Bennin veljenä (lue: se parempi Benn). Kulikov aloitti viime kauden Devilsin takalinjoilla, mutta treidattiin kesken kauden Edmontoniin auttamaan öljykaupungin ylpeyden ohkaista alakertaa. Sitä ennen mies toimi vakionaamana useamman vuoden Patrik Laineen joukkuekaverina Winnipegissä.
Sanomattakin lienee selvää, että Ryan Suterin ulososton, sekä Carson Soucyn Kraken siirron myötä Wildin alakerta otti pientä takapakkia. Voi olla, että allekirjoittanut hieman yliarvostaa molempia herroja, mutta pidin sormia ristissä, että Kraken ei Soucya nappaisi; mies on pelityyliltään juuri meikäläisen näköinen pelaaja. Suterin minuutit tippuivat jälleen kerran jonkin verran viime kaudella ja mies löysikin itsensä enemmän kakkosparista kuin ykkösparista. Toki mies sai säännöllisesti vielä ylivoima-aikaa mutta paras terä miehestä oli jo silmin nähden kadonnut. Ja se paras terä mielestäni tylsyi tuohon surulliseen nilkan murtumaan, joka oli Suterille uran ensimmäinen vakava loukkaantuminen. Mutta pelillisten otteiden takia kaveria ei dumpattu joukkueesta, mutta siitä lisää myöhemmin.
Hyökkäys
Yksi luottoratsu on joukostamme poissa, kun 9 vuotta Wildia edustanut Zach Parise ostettiin sotaveljensä Suterin ohella ulos. Tästä lisää erillisessä viestissä. Hyökkäyksessä(kään) ei älyttömästi muutoksia viime kauteen ole tapahtunut. Nick Bonino sai jatkaa matkaa. Kirill Kaprizov näkyy myös vielä poissaolijoissa, koska sopparia ei kovasta yrityksestä huolimatta ole saatu sorvattua. Pureudun myös Kaprizovin tilanteeseen erillisessä viestissä tarkemmin. Sentteritilanne Wildilla on edelleen surkeaakin surkeampi; Victor Rask aloittanee taas ykköskentän keskellä, ellei juuri tuoreen jatkosopimuksen allekirjoittanut Joel Eriksson Ek löydä tehojen valossa uutta vaihdetta silmään. Toisaalta Eriksson Ekin, Marcus Folignon ja Jordan Greenwayn ketju oli yksi Wildin parhaista sekä ehdottomasti viihdyttävimmistä ketjuista, jokaisen pelatessa uransa parhaan kauden tähän mennessä. Erityisesti hymyn toi huulille herra Folignon otteet läpi kauden; 39 peliä, 26 pistettä. Hyvän pistetehtailun päälle mies on yksi liigan painavimmista taklaajista sekä kovimmista hanskaajista. Ja kaverin työmoraali karvauksessa on vailla vertaansa - todella vittumainen vastustaja. Greenwaylta kaivattiin tasaisuutta edelliskauteen nähden, sekä parempaa työmoraalia niin jäällä kuin sen ulkopuolella. Tästä suivaantuneena mies jäikin Minnesotaan treenaamaan kauden jälkeen ja viime kaudella saimmekin nauttia uudestisyntyneestä Greenwaysta. 56 peliä ja 32 pistettä oli melkoinen harppaus edellisestä kaudesta ja siihen päälle vielä se, että mies on aivan vitun iso ja ilkeä. Odotan paljon nuorelta mieheltä tulevalla kaudella.
Ryan Hartman myös sytytti allekirjoittaneen ja toivonkin, että hyvät otteet ja vastustajan ajaminen hulluuden partaalle jatkuu. Mats Zuccarello myös palasi 'formiin' viime kaudella, tehden 42:een peliin 35 tehopistettä ja muodostaen Kirill Kaprizovin kanssa vaarallisen tutkaparin. Uusina tulokkaina tulevalle kaudelle on odotettavissa ainakin Matt Boldy jos ei vakituiseksi naamaksi, niin ainakin yrittämään läpimurtoa. Lupaava laitahyökkääjä on tehnyt kovaa jälkeä Boston Collegessa sekä siirtyessään AHL:n viime kauden puolella Iowassa (o: 14 p: 18). Boldy on Minnesotan ensimmäisen kierroksen varaus vuodelta 2019 (koko varaustilaisuuden 12.). Tämän lisäksi mahdollisuuden saanee Wildin 2020 ensimmäisen kierroksen varaus (koko varaustilaisuuden 9.) Marco Rossi. Rossia pidettiin jo varausvuotenaan yhtenä varaustilaisuuden NHL-valmiimmeista keskushyökkääjistä. Harmillisesti mies sairastui koronaan ja sai siitä pitkäaikaisia oireita pelaten lopulta vain yhden ottelun Sveitsin liigassa ja 4 ottelua U20 joukkueessa. Rossin pitäisi olla täysin toipunut, sekä jo hyvän aikaa harjoitellut tulevaa kautta varten. Rossi on pieni mutta pippurinen, sekä todella taitava hyökkääjä ja tunnetaan todellisena salifriikkinä. Allekirjoittaneella on odotukset katossa; en toki odota, että mies täyspainoisesti kilpailee vuoden tulokkaan palkinnosta, mutta haluan, että hän ryöstää paikan pelaavasta kokoonpanosta ja väläyttelee osaamistaan pitkin kautta. Rossin onnistuminen tulevaisuudessa on se, mitä Wild kaikkein kipeimmin kaipaa. Onko Rossista sitten täysiveriseksi NHL-tason ykkössentteriksi? Toiveet ovat korkealla, mutta aika sen lopulta näyttää.
Jätetään aloitusviesti tähän. Jatkan Parisen ja Suterin ulosostosta, sekä Kaprizovin tilanteesta omassa viestissään.
Aloitetaanpa sopimustilanteesta:
Hyökkääjät:
Mats Zuccarello 6,000,000 / UFA 2024
Joel Eriksson Ek 5,250,000 / UFA 2029
Kevin Fiala 5,100,000 / RFA 2022
Victor Rask 4,000,000 / UFA 2022
Marcus Foligno 3,100,000 / UFA 2024
Jordan Greenway 2,100,000 / RFA 2022
Ryan Hartman 1,700,000 / UFA 2024
Frederick Gaudreau 1,200,000 / UFA 2023
Nick Bjugstad 900,000 / UFA 2022
Joseph Cramarossa 750,000 UFA 2023
Kyle Rau 750,000 / UFA 2022
Nico Sturm 725,000 / UFA 2022
Puolustajat:
Jared Spurgeon 7,575,000 / UFA 2027
Jonas Brodin 6,000,000 / UFA 2028
Matt Dumba 6,000,000 / UFA 2023
Alex Golikoski 5,000,000 / UFA 2022
Dmitry Kulikov 2,250,000 / UFA 2023
Jordie Benn 900,000 / UFA 2022
Jon Merrill 850,000 / UFA 2022
Maalivahdit:
Cam Talbot 3,666,667 / UFA 2023
Kaapo Kähkönen 725,000 / RFA 2022
Maalivahdit
Cam Talbot jatkanee ykkösmaalivahtina. Mies pelasi ihan mukiinmenevän runkosarjan ja kuului Wildin valopilkkuihin myös pudotuspeleissä. 33 starttia kertonee suhteellisen tasaisesta vastuunjaosta Kaapo Kähkösen kanssa, mutta tilastot osittain hämää, koska Talbot oli osan kaudesta loukkaantuneena. Talbot ei ole vielä vanha, mutta kokenut sotaratsu joka tapauksessa. Mies on huhujen mukaan melkoinen treenifriikki ja miehen kondiksesta tuskin kannattaa olla huolissaan. Allekirjoittaneella on sata kertaa luottavaisempi olo Talbot maalinsuulla, kuin Devan Dubnykin kanssa viimeiseen viiteen vuoteen. Kähkönen pelasi myös oikein mallikkaan tulokaskauden, ollen välillä mukana keskustelussa jopa vuoden tulokkaan palkinnosta. 25-vuotiaan "lupauksen" otteet vielä ailahtelee melkoisella tavalla, joten vaikka potentiaalia ykkösmaalivahdiksi löytyy, niin sen aika ei ole vielä. Talbot on oivallinen esikuva Kähköselle - varsinkin harjoittelun saralla.
Puolustus
Puolustuksessa nähtiin off-seasonilla kenties se shokeeraavin muutos, kun yksi kaikkien aikojen parhaista Minnesota Wild pelaajista Ryan Suter ostettiin Zach Parisen ohella ulos. Palaan tähän hieman myöhemmin, koska se vaatii hieman tarkempaa perkaamista ja ansaitsee oman paikkansa keskustelussa. Uusina pelaajina sisään tulivat Jordie Benn, Dmitry Kulikov, Alex Golikoski sekä Jon Merrill. Golikoski lienee lähimpänä Suterin korvaajaa; 36-vuotias Golikoski on viimeiset vuodet luutinut Arizonan alakerrassa. Golikoski ei ole vanhoilla päivillään ollut mikään pistenikkari, mutta rohmusi kiitettävästi peliminuutteja Arizonan alakerrassa ja tekee sellaista perustyötä. Golikoskelle Minnesota on koti; mies on syntynyt Minnesotan Grand Rapidsissa sekä pelannut yliopistokiekkoa. Kulikov, Benn ja Merrill sitten taistelevat paikasta pelaavassa kokoonpanossa - jonkun jäädessä aina rannalle ruikuttamaan (lue: pressikatsomo). Benn tunnetaan suhteellisen kovaotteisena mutta erittäin puukätisenä pelaajana, sekä tietenkin tähtipelaaja Jamie Bennin veljenä (lue: se parempi Benn). Kulikov aloitti viime kauden Devilsin takalinjoilla, mutta treidattiin kesken kauden Edmontoniin auttamaan öljykaupungin ylpeyden ohkaista alakertaa. Sitä ennen mies toimi vakionaamana useamman vuoden Patrik Laineen joukkuekaverina Winnipegissä.
Sanomattakin lienee selvää, että Ryan Suterin ulososton, sekä Carson Soucyn Kraken siirron myötä Wildin alakerta otti pientä takapakkia. Voi olla, että allekirjoittanut hieman yliarvostaa molempia herroja, mutta pidin sormia ristissä, että Kraken ei Soucya nappaisi; mies on pelityyliltään juuri meikäläisen näköinen pelaaja. Suterin minuutit tippuivat jälleen kerran jonkin verran viime kaudella ja mies löysikin itsensä enemmän kakkosparista kuin ykkösparista. Toki mies sai säännöllisesti vielä ylivoima-aikaa mutta paras terä miehestä oli jo silmin nähden kadonnut. Ja se paras terä mielestäni tylsyi tuohon surulliseen nilkan murtumaan, joka oli Suterille uran ensimmäinen vakava loukkaantuminen. Mutta pelillisten otteiden takia kaveria ei dumpattu joukkueesta, mutta siitä lisää myöhemmin.
Hyökkäys
Yksi luottoratsu on joukostamme poissa, kun 9 vuotta Wildia edustanut Zach Parise ostettiin sotaveljensä Suterin ohella ulos. Tästä lisää erillisessä viestissä. Hyökkäyksessä(kään) ei älyttömästi muutoksia viime kauteen ole tapahtunut. Nick Bonino sai jatkaa matkaa. Kirill Kaprizov näkyy myös vielä poissaolijoissa, koska sopparia ei kovasta yrityksestä huolimatta ole saatu sorvattua. Pureudun myös Kaprizovin tilanteeseen erillisessä viestissä tarkemmin. Sentteritilanne Wildilla on edelleen surkeaakin surkeampi; Victor Rask aloittanee taas ykköskentän keskellä, ellei juuri tuoreen jatkosopimuksen allekirjoittanut Joel Eriksson Ek löydä tehojen valossa uutta vaihdetta silmään. Toisaalta Eriksson Ekin, Marcus Folignon ja Jordan Greenwayn ketju oli yksi Wildin parhaista sekä ehdottomasti viihdyttävimmistä ketjuista, jokaisen pelatessa uransa parhaan kauden tähän mennessä. Erityisesti hymyn toi huulille herra Folignon otteet läpi kauden; 39 peliä, 26 pistettä. Hyvän pistetehtailun päälle mies on yksi liigan painavimmista taklaajista sekä kovimmista hanskaajista. Ja kaverin työmoraali karvauksessa on vailla vertaansa - todella vittumainen vastustaja. Greenwaylta kaivattiin tasaisuutta edelliskauteen nähden, sekä parempaa työmoraalia niin jäällä kuin sen ulkopuolella. Tästä suivaantuneena mies jäikin Minnesotaan treenaamaan kauden jälkeen ja viime kaudella saimmekin nauttia uudestisyntyneestä Greenwaysta. 56 peliä ja 32 pistettä oli melkoinen harppaus edellisestä kaudesta ja siihen päälle vielä se, että mies on aivan vitun iso ja ilkeä. Odotan paljon nuorelta mieheltä tulevalla kaudella.
Ryan Hartman myös sytytti allekirjoittaneen ja toivonkin, että hyvät otteet ja vastustajan ajaminen hulluuden partaalle jatkuu. Mats Zuccarello myös palasi 'formiin' viime kaudella, tehden 42:een peliin 35 tehopistettä ja muodostaen Kirill Kaprizovin kanssa vaarallisen tutkaparin. Uusina tulokkaina tulevalle kaudelle on odotettavissa ainakin Matt Boldy jos ei vakituiseksi naamaksi, niin ainakin yrittämään läpimurtoa. Lupaava laitahyökkääjä on tehnyt kovaa jälkeä Boston Collegessa sekä siirtyessään AHL:n viime kauden puolella Iowassa (o: 14 p: 18). Boldy on Minnesotan ensimmäisen kierroksen varaus vuodelta 2019 (koko varaustilaisuuden 12.). Tämän lisäksi mahdollisuuden saanee Wildin 2020 ensimmäisen kierroksen varaus (koko varaustilaisuuden 9.) Marco Rossi. Rossia pidettiin jo varausvuotenaan yhtenä varaustilaisuuden NHL-valmiimmeista keskushyökkääjistä. Harmillisesti mies sairastui koronaan ja sai siitä pitkäaikaisia oireita pelaten lopulta vain yhden ottelun Sveitsin liigassa ja 4 ottelua U20 joukkueessa. Rossin pitäisi olla täysin toipunut, sekä jo hyvän aikaa harjoitellut tulevaa kautta varten. Rossi on pieni mutta pippurinen, sekä todella taitava hyökkääjä ja tunnetaan todellisena salifriikkinä. Allekirjoittaneella on odotukset katossa; en toki odota, että mies täyspainoisesti kilpailee vuoden tulokkaan palkinnosta, mutta haluan, että hän ryöstää paikan pelaavasta kokoonpanosta ja väläyttelee osaamistaan pitkin kautta. Rossin onnistuminen tulevaisuudessa on se, mitä Wild kaikkein kipeimmin kaipaa. Onko Rossista sitten täysiveriseksi NHL-tason ykkössentteriksi? Toiveet ovat korkealla, mutta aika sen lopulta näyttää.
Jätetään aloitusviesti tähän. Jatkan Parisen ja Suterin ulosostosta, sekä Kaprizovin tilanteesta omassa viestissään.