Muutamia ajatuksia pitää itsekin Kärpistä kirjoittaa nyt kauden päätyttyä. Aluksi sanon, että Kukkonen osui omassa puheenvuorossaan eilisessä C Moren lähetyksessä naulan kantaan. Tätä floppikautta on turha kiinnittää yksin Manneriin, vaikka mies kovasanaisesti ja ihan oikein myös omaa vastuutaan korosti. Silti täytyy vain pohtia, että minkälaisen tuen Manner on aidosti seuralta saanut tällä kaudella.
Kärppien organisaatiossa on ollut jo vuosien ajan ikävänä tapana se, että menestyksen hetkillä todetaan valmentajien yltäneen minimisuoritukseen, tappioiden hetkillä jokainen on omien sanojensa mukaan tiennyt aina näin käyvän. Esimerkiksi Marjamäen tultua täysin sekaisin olleeseen kriisiseuraan, laitettuaan puitteet kuntoon ja saatuaan ympärille eittämättä sen kauden kovatasoisimman joukkueen, kommentoi nykyinen hallituksen puheenjohtaja Heikki Kontsas kauden päätteeksi Marjamäen suoritusta toteamalla miten "tällaisella rosterilla kuka tahansa olisi siihen pystynyt - vaikka minä". Mestaruus jokaisella Marjamäen kaudella oli ikään kuin vähimmäisvaatimus, ja organisaation taustajoukoissa lähinnä odotettiin sitä vääjäämätöntä lipsahdusta.
Kun sitten Marjamäen viimeisellä kaudella Tappara oli välierissä parempi, niin hallituksessa ja yhteistyökumppanien joukoissa alkoi kova parranpärinä siitä, miten tappavan tylsällä kiekolla ei enää edes mestaruuksia voiteta ja nyt kun siitä löysästä tamperelaisesta on päästy, niin tarvitaan taas "oululaista ossaamista". Suikkasen kausi meni miten meni, ja samat Kaitsun Ouluun huutaneet tahot olivat ensimmäisinä jo syyskaudella lyömässä puukkoa selkään. Loppukausihan oli pelkkää odottelua, että milloin joukkue vuotaa lopullisesti kuiviin. Sen jälkeen sopimus purettiin, vaikka Suikkaselle oli muuta väitetty ja julkisestikin tukea vannotettu. Miehestä voi olla montaa mieltä, mutta eihän Suikkanen tyhmä ole, ja Kärppien johtoportaan raukkamainen toiminta myös ihan oikeasti taisi vihlasta syvältä.
Mannerin ensimmäisen kauden tuhkimotarinan jokainen tietää. Seksikästä kiekkoa, yhteen hitsaantunut joukkue, joka noviisipäävalmentajan johdolla venyi ehdottomaan maksimiin ja Urheilukadun toimistollakin fiilisteltiin, miten uuden toimitusjohtajan vartiovuoro saa lentävän lähdön urheilullisesti, ja osakeyhtiökin takoo ennätystulosta.
Pikakelaus pari vuotta eteenpäin, ja Manner saa saman käsittelyn faneilta ja ennen kaikkea organisaatiolta. Se, mikä 2018 oli modernia uuden ajan johtamista sellaisen luonnevikaisen Summasen-koulukunnan sijaan, onkin nyt ämmämäisyyttä ja tekopyhää hymistelyä. Kauden alusta asti ollaan oltu Marjamäen viimeisen vuoden kaltaisessa tilanteessa, jossa pöhöttynyt kravattiosasto on tympääntyneenä odotellut Mannerin lähtöä ja uusia käänteitä. Sitä paitsi floppaaminen koronakaudellahan on ihan samantekevää, koska on taloudellisesti vain parempi tilanne, kun pelit saadaan pian pakettiin. En siis sano, että tässä olisi mikään seuran salaliitto huonon sijoituksen saamiseksi taustalla, mutta varmasti tämä "hopeareunus" on toimistollakin huomattu.
Nyt ollaankin sitten jälleen siinä tilanteessa, että hallituksen ja seurajohdon toiveiden mukaisesti uusia tuulia Ouluun tuoneesta valmentajasta päästään eroon ja tilalle saadaan jälleen sitä "oululaista ossaamista". Kuulostaako tutulta?
Summa summarum: Oulu on valmentajalle paskamainen paikka, sillä mestaruus on ainoa taustajoukkoja tyydyttävä suoritus, ja lopulta Kärpät on kuitenkin niin patologinen yhteisö, ettei mikään toimintakulttuurin muutos mene oikeasti läpi, vaan jollain aikajänteellä koittaa pukukopin ulkopuolelta tapahtuva vastareaktio, jonka myötä palataan taas lähtöruutuun. Täälläkin on vaadittu Kärpiltä tilintekoa asian suhteen, mutta ei sellaista ole tulossa. Junnon väistyttyä tapahtui aiemminkin täällä mainitsemani hallituksen tuolileikki, jossa Virkkunen ja Kontsas hirttäytyivät toisiinsa, ja he pitävät myös huolen siitä, että korppi ei tule korpin silmää nokkimaan. Mahdolliset henkilöstömuutokset tapahtuvat vain ja ainoastaan urheilupuolella, eivät koskaan sen ylempänä. Ei mikään muutu vaikka hallitus kaikkien yllätykseksi päättäisikin kenkiä Ahon utj:n pallilta veks. Siihen naarattaisiin joku toinen oululainen ex-puolustaja joka käyttäytyy talon tavoilla tai itkee ja käyttäytyy.
Olisipa tässä maassa kunnollisia urheilutoimittajia, joiden osaaminen ei loppuisi joukkueen pelaamisesta, johtamisesta tai kasaamisesta puhumiseen. Kärppien viat ovat ylimmässä johdossa, ja niistä on syytä puhua. Tai ehkä tämä on tosiaan liian vaikea asia kaikenmaailman Onnelan Janneille ja Petopodien feelgood-häiskille. Kai sieltä Kalevasta joku yrityskulttuuriin perehtynyt taloustoimittaja esimerkiksi löytyy?
:watermark(https://lorien-media-prod.s3.amazonaws.com/images/archive/2021/02/09/2021.02.09.11.17.40_watermark_forum24_175px.png,50,0,0)/https%3A//lorien-media-prod.s3.amazonaws.com/images/archive/2021/04/12/2021.04.12.07.16.32_neo-5787308.jpg)
