Minne menet, Jääkiekko?

  • 2 790
  • 22

The G

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tampereen Ilves ja Calgary Flames
Aarne "Dynamo" Honkavaaran kirja herätti paljon asioita mieleeni.

"Rakkaudesta jääkiekkoon". Dynamon kohdalla tämä on osuvin kuvaus. Siksi pitäisi kuunnella vielä elävän legendan puhetta, jota onneksi on vihdoinkin saatu kirjoihin ja kansiin. Aarne puhui julkistustilaisuudessa siitä että "ennen kiekko oli liian kikkailua, mutta nyt ollaan menty jo liiallisuuksiin yksinkertaistamisen kanssa. Nykykiekkoa ei ole kiva katsoa. Siitä puuttuu luovuus. Jääkiekon kuuluisi olla kivaa. Ja myös katsella."

Jokainen ymmärtää että kortinpeluukin on kivaa niin kauan kunnes aletaan pelata rahasta. Kaveritkin alkavat hiota toisilleen kun sataset vaihtavat omistajaa. Sen jälkeen kivaa on enään voittajalla.

Kiekkoilu on mennyt kaupalliseksi, kuten kaikki muukin, joten tämäkin alkaa olla kivaa vain voittajille.
Pelaajat ovat palveluammatissa, sillä heidän palveluistaan maksavat katsojat. Ikävä kyllä.

Ei. En ole rahanvaltaa vastaan taisteleva mohikaani. Semmoiseen taitaa olla enään ihan turha tuhlata aikaansa. Sota on hävitty.

Olen jo pitkään surrut luovuuden katoamista jääkiekosta. Joukkeet on "pakko" kasata isoista, "KasiKaseista" joka on parasta mitä Kanadalainen kiekko on tuottanut (tätä mieltä todella on moni jääkiekon asiantuntija, minä en). Järventielle annettiin palautetta että "massaa lisää" ja näin on sanottu lukemattomille pelaajille. Varsinkin Euroopassa. Pohjois-Amerikassa tämä alkaa olla jo normi jonka kaikki tajuavat.

Nyt Köke sai massaa lisää ja portit NHL:ään aukeni. Se antaa paljon rahaa, kunniaa ja tuo pienen pojan unelmat todeksi. Kuka tästä sitten kärsii?
- Jääkiekon katsojat.

Itse seuraan erittäin tarkasti NHL:ää, SM-liigan ohella. Siellä ollaan myös tietyissä tahoissa huolissaan suunnasta mihin jääkiekko on menossa. Jopa Brendan Shanahan (Detroit Red Wings), joidenkin muiden pelaajien ja jääkiekkoihmisten ohella ovat vaatineet kaukalon leventämistä. Shanahan on argumentoinut sitä sillä, että "kaukalo ei ole kasvanut sitä tahtia mitä taito, nopeus, massa ja varusteet." Kannattaa pysähtyä miettiä miksi ammattilainen puhuu näin.

On silti ikävää että SM-liiga on monelle "ponnahduslauta", "farmi", "tie unelmaan", "paikka kehittyä" yms yms. Enään ei unelmissa ole joskus voittaa Suomen mestaruus. Vaan Stanley Cup. Pysteistä himotuin. Sellaista se on. Suomen Mestaruus on nykyään enään "ihan kiva".
Paitsi... jääkiekon katsojille.

Kun muistelee oksasia ja niemisiä, tulee tippa linssiin palatessa nykyaikaan. Ennen hiottiin henkilökohtaisia kikkoja, tekniikoita joilla säväytettiin ja tehtiin maaleja. Nummelin soitteli viuluaan ja Suden Timo häkellytti kaikki kääntölämäreillään. Katsojat haukkoivat henkeä ja miehet nauroivat toistensa jekuille ja limutuksille. Niin niitä kutsuttiin.
Lähihistoriasta tulee mieleen vain muutamia jotka pitivät jääkiekosta niin paljon että harjoittelivat luovuuttaan treeneissä ja omalla ajallaan. Juha Hautamaa yritti ikuisesti kikkojaan, vaikka hyöty/onnistumisprosentti ei ollut kova. Mitä sitten? Hadella on huumorintajua ja luovuutta sekä iloa. Pian Hadekin alkoi taipua tosiasioiden edessä sekä valmentajien ja omien kokemusten valossa, "ettei semmosia pirä tehrä".
Ennen oli kaukolo suuri, varusteet pieniä, rahalliset korvaukset pieniä ja yleisömäärät suuria. Nyt ihmetellään katsojapulaa ja muutellaan sääntöjä ja syytellään tuomareita. Syytetään kahvausta ja ihmetellään tahallisia loukkaannuttamisyrityksiä. Miksei kukaan tee mitään oikeasti?

Pitääkö taas löytää se ikuinen perkele taas tähänkin asiaan. Se joka pilaa kaiken. Eli raha. Kaupallistuminen. Ehkä se on näin ja sille ei voi mitään. Vai voiko?

Todellinen valopilkku räjähti mediaan 24.3.96 kun The Goal syntyi. Tekijänä, HIFKissä ja Kalpassakin vieraillut, Mike Legg. Mike Legg oli maalintakana, kiepsautti kiekon lavan päälle ja pisti maalin takaa kiekon "ylämursuun", lacrosse tyyliin. Tästä maalista tuli maali joka pitkään herätti keskustelua. Jotkut yrittivät keksiä sääntöä tämmöisten kieltämiseksi, mutta suurin osa kiekkokansasta oli erimieltä. Lopulta Mike sai jopa 1997 ESPN:n "ESPY Awardin" kauden upeimmasta suorituksesta. Onneksi.
Maali on muuten nähtävissä täällä: http://www.saunalahti.fi/~jarze/The_Goal/Mike_Legg-TheGoal.mpg
Onko tämä nyt hieno, on täysin mielipide asia. Minusta se on hieno. The Hieno.

Missä vaiheessa ja kuka tappaa luovuuden? Jääkiekko on peli. Siis PELI. Eipä vastaa suurin osa haastattelemistani junnuista että "raha", kun kysytään että miksi pelaat jääkiekkoa? Monet kyllä tahtovat siitä ammatin, mutta lapsi ei osaa elää tulevaisuudessa, sillä historiakin on vielä niin lyhyt. Lapsi tahtoo vain pelata. Se on niin kivaa.
Jossain vaiheessa alkavat panokset kasvaa ja pelistä kasvaakin ammatti. Vain joillekkin. Pelistä tulee työ. Aikuiset tekevät työtä ja ikävä kyllä, työ on usean lapsen mielestä "ihan tyhmää". Jossain vaiheessa pelaajia käsketään lopettaa leikkiminen ja aloittaa "ammatillinen kasvu". Monella tähän kasvuun lopahtaa ilo ja luovuus.

Esimerkit alkavat loppua. Helminen ei enään kauaa pelaa. Nieminen ei enään mahdu tekemään kikkojaan.

Mitäs nyt?
Hittojako minä tiedän? Toivottavasti joku tietää? Kuka on vastuussa lajista? Mitä katsojat tahtovat nähdä? Ja kuka tästä kaikesta määrää? Järjen mukaan asiakkaat, kuluttajat, palkanmaksajat eli katsojat. Vaan näin ei tietenkään ole. Siksi on olemassa liittoja ja järjestöjä. Ihan kiva, mutta miksei mitään tapahdu? Miksi tästä vaan kirjoitellaan ja luetaan lehdistä? Mikäs WTC-tapahtuma kiekossa tarvitaan että täällä herätään?

Niinpä niin. Tällaisia ajatuksia. Toivottomia? En tiedä.
Ymmärrän että taitokiekon ihailu on mielipidekysymys, mutta siksi juuri siitä pitää keskustella. Mielipideasioista voidaan väitellä, factoista se on täysin turhaa.

Lapsi on terve kun se leikkii, mutta sairas kun se lopettaa sen, tullessaan "aikuiseksi".


ps. Taitokiekon ystäville, täältä löytyy toinenkin luova maali. http://www.saunalahti.fi/~jarze/The_Goal/0210hems.mpeg
 

dude

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kalevan Haukat
Syitä pitää hakea myös juniorikoulutuksesta, luovuus on kielletty.

Neljännen ketjun tullessa vakituiseen peluutukseen, nämä neloskentän pelaajat olivat fysiikaltaan ja luistelutaidoltaan heikompia, mutta heillä oli peliäly. Näillä pelaajilla riitti taitoa kääntämään päätä ja katsomaan ja tekemään hyvä, pelin kannalta tärkeitä ratkaisuja. Näillä nykyisillä Arto Kukeilla ja Riku Rahikaisilla ei riitä.

Kaukalot leveämmäksi, näiden puujalkapakkien pitää sen jälkeen osata muutakin kuin vain seistä ja hakata mailalla!
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Koska olen niin samaa mielt ketjun aloittajan kassa, niin yritin selvittää noita yleisiä mielipiteitä mm. kaukalon leveydestä. Vailtettavan harva vastasi, mutta niiden, jotaka vastasivat enemmistö oli leveän kaukalon kannalla. Vailtettavasti suurinta ääntä pitävät ja valtaa käyttävät nämä voimakiakon edustajat. Taitokikon kannattajia haukutaan "neideiksi" tai muuta vastaavaa, kun on "miehekästä" pelata voimakiakkoo. Kummallista on, että voimakiakon kannattajat väittävät että taklaukset on mahdottomia isossa kaukalossa, joka tarkoittaisi käytännössä sitä että TPS:n kotimatseissa ei taklata lainkaan.
Turyssa ja Oulussa näkee viä oikeeta kiakkoo, oikeella kentällä. Kapeemmalla kentällä taitotason tarttis olla niin paljon parempi (vrt NHL) jotta kikkailu ja hienot harhautukset onnistuisivat.

No toivottavasti me saatas Tapparan fanien kanssa painostettua metri lisää Hakametsään. Se on häpeä! että Tamperella on Liigan kapein kaukalo.
 

Carlos

Jäsen
Nyt kun asiasta mainitsit, puhut täyttä asiaa! Kiekosta on kieltämättä mennyt sellainen tekemisen riemu ja amatöörimäinen rakkaus itse lajiin. Siitä on tullut täyttä bisnestä, liiketoimintaa, raha on ainoa millä on mitään väliä.

Vielä 80-luvulla todella Suomen mestaruudet merkitsivät jotain, jengeissä pysyi samat pelaaja vuodesta toiseen, paikallinen identiteetti kukoisti jne. Silloin elettiin ns. puhtaan urheilun aikaa, kylmissä halleissa toppatakit päällä seisten katsomossa välillä hassuakin kohellusta ja kannustamassa "omia poikia". Rippeet siitä on vielä jäljellä esim Raumalla tai Jyväskylässä, mutta nekin hävinnevät ajan mittaan. On vain liiga jossa on tietty määrä pelaajia, kuka milloinkin missäkin porukassa.

Luulenpa vain että asialle ei enään mitään voi, NHL:stä otetaan esimerkit, ja siihen malliin täälläkin mennään. Nykyään lipun hinnatkin jo alkavat karata käsistä (ainakin meillä:D ). Vertailun vuoksi halvimmat liput esim. Edmontonin peleihin maksavat 24 Kanadan dollaria = vajaat sata Suomen markkaa. Keskitason paikat ovat sitten siinä parinsadan päälle, eli Hifk ei ole enää kaukana siitä.

Ajat muuttuu... minkäs teet.
 

verco

Jäsen
Suosikkijoukkue
Montreal Canadiens
Loistava kirjoitus

Olisin halunnut kirjoittaa hyvin pitkälle samanlaista tekstiä jo pitkän aikaa, mutta kun noita kirjoittajan lahjoja ei vain ole suotu kaikille yhtä paljon. Mukava huomata, että on muitakin, jotka ajattelevat samalla tavalla lajin kehityksestä. Yleensä tämän "puhtaamman" jääkiekon kannattajat ovat niitä hiljaisempia. Nyt pitäisikin saada ääntä kuuluville, eikä vain manata keskenään lajin turmeltumista.
 

Tunkki

Jäsen
Suosikkijoukkue
Flonaldo imee.
Niinpä niin. Kirjoitus täynnä asiaa. kokeilepa kirjoittaa samanlainen teksti NHL-osioon. Sieltä tulee takaisin mitä mielenkiintoisempia argumenttejä eurooppalaisten pelaajien pehmeydetä kanadalaisten ja jenkkien fyysisen massan edessä. NHL on monelle se jumala, joka ei tee virheitä ja josta kannattaisi mallia ottaa kotoiseenkin liigaan.

Yritin taannoin tiedustella mielipiteitä jääkiekkoilijoiden kovien palkkojen yliampuvuudesta. Olin erittäin yksin mielipiteineni. Jääkiekkoilijat ovat ansainneet kuulemma miljoonatulonsa ja meidän tavallisten ihmisten tulee se hyväksyä kateutta osoittamatta.

Täydellisen mustavalkoisuuden edessä päädyin siihen, että turha taistella tuulimyllyjä vastaan. Jääkiekko on bisnestä ja suurin osa yleisöstä on sen valmiita hyväksymään. Itse tuskin tulen koskaan moista allekirjoittamaan, mutta enemmistön edessä olen tukahdutettu.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Viestin lähetti Tunkki
Niinpä niin. Kirjoitus täynnä asiaa. kokeilepa kirjoittaa samanlainen teksti NHL-osioon. Sieltä tulee takaisin mitä mielenkiintoisempia argumenttejä eurooppalaisten pelaajien pehmeydetä kanadalaisten ja jenkkien fyysisen massan edessä. NHL on monelle se jumala, joka ei tee virheitä ja josta kannattaisi mallia ottaa kotoiseenkin liigaan.

Jatkoajan NHL-osio edustaa kyllä todella yksipuolista NHL-näkemystä. Lähinnä tulee mieleen tuollaiset 15-vuotiaat, voimailusalilla mukamas piristettä sisäänsä tunkevat ja lössissä muille isottelevat teinit. Itse en ole sinne edes viitisinyt kirjoittaa, vaikka seuraan NHL-kiekkoa erittäin paljon sekä paikan päällä että etänä ja esimerkiksi NHL-joukkueiden kertoimienlaskijana olen yksi niistä harvoista, jotka voisivat elättää sillä Euroopassa itsensä. Hyvän kuvan saa NHL-osion keskustelun tasosta, jos avaa Jaromir Iginla -viestiketjun. Asiaa ja tietämystä on korkeintaan nimeksi, asiaan mitään liittymätöntä roskaa koko muu ketju.

Todellisuudessa ennen kaikkea Kanadassa käydään aivan samanlaista keskustelua kuin mitä tuo tässä ketjussa oleva kirjoitus edustaa. Ja siellä Pohjois-Amerikassa, erityisesti Kanadassa NHL on monille jääkiekkofaneille kirosana - liiga joka rahasti ja muutti melkein paskaksi kaiken. Korkeintaan Suomessa elää käsitys, että NHL on jokaisen kanadalaisen unelma. Se on myös sitä, mutta se on paljon muutakin.

Mitä jääkiekkoon Suomessa tulee, kyllä tässä vietetään kohta hautajaisia. Pisnes on tunkenut NHL-tyyliin vähän joka paikkaan eikä pelaajien tuotteistamiselle ole enää rajaa. Juuri rahan vuoksi tarvitaan SikaLevokaria tai IdioottiElomoa, muuten ei väki enää valu katsomoon. Nyt tulee edes jokunen sata nuorta lisäkatsojaa ilmaisilla juniorilipuilla katsomaan, paneeko Pauli jonkun kylmäksi seuraavassa pelissä ja miten siitä voisi ottaa mallia.

Siinä vaiheessa kun pelaajien kunnioitus toista pelaajaa ja katsomossa istuvia kohtaan on luokkaa Levokari-Elomo, ollaan jo liian pitkällä. Kun tähän vielä lisätään ennen kaikkea perinteikkään HIFK:n taustaryhmän täydellinen henkinen haaksirikko voidaan huoleta todeta se, että jääkiekko on läpeensä pilattu, raiskattu ja kaupallistettu.
 

teemu_s

Jäsen
Suosikkijoukkue
Liverpool FC, Montreal Canadiens
Tätä samaista aihetta ainakin osittain käsiteltiin tuolla NHL-puolella ketjussa "Miksi suomalaiset eivät pärjää NHL:ssä?" Itse olen sitä mieltä että Euroopassa ei enää tarvitse leventää kaukaloa, 28 metriä on aika optimaalinen leveys. Päähuomio pitäisi suunnata juniorityöhön. Pelaajaa ei pitäisi asettaa mihinkään muottiin ennenkuin vasta tuolla B-juniorina. Kaikille tulisi antaa samalla lailla vastuutaa eri tilanteissa eikä voittoa pitäisi hakea otsa kurtussa. Annettaisiin lasten tehdä mitä haluaa sillä kiekolla, jos joku kikka ei heti onnistu niin mitäs sitten? Ei siitä ole mitään haittaa. Tietenkin peli on fyysisempää ja nopeampaa kuin ennen. Kaikki kehittyy. Mikään ei ole niin pysyvää kuin jatkuva muutos.

NHL on maailman kovatasoisin kiekkosarja. Sen olen joutunut itsekin toteamaan jo muutama vuosi takaperin. Kaikkea sieltä tulevaa ja siellä olevaa ei kuitenkaan tarvitse hyväksyä. Onhan pelaajien palkat törkeän suuret. Tuossa parisen kymmentä vuotta sitten tilanne NHL:ssä oli kuitenkin sellainen että seurojan omistajat käärivät hillittömät lipputulot ja pelaajille ei kunnon palkkioita maksettu. Nykyinen liigan ja pelaajayhdistyksen työehtosopimus umpeutuu vuonna 2005 muistaakseni. Todennäköisesti nähdään silloin taas tynkäkausi. Tulossa lieneekin joko seura- tai pelaajakohtainen palkkakatto. Mielestäni joku palkkakatto lieneekin paikallaan. Tosin tyhmä ei ole se joka pyytää vaan se joka maksaa. Tästä on esimerkkinä mm. Martin Lapointelle maksettu yli 5 miljoonan dollarin vuosipalkka. Hän teki viime kaudella ensimmäisen kerran yli 20 maalia runkosarjassa. Ja tällä kaudella tulokset eivät ole olleet palkan väärti.Toisena esimerkkinä Mogilny- Dackell vertailu. Saman verran pisteitä tällä kaudella mutta AlMo tienaa noin 6 kertaa enemmän.

Mitä pelaajien sikailuihin ja tappeluihin tulee niin Pohjois-Amerikassa tappelut kuuluvat kulttuuriin ja punaniskat niitä haluavat nähdä. Smackdown on Ice tai jotain. Suomeen sellainen ei kuulu. Kaukaloon ei tosin kuulu mikään toiseen kohdistuva törkeä väkivaltaisuus, kuten mailalla lyönnit tai selästä taklaukset. Tyhmä on sellainen, joka haluaa nähdä törkeää väkivaltaa peleissä. Kova ja rehti kontaktipeli kuuluu jääkiekkoon. Itse haluan nähdä hyviä vartalotaklauksia mutta kun niitä ei SM-liigassa nähdä. Valitettavasti.
 

eagle

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Pittsburgh
Pari asiaa...

Monessa asiassa(melkein kaikessa) samaa mieltä.

On kuitenkin mielestäni hyvä muistaa, että koko ei sulje taitoa pois. Esim. Mario Lemieux on iso ja häntä tuskin voi sanoa kovinkaan puukätiseksi? Samoin esim. J.Ojanen(nyt ihan vain omien suosikkijoukkueiden kautta hain esimerkit). Mielestäni usein sekotetaan turhaan pari termiä. Taito- ja vauhtikiekko lähinnä menevät helposti sekaisin. En kiellä etteikö esim. TPS:n pelaajat olisi myös taitavia, mutta he edustavat juuri tuota vauhtikiekkoa, samoin HPK:n pelaajat. Vujtek toki on liigan yksi taitavimmista(ellei taitavin) pelaaja, mutta muuten joukkueiden peli perustuu tempoon. Tämä juuri on vauhtikiekkoa. Eivät pelaajat välttämättä ole mitään teknisiä(ainakaan yhtään teknisempiä, kuin ns. isot&kankeat pelaajat), mutta he ovat nopeita, vikkeliä, jne. Kuitenkin aina nämä vauhtikiekon pelaajat lasketaan automaattisesti taitokiekoksi, vaikka on aivan eri asia, jos on peliälyä kuin #99:lla tai nopeutta kuin Selänteellä.

Olisikin hyödyllistä pohtia tuomareiden linjojen kautta(samalla kun mietitään kaukalon kokoja) mikä sitten on oikea suunta. Itseä näen tärkeänä henkilökohtaisen taidon kehittämisen. Ei esim. Helmisen Raimo ole moneen vuoteen pärjännyt MM-kisoissa vauhdissa, mutta ylivoimalla hän on edelleen todella kovaa tasoa ihan yleismaailmallisesti. Raipe pystyy luomaan peliälyllään ja tekniikallaan paikkoja. Olisikin tärkeätä antaa luovuuden kehittyä pelaajissa, eikä liikaa ajaa vain voiton merkitystä jo aivan pienestä saakka. Myöskään liikaa koon&vaudin korostaminen on turhaa. Nykyisin aivan liian usein pelaajia valitaan pelkkien kuntotestien perusteella. Siis lihaskunnon, tällöin monet ns. aivottomat voimapelaajat(lasken nyt mukaan sekä ne kaapin kokoiset goljatit, että räjähtävän nopeat luistelijat). Tällöin tapahtuu se hyvin valitettava seikka, että joku todella hyvän peliä lukeva ja käsistään hyvä pelaaja jää varjoon ja voi tippua nopeasti jääkiekon parista pois pelailemaan vain pihalle.

Ei Suomi tule voittamaan jatkossa(kaan) kisoja pelkällä nopeudella, eikä myöskään pelkällä koolla/voimalla. Suomi tarvitsee vähintään yhden maailmanluokan sentterin, joka todellakin pystyy peliä rakentamaan. Mielestäni Sami Kapanen, vaikka onkin erinomainen pelaaja, täytä valitettavasti näitä kriteerejä. Saku Koivu pystyi mailatekniikallaan ja vikkelyydellään pitkälti korvaamaan sen, ettei peliäly ollut maaginen(vaikka sentterille varmasti ns. normaalia parempi onkin Sakun peliäly).

Eli jos ihannoidaan nopeutta ja väheksytään voimaa, niin minusta kummatkin edustavat puhtaasti fyysistä kiekkoa, jotka voisi tavallaan kategorisoida(jos tarvetta on) samaan luokkaan. Tällöin jää ne näkymättömämmät(nuorissa varsinkin) kyvyt vähemmälle huomiolle. Eli esim. loistava pelisilmä.

Niin ja juuri junioreista kaiken on lähdettävä.
 

Abu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pittsburgh Penguins, Jokerit
NHL-pelaajat ovat palkkansa ansainneet, ainakin näillä nykyisillä lippujen hinnoilla. Kaikkein paras olisi kun sekä lipunhintoja, että palkkoja leikattaisiin, mutta pelkkä palkkojenpudotus palvelisi vain omistajia joiden voitot kasvaisivat. Jos hyvillä pelaajilla on kysyntää enemmän kuin tarjontaa, hinnat luonnollisesti kasvavat, se on hyvin yksinkertaista. Samalla kun nostaa pelaajan palkkaa, joutuu nostamaan myös hintoja, jotta saisi edelleen voittoa. Ikuisesti kasvu ei kuitenkaan voi jatkua. Palkkakatto olisi ensimmäinen askel ja sellainen voi tulla ilmeisesti aikaisintaan 2004.
 

eagle

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Pittsburgh
Toisaalta kovin ovat ahneita.

Mielestäni kuitenkin on naurettavaa, kun pelaajat kesken sopimustensa alkavat kiukuttelemaan. Ehkä eri asia, kun pelaaja on vetänyt kauden ~100pisteeseen ja saa liigan keskipalkkaa tai alle sen, joista tosin keskipalkkakin on aika riittävä. Jos kuitenkin kyseessä on pelaaja, joka saa vaikkapa 8-10miljoonaa dollaria kaudesta, niin eihän siinä ole mitään järkeä alkaa kiukuttelemaan. Sitten vielä kun pokkana väittää "mä pelaan kiekkoa vaan rakkaudesta lajiin, ei rahalla niin väliä". Sietäisivät tuollaiset hävetä.

Ja muutenkin kyllä suurimmat palkat ovat liian suuria, suhteellisuuspohja on kadonnut.

Niin ja kun nyt NHL:sta päästiin keskustelemaan täällä SM-liigan puolella, niin jos on tuollaisia rahoja varaa laittaa pelaajille, niin syytä olisi heti ainakin kymmenkertaistaa korvaus eurooppaan. Eihän tuollaisilla nappikaupparahoilla saisi edes kunnon pelaajaa NHL:ssä toisesta seurasta. Eurooppa saisi laittaa kunnolla kampoihin ensi sopimuksen aikoihin.
 

The G

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tampereen Ilves ja Calgary Flames
Eagle:
En peräänkuuluttanut vauhtia, ketteryyttä ja kiemuroita. Lähinnä luovuutta ja peli-iloa. Nokkeluutta, peliälyä ja viekkautta, vai lasketko kirjoituksessani esiintyneen Niemisen Veikon pieneksi ja ketteräksi? Kerropa se Veikolle ja se taitaisi kumartaa sinulle. ;)

Ja kuten jo Ilveksen sivuilla vastailin;

On hienoa että näinkin moni liikuttui pakinastani ja on hienoa nähdä että meitä eilisen jääkiekon ystäviä on. En tarkoita että pitäisi aina hamuta vanhaa ja kaikki uusi on saatanasta. Silti olen mielissäni että saatiin aikaa hyvää keskustelua ja hätä on todellista rakkaasta lajistamme.
Hyviä argumentteja tuli niin varusteista, kuin säännöistä.

Nyt SM-liigassa ollaan yritetty löytää keinoja keksimällä lisää pelin sisäisiäsääntöjä ja se haiskahtaa hieman epätoivoiselta. Vaikka hyvääkin on tullut, kuten tämä NHL jatkoaikasääntö. Kahdenviivansäännön poistamien muutti paljon peliä huonoon suuntaan, mutta näissä tulitikkuaskeissa se on ainoita mahdollisuuksia estää dump-n-pass kiekko, (pitkä päätyyn ja Lindros perään).

Mielestäni sääntömuutoksia mitä kaipaisin olisi:
1. Maalivahtien varusteiden leveyssuunnan (varsinkin patjojen) pienentäminen takaisin. Maaleja ei voida pienentää, sillä maalivahdit on tottuneet pienestä pitäen hahmottamaan maalin koon näkemättä maalia. Se tuottaisi liiaksi arviointi virheitä pitkäksi aikaa. Ja se kuulostaisi hieman keinotekoiselta.

2. Mailankäyttö-säännön tarkistus. Se tuntuu olevan kaikille täysin epäselvää.
Mailalla saa pelata VAIN kiekkoa ja vastustajan mailaa. Näin sen pitäisi olla. Naurettavaa tämä nykypäivän hakkaaminen, poikittaiset ja etenkin tämä vesihiihto. Peli hidastuu älyttömästi tästä paljon puhuttaneesta kahvauskiekosta jota harrastaa Ilveksen ja Tapparan lisäksi 79 muuta jääkiekkoseuraa ympäri maailmaa. Tästä ei ole kukaan puhdas.
Lemieux kertoi kurittoman mailaviidakon olevan lopettamisen syyn jos minkään, kunhan lopetti (syövän vuoksi) ensimmäisen kerran pelaajauransa. Peli ei ole enään kivaa. Kukaan ei kuunnellut yhtä maailman taitavimmista pelaajista. Missä syy?
Siinä että peli saadaan tasaisemmaksi, mitä pienempi kaukalo ja mitä enemmän voidaan estää supertähtiä, olemasta Gretzkyjä, siis ylivoimaisia. Se tasoittaa joukkueiden eroja, siten voimme lisätä liigaan vaikka 85 joukkuetta. Näin se kauppa käy, raha liikkuu. Ja taso laskee. Yleisö taputtaa eniten koville ohi menneille, laitaan pamahtaville laukauksille kuten Anaheimissa. Hii'o-hei.

3. Kaukalot entisiin mittoihin.
Vauhti, voima ja taito kasvaa ja kaukalo pienenee. Mikäs hemmetin logiikka siinä on? Se että saadaan peliä taklaavammaksi ja siitähän yleisö tykkää. Mikä yleisö, kysyn minä? Taklaukset KUULUVAT peliin, mutta menettävät merkityksensä jos laidat rytisee kuin matot telineellä Lahtelan ämmän piiskatessa.
Täten pelinluonne muuttuu, pelaajien tarve muutuu ja loukkaantumiset lisääntyvät liian fyysisen pelin takia. Fyysisyys on luovuuden korvike. Surullista.

En ole varsinaisesti fyysisen pelin vastustaja, en todellakaan. Itse jopa sallisin REHELLISET tappelut NHL-tyyliin. Loppuisi tuollainen piilosikailu ja nousisi pelaajien kunnioittaminen. Joten:

4. Tappeluista lievemmät rankaistukset.
NHL:ssä tappeleminen EI ole sallittua. Tai onhan se yhtä sallittua kuin laitataklaus. Molemmista saa 5 minuuttia jäähyä.
Silti se tekee asiasta reilumman, että pelaajat VOIVAT ottaa rehellisesti mittaa toisistaan, eikä purkaa tunteitaan raukkamaisesti, kuten jo kuluneen kauden aikana olemme surullisesti todistaneet. NHL:ssä EI kukaan karkaa sinun päällesi. Siellä kysytään (paitsi Sucker-punch-Samuelson) "Wanna go?" ja jos toinen heittää hanskansa kehiin, niin alkaa faitti.
Montako kertaa on Selänne, Kapanen, Koivu yms tapellut. Ei kertaakaan, kun ei tahdo. Hienoa niin.

Lievemmät tuomiot tappeluista siis, tarkoittaen; jos molemmat pelaajat avoimesti tiputtavat hanskansa ennen väkivaltaisuutta tuomitaan molemmille 5 min jäähy, jotka ovat "kankkuset" eli kumoavat toisensa. Jos toinen mosauttaa raukkamaisesti toista, joka ei lähde tappeluun; tuomitaan joko "Fight-indistigator" 2+5+20min tai 2+5min.

Uskokaa tai älkää. Tämä siistisi peliä. Ei tarvitsisi kulisseissa ja salaa puukottaa toisia tai ryskiä raukkamaisesti pitkin seiniä. Ja ne jotka pelkäävät että lapset ja nuoret ottavat oppia moisesta käytöksestä, niin tekopyhäilette väärässä kohdassa. Myykää televisionne, evätkää tietokoneella pelaaminen, ostakaa vain pop-musiikkia lapsillenne ja tukkikaa lastenne korvat tullessanne jääkiekko-otteluun ettei he kuulisi sitä törkää kielenkäyttöä, mitä yleisö käyttää huudellessaan viisauksia tyhmemmilleen kaukaloon. Se on viisasta se.

5. Toisen pelaajan vahingoittaja, sääntöjen vastaisin keinoin, (tyyliin Levokari) voitaisiin tuomita olemaan ottelukiellossa yhtäkauan kuin loukkaantunut pelaajakin on (tyyliin Suutarinen) sivussa. Lääkärin todistuksen mukaisesti ja tarkemmin säännöin.

Tällaisia ajatuksia. Keskustelu jatkukoon lajin puolesta.
 

Torstai

Jäsen
Gee:

Mitä on luovuus? Jos voisit sen määritellä, niin olisin ikikiitollinen. Mä yritän parhaani mukaan olla luova, mutta aina tulee joku isompi, pistää plankkiin ja ottaa kiekon pois. Oo nyt sitte tässä luova.

En ole ihan yhtä vanha kuin "Dynamo", mutta pelaan kiekkoa jo 4:llä vuosikymmenellä, nykyään itseäni lähes 20 vuotta nuorempien kavereiden kanssa. Ja se on tismalleen niin, kuin tässä keskustelussa on huomioitu: Pelikaverit on yhä isompia, taktiikka on täysillä kohti maalia, nurkissa hakataan ja mesotaan ja heti jos tilaisuus tulee annetaan mojova "pusu".

Ennen kiekossa oli mukana herrasmiesmäisyyttä ja reiluutta. Nyt näillä junnuilla on sellainen fiilis, että vastustajat "vihollisia", joilta pitää "taistelemalla" ottaa pisteet kotiin. Mulla on joka pelin jälkeisenä aamuna olo kuin olisin nyssen alle jäänyt. Ei se ennen semmosta ollut, että mailan iskuista saatuja ruhjeita oli kroppa täys. Kiekkoilu ei oo enää kivaa, paitsi olohuoneen sohvalla.

Joo, luovuutta pitäis lisätä... Ja varusteita.





-Torstai on toivoa täynnä -
 

Torstai

Jäsen
Heh heh... Oli ihan pakko leikata tämä teille luettavaksi...

Kirjoittaja on

Laiska Laita:

Itse B-junnuissa pelatessani yhtä Pohjanmaalasta joukkuetta vastaa kauden viimeistä ottelua ja siinä viimeistä minuutti niin vastustajan valmenta huusi eräälle 2 m ja 100 kg laitahyökkääjälle että kauden viimenen vaihto nyt saa antaa mennä... tuumasin sille samalle kaverille ettet sä läski taida osua muhun. No vastustaja nappas kypärän pois mun päästä ja yritti lyödä onneksi kerkesin väistää.... no sitten me luisteltiin 4 letkassa ympäri kaukaloa ensin minä sitten se hullu ja sitten 2 linja tuomaria.....

Ainoo kerta kun olen kaukalossa pelännyt

Mutta tarinan opetus on että pohjanmaalla kaikki on "hieman erilaista" Siellä toi vastustajan kunnioitus on pikkasen "erilaista"
 

The G

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tampereen Ilves ja Calgary Flames
Torstai on luovuutta täynnä

Luovuus on suuressa yhteydessä itseluottamukseen. Kun ei ole pelkoa tappiosta, nyöryytyksestä, syytöksistä tai muiden pettämisestä; nostaa luovuus päätään.

Mitenkäs vaan noi peikot karistaisi? Tässä valmentajalla ja faneilla on suuri rooli. Ja puolisolla.

Luovuus on kykyä tehdä ennalta-arvaamatonta. Kykyä ratkoa tilanteet lukuisilla kombinaatioilla.

Varmasti monelle tulee mieleen pelitilanteessa yritää jotain "älytöntä", mutta sen tyrmää jo sisällä kuuluva valmentajan ääni. Sitten tehdään jotain "oletusarvoista" tai sitten myöhästytään.

Oveluus, nokkeluus ovat myös yhteydessä luovuuteen.
Itse pienikokoisena pelaajana jouduin turvautumaan nopeuteen ja aivoihin. Yritin aina tehdä jotain mitä ei pakki arvannut. Kovalla itseluottamuksella vaan.
Yritin aina olla ovelampi. Askeleen edellä vastustajaa. Antaa impulssin vastustajalle, että "oho, nyt tein virheen" ja siinä samassa iskeä ohi. Tilanne oli hallinnassani kokoajan. Katse on tärkeässä roolissa, mitä ei aina katsoja näe.
Hyvin tehty vartalo/katseharhautushan hämää vastustajan luulemaan että teet jotain muuta kuin sitten lopulta teet. Palkinnoksi saat aikaa ja tilaa. Ne ratkaisevat kiekossa.

Helminen on hyvä esimerkki katseharhauttajasta. Se katsoo kerran missä pelaajat ja pistää ne muistiin. Sitten katsoo ihan muualle ja näyttää päällään ja katseellaan mihin syöttää, vaan kiekko meneekin ihan muualle vapaalle miehelle.

Jääkiekko vyöryttää pelaajalle jatkuvalla syötöllä uusia tilanteita, joista pelaajan tulee mahdollisimman nopeasti selviytyä järkevästi. Tarkoitus on saattaa kiekko sinne, minne vastustaja JO tietää sinun sitä yrittävän saattaa. Maaliin.
Sitten pitää tehdä ratkasuita. Joko yrittää olla nopeampi, älykkäämpi tai onnekkaampi kuin vastustaja. Tarkoituksena kuitenkin voittaa pelaajana toinen pelaaja. Pelaajana maalivahti. Hyökkääjänä pakki.

Muistan kuinka yhden matsin jälkeen meidän yks silloinen pakki pukkarissa sanoi mulle että oli kattellut mun kiemuroita vaihdosta ja oli just sanonut kaverilleen että "Mitä v***ua se nyt tekee - MAAALI!"

Kannustan kaikkia junnuja miettimään asioita. Kehittämään pelisilmää. Se että vain tekee ja tekee ei tuo autuutta.
Yksin kaarrellessa jäällä kuvitteellisia vastustajia harhautellessa Gretzky, Lemieux ja minä olemme viettäneet aikaamme. Parin edellä mainitun kohdalla se poiki tulosta oikein kunnolla. Yks noista enään kirjoittelee hassuja kiekkojuttujaan. Joka tapauksessa, kaikki heistä rakastaa lajia nimeltä jääkiekko.
 

The G

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tampereen Ilves ja Calgary Flames
Niin ja vielä

Olen torstai, sinun kanssasi täysin samaa mieltä tuosta nykyasenteesta. Nykyään vastustaja on vihollinen. Näin mielestäni ei asioiden kuuluisi olla. Mutta tähän on syyllisiä varmasti paljon.
FOXin selostaja Kenny Albert monesti käyttää sanaa "enemy territory" vastustajan puolustusalueesta. Tällaiset ja muut lukuisat asennelipsautukset muuttavat hiljalleen, muutenkin jo niin väkivaltaista aikakautta. Väkivaltaista? Nythän on rauhan aika?
Niin on. Rauha kukoistaa, kuten myös nk."piiloväkivalta". Kun ei ole enään monillakaan kosketusta oikeaan sotaa, alkaa sen tuominen itseään lähelle fiktiivisesti. Näin me ihmiset toimimme.
Kun sota oli tuore asia, kukoisti kansan yhtenäisyys ja turhat tappelut, väkivallan purkaukset ja ilmaukset oli jäissä. Väkivaltaa oltiin nähty tarpeeksi, mutta ihminen on nauttinut väkivallasta tuhansia vuosia ja oppinut läksynsä vasta sotimalla, niin se nytkin haluaa sitä. Elokuvien, kirjojen, pelien yms kautta. Kun nämä ajatukset alkavat lipsua urheiluun, alkaa syntyä termejä "vihollisen alue" yms. Jääkiekossa on, kuten asiaan kuuluu, paljon "sotatermistöä". Hyökkäys, puolustus, painetaan päälle, ammutaan/lauotaan, loukkaantuneet... ne kuuluvat 1-1:en jääkiekkoon ja niin on hyvä. Siksi rajaa on vaikea vetää. Siis onko vastustaja vihollinen?

Meille opetettiin, oli se sitten oikein tai väärin, vastustajan kunnioittamista. Mutta jääkiekossa ei ole enään vuosiin menty auttamaan tai läpsäsemään olalle jos tulee törttöiltyä. Koripallossa aina autetaan kaveri pystyyn jos tulee hölmöiltyä. Onko se neiteilyä? Jääkiekkohan on kovien kundien laji. Ruumiit pois jäältä, peli jatkuu.

Edelleen on niitä jotka tilanteen jälkeen huikkasee "sori" tai sutkauttaa muun kuittaavan vitsin, mutta suunta on menossa pahaan suuntaan.
 
Suosikkijoukkue
NHL
LUOVUUS

Missä on kaikki jalkakikat, pyörähdykset ja muut vastaavat? Luovuus mielestäni jääkiekossa vaatii peli-älyä. Ei nättejä kuvioita saada aikaan nopeudella ja voimalla. Lemiux pärjää nhl:ssä koska on isokokoinen ja näin ollen saa tilaa tehdä kikkansa, mutta joku pienempi kokoinen ei pysty tekemään mitään koska aina tulee isompi ja tinttaa seinille. Kaukalon leventäminen voisi olla paikallaan, koska tilaa olisi myös pienemmille ja taitavimmille. Jos tätä rataa jatkuu niin kohta kentällä häärii kymmenen pelaajaa jotka vain niittaavat toisiaan seinille. Junioreillakin on menny asiat vähän sekaisin kun tietävät että nhl:ssä pärjää helpommin voimalla eikä taidolla. Junioreista saakka pitäisi vaalia sitä että taidollakin pärjää, eikä vain voimalla. Eikö sm-liigaa voisi edes yrittää pitää taito-kiekkoa suosivana. Ois todella mahtavaa ees kerran matsissa nähdä jalka-kikka tai vastaavat harhautus. Kun nykyään lätkässä suositaan että isomman pakin ohi vain pyyhälletään ja toivotaan että se ei saa hyökkääjää naulittua seinille. Järjetön voima ja nopeus eivät kuulu kiekkoon vaan yrittäisivät pitää järjen mukana.:confused:
 

JanJ

Jäsen
Viestin lähetti The G
ps. Taitokiekon ystäville, täältä löytyy toinenkin luova maali. http://www.saunalahti.fi/~jarze/The_Goal/0210hems.mpeg

Joskus junnuna näin kuinka Harri Lönnberg teki saman tempun A-junnujen matsissa mutta osui tolppaan.
Siitä inspiksen saaneena treenasin tuollaista liikettä monta iltaa ulkojäällä ja kyllä se siitä lähti sujumaan. Treeneissä sain tehtyä pari kertaa maalin mutta pelissä en koskaan saanut tilaisuutta kokeilla. Paitsi kaukalopallossa joskus myöhemmin mutta siinä lajissa nyt voi tehdä mitä vaan, kun on pallo millä pelataan...
 

The G

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tampereen Ilves ja Calgary Flames
JanJ

Osoitit "quotessa" maaliksi sitä jalkojen välistä ylös, mutta tarkoititko sitä "maalin takaa kiekko lapaan ja ylös"- maalia? Harjoittelustasi päätellen kai? Ymmärsinkö väärin.

Tällaisia on hyvä harjoitella, vaikkei niitä peleissä mitään ratkaisisikaan. Ne lisäävät kiekonkäsittelytaitoa ja itseluottamusta, sekä saattavat pelaajan tajuamaan että kiekolla voi tehdä muutakin kuin siirrellä sitä. Mitä paremmin pystyt kontrolloimaan kiekkoa, sen vahvemmilla olet mies-miestä vastaan tilanteissa. Uskokaa minua.

On sitten eri jätkät joka niitä kikkoja sitten peleissäkin tekee.
 

eagle

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Pittsburgh
en tarkoittanut...

...puuttua juuri sinun kirjoitukseen The G. Lähinnä kun tuota TPS:ää tuli tässäkin ketjussa korostettua erään kirjoittajan toimesta. Itseäni on ärsyttänyt jo pitkään se, että yleisesti mielletään taito ja vauhti samaksi asiaksi. Tämä on siis yleisesti asian tila, ei asiaan paremmin perehtyneitten ongelma.

Mielestäni isompi kaukalo ei tee pelistä automaattisesti parempaa, kyllä esim. Tampereen kaukalossa näkee hienoja kikkoja, taklauksia, vauhtia, mitä vain kiekolta voi odottaa. Pitääkö sen olla vain aina se sama lentokenttä, että peli olisi kiekkoa?
 

Torstai

Jäsen
"Sori" On I-luokan Luovuutta !

Gee, ajattelin justiinsa tätä "sori" juttua muuan päivä. Pelaan itse sellaista "rauhallista" ja "neuvottelevaa" kiekkoa ja välillä, jos tulee vähän muita tönittyä pyydän tuhannesti anteeksi. Vihellyksen jälkeen ryömiessäni kulmakasan alta saatan tokaista naapurille "hyvin tehty" tai jotain sinne päin.

Se on minun "psykolookinen-maalintekoon-valmistava-vastustajan-eliminointi" -kikkani, osa kokonaisuutta, johon näkyvänä osana kuuluu mm. luistelu kiekon perässä ja yleinen itseään vielä hölmömmän näyttely. Kokeneemmat pelurit tuntevat kikan, mutta nuoremmat vieroksuvat sitä. Itse asiassa saan usein vastaukseksi alatyylin toivotuksia, mutta vaikka se tuntuu pahalta niin se myös indikoi, että kikka puree!

Taannoin sanoin b-pisteellä, juuri sillä hetkellä kun aloitukseen kumarrutaan:"Kattokaa pojat mulla on ihan uudet hanskat, Shervuudit." Vastustaja, nuorehko finninaamainen hujoppi, jäi lumoutuneena tuijottamaan ikäloppuja sormikkaitani. Kiekko putosi jäähän, kaksi terävää potkua, maalivahdin harhautus ja osoite takanurkkaan, 1-0.

Noin mukavia onnistumisia sattuu tietysti harvemmin, mutta aina kannattaa hämätä. Gee, meidän pienempi vartisten on vaan koetettava muilla konsteilla, kuin raa´alla kaurapuurolla.

Ei muuten harmita, vaikka pelihommat ovat jo ehtoon puolella. Suora mukailtu lainaus Aravirralta: "Uuden tyylin kansainvälinen profiilihyökkääjä pelaa suoraviivaista ja vahvaa peliä." Eli ei siis ole mikään höpöttävä mikkihiiri-torstai, vaan runnoo väkisin maalille ja tuo kunniaa valmentajalle. Maajoukkueeseen paras edellytys on syntyä jääkoneeksi.



- Torstai on toivoa täynnä -
 

AkkeK

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pelicans, AIK, Lugano ja Montreal Canadiens.
hyvä kirjotus

mitään lisäämättä ja poistamatta allekirjoitan.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös