Tämän viikon aikana täydensin kokoelmaani kahdella vielä puuttuneella The Crampsin studiolätyllä Look Mom No Head! (1991) ja Big Beat From Badsville (1997). Kaksi huonointa taisi jäädä viimeisiksi, ensin mainittua ei pelasta edes Iggy Popin vierailu Miniskirt Blues-biisissä. Jotenkin nuo levyt ovat liian tosikkomaisia verrattuna muihin tuotoksiin. Crampsin tavaramerkkihän on vahvasti poskessa oleva kieli, vaikka bändi onkin ehkä viimeisen 25 vuoden aikana ollut se, joka on parhaiten sisäistänyt rock n' rollin syvimmän olemuksen. Lisäksi tuli hankittua pari käytettyä sinkkua, All Women Are Bad ja Ultra Twist, joiden ansiosta kokoelmissani alkaa olla jo suurin osa b-puolistakin. Valtaosa muista on ollut albumien uusintapainosten bonusraitoina.
Tulossa on viiden levyn paketti CDON:ista, lähinnä levyjä, jotka kuuluvat sarjaan "kun halvalla sai". Kokoelmat Tuomari Nurmiolta, Smithsiltä, Buzzcocksilta ja Eddie Cochranilta sekä yksi puoli-ilmainen 22-Pistepirkon sinkku. Ja toisesta paikasta toinen paketti, jossa on Stray Catsin Helsingin keikka ja Elvarin Sunrise-kokoelma.
Kai niitä kaikkia ehtii joskus kuunnella...