Minä ja KalPa

[weean]

Ketjun tarkoitus on valottaa meidän jatkoaikalaisten KalPa-kannattajien suhdetta joukkueeseemme, sekä kannattamisen määrään ja tapaan. Olen usein huomannut ajattelevani, että olisi mielenkiintoista kuulla millaisia tarinoita nimimerkkien takaa löytyy. Tarkoituksena ei ole kaivella kenenkään yksityiselämää, vaan yksinkertaisesti kertoa kuinka KalPa vaikuttaa elämääsi, toki asioita täsmentäessä jokainen tietää missä oma yksityisyyden raja kulkee. Paljonko seuraat sen otteita vuoden aikana ja mistä? Oletko jokaisessa pelissä paikan päällä vai tyydytkö tarkistamaan tulokset tekstitv:stä tai aamun Savarista. Onko eväsleipä ilman KalPa-kinkkua huijaamista, ja ostatko perheellesi jouluisin pelipaidat ynnä muut fanikaupan löydöt? Voit viitata historiaan, mutta pääpaino on nykyhetkellä.
Meitä on moneen junaan, ja on muistettava että kyseessä ei ole kilpailu, vaan jokainen kannattaja saa kannattaa omalla tavallaan. Toivottavasti nämä tavat myöskin välittyvät viesteihin sellaisinaan.

Joten. Olen likimain riippuvainen KalPasta. Huomasin sen jälleen, kun kauden ensimmäisen harjoituspelin aikana käräytin itseni rämpyttämästä F5-näppäintä Hurrikaani Cupin tulosseuranta-sivulla. Sm-liigan alkamista edeltävät viikot ovat täynnä sähköä ja jännitystä, sillä vaikka kokoonpanot on sisäpiirissä vertailtu jo useaan otteeseen alkaa median ja asiantuntijoidenkin huomio kiinnittyä jääkiekkoon, ja seurattavaa riittää!
Kauden aikana jokainen pelipäivä on juhla. Kokoonpanoja kärkytään netistä viimeistään kahdelta. Vaikka pääsen hallille suhteellisen harvoin, seuraan käytännössä jokaisen pelin livenä radiosta tai televisiosta. Maalin kohdalla hurraan tai vähintääkin nostan kädet ilmaan. Samalla toki seuraan muuta liigakierrosta netistä ja vertailen joukkueiden ja pistepörssin kehittyviä asetelmia. Toivon että Lehterä ei tee tänään pisteitä, ja kiroan mielessäni kun näin käy. Minä kannatan Kiiskistä. Heti pelin jälkeen luen raportit ja uudet viestit jatkoajasta, ja jos KalPa voittaa menen nukkumaan iloisempana kuin muuten menisin. Aamulla peliraportti on aina hyvä kerrata Savon Sanomista.
En omista KalPa-tuotteita, vaikka niitä haluaisinkin saada. Ostan heti kun on ylimääräistä rahaa, ainakin pelipaidan. Hallilla käyn samalla periaatteella, eli silloin tällöin. Vieraspelimatkoilla en ole käynyt, enkä ole Mustan Verkoston jäsen. Vaikka kannatan KalPaa intensitiivisesti, en oikein halua enkä pysty sijoittamaan siihen juurikaan rahaa, enkä monesti sen vaatimaa aikaakaan pitkän kauden aikana. Siilinjärveltä matkustaminenkin kun vie oman kymmenyksensä. Playoffseissa skarppaan ja olen varaamassa lippuja tarvittaessa vaikka viideltä aamulla.
Peleissä minua huvittaa suomalainen katsomokulttuuri. Taputan ja huudan kannattajaryhmän mukana vaikken juuri siinä katsomassa olisikaan, ja joskus jopa saan hämmentyneen vierustoverini hetkeksi mukaan. Yleensä saan myötähäpeisen ilmeen, mutta mitä siitä, eihän urheilutapahtumassa oman seuran kannattamisessa ole mitään outoa tai noloa. Kyllä tekisi jokaiselle suomalaiselle hyvää vähän huutaa ja päästää hyöryjä ulos hyvän asian puolesta!
KalPan joukkueen olen yleensä opiskellut jo hyvissä ajoin ennen kauden alkua, ja rakentanut mielestäni sopivan kokoonpanonkin. Suurimmalla mielenkiinnolla seuraan omia kasvatteja, ja parhaalta tuntuu kun he menestyvät yksilöinäkin. Tietenkin joukkueen menestyskin arvojärjestyksessä korkealla, ja päävastus JYP:in voittaminen tuntuu paremmalta kuin ehkä järjellä ajateltuna saisi.
Viimeaikaista nousujohdannetta olen seurannut suurella innolla, mutta välillä on hieman ikäväkin sitä tunnetta, kun kymmenen pelin tappioputken jälkeen saadaan voitto, se oli uskomaton tunne ja kesti usein monta päivää. Onhan se totta että tuo tunne on kokenut lievän inflaation menestyksen myötä. No, nekin ajat voivat olla edessä ennemmin kuin arvaakaan, joten nautitaan nyt. Ja eiköhän sitä olla samalla tavalla vastaanottimien ääressä vaikka niin kävisikin.

Tämä minusta, myöhemmin voi lisäillä jotain jos mieleen tulee. Nyt on sinun vuorosi, heitäppä kortesi kekoon tässä poikittaistutkimuksen tyyppisessä niin saadaan tietää millainen on jatkoaikalaisen KalPa-fanin stereotyyppi ikään, sukupuoleen, poliittiseen suuntautumiseen tai mihinkään muuhunkaan erottavaan tekijään katsomatta!

 

[Clubber"s]

Tämä on hyvä otsikko.
Itse KalPan kannattaminen on liittynyt oman elämän nousu-ja laskusuhdanteisiin kiinteästi, eli samassa aikaa kun joukkue on joutunut taistelemaan jopa olemassaolostaan, on itsekin joutunut käymään "omia sotia" pärjäämisen puolesta ja siksi on ollut niin helppoa mennä kannustamaan joukkuetta, joka seilaa vähän tavallaan samanlaisessa "elämäntilanteessa" kuin itselläkin on. Sitä kun tukee kovassa paikassa olevaa joukkuetta, tukee vähän niinkuin itseäänkin tietyllä tavalla ja tsemppaa vaikeuksia vastaan.
Tämmöinen hauska ja ehkä vähäsen hassu kytky oman lätkäjoukkueen ja oman yksityisen elämisen välillä.Toisalla sitten menestysten vuodet on makoisia kuin mansikat ja niistä tosissaan nauttii pitkän ajan jälkeen kuten nyt on saatu jo kaksi kautta olla sarjan kärkisijoilla ja saatu paljon menestystä.
Senlisäksi, että KalPa ilmentää täällä toisella puolella suomenmaata omaa savolaista identiteettiä ja se on pala savoa aina mukana missä ikinä liikkuukin, on se ollut omalla tavallaan kohtalotoveri elämässä niin nousuissa kuin laskuissa. Olen ostelllut vuosien saatossa kaikenlaista KalPa-tavaraa, ihan pelipaidoista lippiksiin lippuihin ja huiveihin ja onhan noita tuolla kaapin perukoille aikojen saatossa kertynyt, kun toistakymmentä vuotta on reissua tehnyt. meitä savolaisia yhdistävä tekijähän tämä KalPa tosiaan on: Tulee käytyä usealla paikkakunnalla ja oltua monen eri ihmisen kanssa nykyään liikkeellä--hiljaisempina KalPan vuosina oli tuttu temppu mennä matsiin ihan yksinäänkin vieraspeleissä. Siitä se on porukka hissukseen kasvanut vierasmatseissa, vähän kerrallaan.

Kyllä KalPa liittyy päivittäiseen ajatteluun ja arkeen varsinkin talviaikoina, päivittäin tulee aina silmäiltyä peliohjelma ja suunniteltua menoja senmukaan että pääsisi otteluihin. Kun joutuu kotoa ottelua seuraamaan, on pelipaita päällä ja lippu nojatuolin kulmalla ja telkkarit, radiot auki ja netit kanssa eli joka huoneesta kuuluu jokin selostus KalPan pelistä.
KalPan paitaa tulee pidettyä usein iltaisin, vaikkei matsia olisikaan, on se semmoinen henkinen juttu koko KalPa että se on läsnä monella tasolla lähes koko ajan ja kaikessa mitä tekee.Se ilmentää omaa ylpeyttä vanhasta kotikaupungista kun muualla nykyisin joutuu asumaan ja ylpeyttä omasta heimosta, ja on mukana kaikkialla missä liikkuu.