Milloin ihmiskunta pääsee irti työnteon ikeestä?

[KiVi]

Minun järkeni mukaan työnteko, eli arvoa tuottava toiminta, josta saa vastineeksi rahaa, on nykyajan sijainen metsästys-keräilylle ja maanviljelylle ruonhankintamuotona. Milloin saavutamme sen kehitysasteen, että saamme kaiken tarvittavan tuotannon automatisoitua ja vapaudumme työn tekemisestä? Onko tällaista tilaa mahdollista saavuttaa?

En usko, että pääsemme mainittuun tilaan kenenkään meidän elinaikana. Yhtenä isona syynä pidän ilmastonmuutoksesta 2030-luvulta eteenpäin aiheutuvia valtavia muutoksia ihmisten elinoloihin, mikä pitänee yhteiskunnat kiireisinä olemassaoloaan turvatessaan. Kun ilmastonmuutoksen vaikutuksiin on totuttu ja saavutettu jonkinnäköinen "uusi tasapaino", voitaneen alkaa pohtia työn tekemisen välttämättömyyttä uudelleen. Tämä lienee 2100-luvun aiheita, mutta avataan ketju nyt ajoissa.

Innoituksen pohdintaani sain kaverin linkkaamasta Future Timeline -sivustosta, johon on listattu mahdollisia kehityskulkuja: Future Timeline | Technology | Singularity | 2020 | 2050 | 2100 | 2150 | 2200 | 21st century | 22nd century | 23rd century | Humanity | Predictions | Events

 

[MustatKortit]

...

En usko, että pääsemme mainittuun tilaan kenenkään meidän elinaikana...

Toivottavasti näin ei käy koskaan (en tätä kyllä uskokaan). Epäilemättä erilaiset mielenterveysongelmat jne nostaisivat päätään yhteiskunnassa. Työ tuottaa muutakin kuin palkan ja sitä kautta hyvinvointia, eli merkityksiä yksilölle.

Ainakaan minä en jaksaisi levätä vain määrättömästi laakereillani. Ihmiskunnan kannalta tuolla voisi olla tuhoisatkin seuraukset.

 

[Sako]

Toimettomat ihmiset turhautuu helposti ja turhautuneiden keskuudessa taas ääriajattelu voi kukoistaa. Tänään voi löytää tästä esimerkkejä arabeista.

 

[pernaveikko]

Ainakaan minä en jaksaisi levätä vain määrättömästi laakereillani. Ihmiskunnan kannalta tuolla voisi olla tuhoisatkin seuraukset.

Aivan kuin sitä vain lepäisi, jos vuokra ja muut laskut ja ruoka ja muksuille leluja olisi hoidettu. Sitä keksisi vaikka mitä tekemistä, jos ei olisi pakko miettiä niitä toiselle tehtäviä töitä koko ajan, sitä ensi maanantaita. Melko useat rikkaat tekevät töitä, vaikka niiden ei selviytymisen kannalta tarvitsisi. Sitä en tiedä miksi, kai se on joku psykologinen tarve.

Arabit ja muut ovat turhautuneita, koska parempaa ei ole luvassa ja odottaminen jonkun herran päätöksestä, saatko tämän työpaikan ja rialeja vai et, on todella kuluttavaa.

 

[Visiiri]

Sitten päästään, kun joku kysyy Star Trek 4- leffan kapteeni Kirkin tapaan kirkkain silmin saatuaan kokoon 100 dollaria: "Onko se paljon?"

 

[Hyman Roth]

Tuskin ikinä, eiköhän ainakin muutama sukupolvi tästä eteenpäin kuole sorvin ääreen ja eläkkeistä puhutaan suurina legendoina.

 

[Major Julli]

Äänestetään eduskuntaan 200 demaria niin loppuun työnteko parissa vuodessa.

 

[KiVi]

Samoin kuten @pernaveikko, minäkään en ole huolissani siitä, että työn häviämisellä olisi jotenkin katastrofaaliset seuraukset ihmisille. Ihminen kyllä keksii uteliaana eläimenä tekemistä itselleen. Jos tulevaisuudessa työtä ei enää tarvitsisi tehdä, ei olisi sellaisia sosiaalisista stigmoista aiheutuvia turhautumisen tunteita kuin lorvijoilla nyky-yhteiskunnissa. Sosiaaliset stigmat tulisivat sitten jostain muusta.

 

[godspeed]

Vähän vaikea ottaa kantaa johonkin mikä on niin paksu utopia kuin utopia voi olla.

 

[KiVi]

Tuskin ne metsästäjä-keräilijätkään olisivat uskoneet, jos yksi niistä olisi sanonut, että uskotteko että muutaman tuhannen vuoden päästä jengi kirjoittaa tietoverkkoihin viestejä toisilleen päivät pitkät ja joku käy ehkä huvin vuoksi keräämässä kolme kiloa mustikkaa kerran kesässä.

 

[godspeed]

Tästähän on semmonen animaatio tehty kuin Wall-E.

 

[pernaveikko]

Tuskin ne metsästäjä-keräilijätkään olisivat uskoneet, jos yksi niistä olisi sanonut, että uskotteko että muutaman tuhannen vuoden päästä jengi kirjoittaa tietoverkkoihin viestejä toisilleen päivät pitkät ja joku käy ehkä huvin vuoksi keräämässä kolme kiloa mustikkaa kerran kesässä.

Eipä ne meidän pääsääntöisesti jo edesmenneet isoäitimme sitä uskoneet. Fasepäivityskuvaan tuli iso kasa mustikoita ja viesti pitäisikö tässä ostaa jo uusi pakastearkku.

 

[motamoro]

Sopivasti aiheeseen liittyen tuli tässä luettua pari viikkoa sitten Juhani Seppäsen Hullu työtä tekee. Suosittelen kyllä jokaisen työelämässä olevan lukemaan tuon 2004 kirjoitetun teoksen. En nyt jokaista mielipidettä tai päätelmää allekirjoita jota Seppänen siinä esitti, mutta ajatuksia herättävä kirja kaiken kaikkiaan.

 

[Rixa88]

Voisivatko nykypäivän suhteellisen korkeat työttömyysluvut johtua osittain siitä että aiheen mukaista pistettä kohti ollaan kokoajan menossa? Teknologia kehittyy ja ihmisten työt siirtyvät yhä enemmän ja enemmän koneiden hoidettaviksi. Tämä johtaa siihen että avoimia työpaikkoja ei enää ole siinä määrin missä niitä on ollut vuosikymmeniä sitten jolloin huhujen mukaan tarvitsi vain kävellä tehtaan ohi niin melkein väkisin revittiin töihin. Ja eihän ennen vanhaan tehty käsittääkseni vain 8 tunnin työpäiviä ainoastaan maanantaista perjantaihin.

 

[Byvajet]

Voisivatko nykypäivän suhteellisen korkeat työttömyysluvut johtua osittain siitä että aiheen mukaista pistettä kohti ollaan kokoajan menossa? Teknologia kehittyy ja ihmisten työt siirtyvät yhä enemmän ja enemmän koneiden hoidettaviksi.

Olen kuullut väitteen, että ihmiset yliarvioivat kehityksen nopeuden lyhyellä aikavälillä, mutta aliarvioivat sen pitkällä aikavälillä. Pidänkin todennäköisenä, että varsinaisen palkkatyön aika ihmiskunnan historiassa jää lyhyeksi. Eihän palkkatyötä historiallisesti katsoen olekaan ollut kuin silmänräpäys.

Koneet ovat aiheuttaneet työttömyyttä jo kauan aikaa. Entisen työn poistuessa tilalle on tullut jonkin verran uutta, mutta nyt alkaa vaikuttaa siltä, ettei uutta työtä synny samaa tahtia kuin entistä poistuu. Ei olekaan ihme, että kirjoitukset (kannattaa lukea jutun linkit) työttömästä tulevaisuudesta ovat lisääntyneet.

Sitä ihmettelen, että aihetta ei käsitellä poliittisesti, vaikka sitä on tutkittu maailman kuuluisimmissa yliopistoissa ja tutkijat ovat tulevaisuudesta varoittaneet. Nykyhallituskin toimii ikään kuin Suomessa voitaisiin palata aikaan, jolloin asiat tehtiin käsin ja tekniikka korvattiin miesvoimalla.

 

[pernaveikko]

Tämä johtaa siihen että avoimia työpaikkoja ei enää ole siinä määrin missä niitä on ollut vuosikymmeniä sitten jolloin huhujen mukaan tarvitsi vain kävellä tehtaan ohi niin melkein väkisin revittiin töihin.

Tämän olen ihan omakohtaisesti kokenut. Tai ei nyt sentään väkisin revitty siivoamaan, mutta mihin tahansa pääsi soittamalla tai käymällä paikalla vuosituhannen molemmin puolin. Joskus aloitettiin seuraavana päivänä ja joskus ensi maanantaina.

Nykyään pitää olla joku kiinteistöhuollon tutkinto ja ties mikä pilipalitutkinto jostain oppilaitoksesta missä on pari vuotta opiskeltu. Kukaan ei hyödy nykytilanteesta. Toimistoja pitää siivota, kun siellä tehdään uusia ja hienoja keksintöjä ja annetaan niille työrauha.

Nykyään tehdään roskapussien vienti ja moppaaminen naurettavan hankalaksi.

 

[teroz]

Ihmiskunnasta en tiedä, mutta Suomessa on potentiaalia kunhan jatketaan samaa rataa, samoilla mausteilla ja samoilla lääkkeillä sekä profiloidutaan siihen, että asioita käsitellään esteiden sekä rajoitteiden kautta ja tykätään sanoa "ei".

 

[sampio]

Tuskin ne metsästäjä-keräilijätkään olisivat uskoneet, jos yksi niistä olisi sanonut, että uskotteko että muutaman tuhannen vuoden päästä jengi kirjoittaa tietoverkkoihin viestejä toisilleen päivät pitkät ja joku käy ehkä huvin vuoksi keräämässä kolme kiloa mustikkaa kerran kesässä.

En tiedä, mutta ainakin ne olisivat nauraneet räkäisesti iltanuotiolla, kun jokin tietäjä olisi kertonut, että aikana jolloin rautalintu lentää taivaalla ja puhe kantaa meren taakse, jengi tekee tuplasti pidempää työpäivää elantonsa eteen.

 

[Osmo Rapeli]

Rakentamisen suunnittelussa kehityskaari vähempään miehitykseen voi olla yllättävän nopea. Tässä vaiheessa ohjelmat laskevat esimerkiksi kantavuuksia niille syötetyillä arvoilla. Käytännön toteutus vaatii sitten kokemusta ja maalaisjärkeä, mutta samaa sovelletaan varmasti jo pian laajempina kokonaisuuksina.

Esimerkiksi linjasaneeraukseen on helppo kuvitella pian parannuksia. Keilaamalla saadaa jo nyt kätevästi mitoitettua olemassaolevia rakennuksia, ja raskaammalla kalustolla digitointi/mallinnus onnistuu jo muutenkin kuin rakennuksen sisällä heilumalla. Tuota järeämpää keilauskalustoa ei tietääkseni Suomessa vielä ole, kun laitteisto maksaa jotain pitkälle toistasataa tuhatta, mutta on vain ajan kysymys milloin sellaisia yrityksiä on Suomessa. Tulevaisuudessa ja lähitulevaisuudessa vanhoistakin taloista on 3D-mallit, jolloin esimerkiksi viemäröintien uusimisen suunnittelee varmasti ohjelma, joka laskee optimaaliset reitit ja vaihtoehtoreitit putkistolle. Palokatkot, muuhun tekniikkaan sovittaminen ja uudet rakenteet tulostuvat automaattisesti suunnitteluaineistoon reitin mukaan...

Onko kenelläkään tietoa minkälaista kalustoa rakennemäärityksiin/rakenteen koostumuksiin on olemassa? Esimerkiksi asbesti löydetään laboratoriossa mikroskoopilla tutkimalla, mutta onko jo olemassa vaikka ihan kannettavaa laitteistoa, jolla voidaan määritellä näytepalan koostumus?