Huumorimiehiä. Potentiaalia Porissa olisikin varmasti jopa liigan parhaiksi kannattajaksi mutta tällä hetkellä taidetaan olla juurikin siellä toisessa päässä.
Niin varmaan joo, jos kannattamisella tarkoitetaan pomppimista ja hoilottamista.
Jos taas puhutaan Patasydän- henkisestä porukasta (tunnen muuten varsin paljon täältä stadista), joka muuallakin asuessaan jaksaa intoutua puhumaan/elämään/hengittämään Porin Ässiä, niin vahvoilla ollaan.
Lisäksi yllä tuli jo mainittua, että yllättävänkin hyvin jengi jaksoi kannustaa sen n. 10 "laihaa kautta", vaikka peli oli koko ajan paskaa. Tätä ei muuten (valitettavasti) ole tapahtunut esimerkiksi Porissa.
Nyt olisi muuten hyvä mahdollisuus jonkun liigajengin kannattajilla
aidosti erottua ja palauttaa wanhat kannatustavat kunniaan kaiken tämän futiskulttuurih****amisen keskellä.
Säkkijärven polkka, *taptap
oma joukkue taptap*- taputukset,
Nuijan huutelu, vastustajan parhaalle pelimiehelle kettuilu jne ovat kaikki lätkäkulttuuria aidoimmillaan ja valitettavasti katoavaa kansanperinnettä.
Porissa(kaan) tähän päästään tänä päivänä ani harvoin, vaikka kyllähän hitsarit silloin tällöin jonkun saavat kuumenemaan, vrt. case Pikkarainen.
Itsellä on ikävä niitä aikoja, kun Korppi ja Levonen moikkasivat tuttuun tapaansa Pavea ja kumppaneita Nordiksen vanhassa narrien fanikatsomossa (Korpilla monesti käytöskymppi). Ylipäänsä on ikävä sitä tunnelmaa, jossa vastustajalle huutelu oli samanaikaisesti sekä suoraa vittuilua, että myös tietynlaisen kunnioituksen antamista. Janeckylle ja/tai Summaselle huutelu alkoi 90-luvun seisomakatsomossa jo alkulämmittelyissä. Tuolloin tuo kunnioitus piti ansaita.
Koko 2000- luvulla olen yhden ainoan kerran todistanut "paluuta wanhoihin hyviin aikoihin": Ässät-Tappara- pleijarimatsissa täysi seisomakatsomo huusi suoraa huutoa joka kerta, kun Lehdon taakse livahti häkki lämmittelyissä.
Nykyään heitellään kolikoita ja heilutetaan (paloturvallisia) pressuja.
edit. taisin jo aiemmassa viestissä todeta äänestäneeni Hifk-faneja. En koe "parhaan faniuden" tarkoittavan sitä, kuka tekee isoimman överin ja kenellä on eniten kausikortin ostaneita kävijöitä. "Paras fanius" on ihmisiä yhdistävä kollektiiviinen voima ja tunnetila, jossa toisiinsa sekoittuvat perinteet, mennyt sekä nykyhetki, yhteisö ja voitot sekä tappiot. Hifk edustaa itselleni tällaista kokonaisuutta. Niin toki Ässätkin, mutta omia en viitsinyt äänestää.