Ketjussa on paikalla ilmeisesti muutama itse tuomarin hommia tekevä kirjoittaja. ;)
Ihanko oikeasti joku väittää, että Suomessa tuomaroinnin taso on hyvä? Tällä(kin) kaudella on tullut paikan päällä seurattua erittäin monta ottelua, enkä nyt äkkiseltään voi sanoa, että yli yhden käden sormin on laskettavissa hyvin tuomitut ottelut. Tätä ei voine selittää edes sillä, että tuomarit olisivat muka aiheuttaneet suosikkijoukkueelleni tappion. Tämä selittyy vain ja ainoastaan sillä, että erittäin harvoin päätuomarikaksikon linja pysyy samana läpi pelin eikä paikkailuihin lähdetä. Jokainen tuomari tekee virheitä, mikä on ihan inhimillistä. Hyvän ja huonon tuomaroinnin erottaa se, että hyvässä linja pitää ja virheet hyväksytään, huonossa taasen kielletään omat virheet ja todennäköisesti lähdetään paikkailemaan heti perään.
Klassisimpia ovat tuomarit, jotka säännönmukaisesti viheltävät enemmän jäähyjä koti- tai vierasjoukkueelle. Toinen hauska ryhmä on tämä kolmannessa erässä "linja kääntyy täysin"-koulukunta.
Linjatuomarin homma on periaatteessa sitten huomattavasti yksinkertaisempaa. On täysin hyväksyttävää, jos jokunen paitsitilanne tulee väärin tuomituksi, mutta pitkien kiekkojen kanssa tuntuu monilla olevan linja pahasti hakusessa. Tuntuu että joskus noita vihelletään/jätetään viheltämättä täysin kolikkoa heittämällä. Kenties tässä olisi paikka muuttaa sääntöjä... Miksi noissa pitkissä on yleensäkin jätetty tulkinnanvaraa tuomareille? Parempi olisi viheltää pitkä aina, kun kiekko ylittää maaliviivan, aivan sama millä vauhdilla/asenteella se pakki kiekon perään luistelee.
Edit. Seppo Mäkelä oli hyvä esimerkki loistavasta tuomarista. Miehellä oli aina linja joka piti. Kaikkea hänkään ei nähnyt ja joskus näki omiaan, mutta linja oli sama alusta loppuun.
Liigassa vedetään ihan eri säännöillä kuin muissa sarjoissa. Kun muualla on ohje antaa pelata aina kun siihen on mahdollisuus, esim. pitkät, niin liikassa vihelletään peli poikki vaikka Sami Heleniuksenkin vaudilla helposti voisi kiekon tavoittaa. Olen monesti kuullut kommenttia ja ohjetta että älkää ottako liigasta mallia.
Tähän kun otetaan vielä päälle se tosiasia, että taito ei aina merkitse kaikkea, vana tuomaritoiminta on monissa kerhoissa, varsinkin "korkeammalla tasolla" sellaista perseennuolentaa ja saunakaveeraamista niin tulos on nykyisen lainen. Tom Laaksoset ja muut joiden kohdalla on päätetty, että kyllä se nyt vaan liigaan menee, laitetaan sinne väkisin. Satun tietämään (copyright jari Porttila), että esim. Laaksoselle pidettiin luistelutunteja liiton toimesta, vaikka ukko vihelsi tuolloin jo Mestistä. Melkoista spedeilyä. Kultapojat on kultapoikia, olkoon laji ja taso mikä tahansa.
Itse olen nykyään sillä linjalla, että tuo on vain harrastus ja tavoitteita ei ole, muuta kuin viheltää ne pelit hyvin, jotka listalle laitetaan. viimeisestä kolmesta aluevaliosta olen kieltäytynyt, on vaan ollut parempaa tekemistä.