Miksi "rakastat" sitä maata?

[BigRedBob]

USA.
Iso maa täynnä erilaisia ihmisiä ja asioita. Aina hyvä ruoka. Viihdeskene ylivertainen. Materia. Amerikassa tunnen todella olevani vapaa. Jotenkin tuntuu, että siellä kaikki on mahdollista. Tiedän toki, että se pätee juuri niin kauan, kun massia riittää, mutta jenkeissä olisi spugenakin takuulla mukavampaa, kuin Suomessa.

 

[alwahla]

USA.
Tiedän toki, että se pätee juuri niin kauan, kun massia riittää, mutta jenkeissä olisi spugenakin takuulla mukavampaa, kuin Suomessa.

En ole käynyt Jenkeissä, mutta rohkenen väittää, että meillä täällä Suomessa spurguilla on hitusen paremmat olot kuin jenkkikavereillaan.

Ensinnäkin Suomessa sossuetuudet juoksevat mukavasti juoppojen tileille, meillä ei ole läheskään niin monia rikollisjärjestöjä kuin Jenkeissä, terveydenhuolto on huomattavasti edullisempaa, poliisit harvemmin hakkaavat mielivaltaisesti kaduilla tapaamiaan kansalaisia yms. yms.

 

[Musta Nuoli]

USA on iso maa. Tarkentaisitko vähäsen, BigRedBob? Joku tietty osavaltioko innostaa? Meno on luultavasti aika erilaista jossain Kalifornian rannoilla surffaamassa kuin Appalakkien vuoristojunttien anaaliraiskattavana banjon säestyksellä.

Minä en ole Yhdysvalloissa käynyt, mutta voisin visiitin tehdä. Asumaan tuskin haluaisin, ennemmin muuttaisin vaikka Kanadaan (jossa en myöskään ole käynyt).

 

[KuumaaKamaa]

En ole maailmaa juurikaan nähnyt. Ainut maa, jossa Viron lisäksi olen käynyt on Bulgaria. Silti olen saanut kertomusten ja kuulopuheiden perusteella selvästi kaksi maata erottumaan massasta, joissa haluan ehdottomasti käydä joskus tulevaisuudessa.

USA. Ilman muuta. Kaverini kutsuu New Yorkia toiseksi kodikseen. Ja en väitteiden perusteella yhtään ihmettele. Rangersin ja Knicksin haluan nähdä!

Myös NHL/NBA tyyppinen kiertolaisreissu olis kyllä tosi nasta tehdä joskus. Vaikka lentää Nykiin, siellä viettää aikaa lätkän ja koriksen parissa. Sitten siitä niin jollain junalla BoshWash konurbaatio linjaa pitkin kohti etelää kiertäen kaikki mahdolliset koris/lätkä hallit. Floridan kautta vaikka Kaliforniaan ja sieltä olis nasta jatkaa vähän Kanadan puolelle, vaikka Vancouveriin.

Okei ehkä vähän aiheen ohitse, mutta USA, NBA ja NHL on must kokemuksia! Kyseinen reissu veisi aikaa varmaan kuukaudesta ylöspäin ja rahaa saa tuhlattua varmasti niin paljon kuin kukkaron nyörejä kehtaa avata. Toteutettavissa ehkä joskus parin frendin kanssa!

Thaimaa. En tiedä onko ylihypetetty paikka, mutta sen mitä olen kuullut, niin ehdottomasti näkemisen arvoinen kokemus.

Ehkä en näitä maita rakasta, mutta jos minulta kysyttäisiin, että mitä haluat elämäsi aikana kokea niin vastaukset löytyvät yltä.

Suomesta en silti muuttaisi pois kuin jonkun todella erityisen ja hyvän syyn kautta.

 

[tomageeni]

Jenkeissä olen tehnyt kaksi reissu työn lomassa (pääasiassa länsirannikolla oleskellen), ja onhan se monella tapaa hieno paikka. Varmasti nurjempaa puoltakin löytyy, mutta niiltä osin mitä minä näin suurta ja mahtavaa Amerikkaa, niin ei jäänyt kovin pahaa sanottavaa. Siistiä, vieraanvaraista ja ystävällistä. Paljon nähtävää, värikäs historia ja kieli jota ymmärtää. Luonto on myös upea, toisella reissulla ehdittiin piipahtaa Grand Canyonilla viikonloppuna, ja olihan se aika huima paikka.

Sisä- ja ulkopolitiikasta voidaan varmasti olla montaa mieltä, enkä juuri näitä perusamerikkalaisia arvoja jaa. Mutta pari visiittiä paikan päällä ovat olleet ehdottomasti positiivisia, ja mielelläni kävisin uudelleenkin. En nyt sanoisi rakastavani Yhdysvaltoja, mutta jos nyt jotakin listaa pitää tehdä niin kyllä se siihen mahtuu.


Sveitsi on sitten toinen kohteeni, johon pätee aikalailla samat asiat kuin Yhdysvaltoihinkin. Siisti ja toimiva infra, alppimaisemat ja englannilla pärjää suht hyvin. Tämä "ystävällisyys ja vieraanvaraisuus" tuntui kuitenkin olevan paljon pinnallisempaa kuin Yhdysvalloissa, ja kontaktit paikallisiin jäivät hyvin muodollisiksi (kaupan kassa, hotellin respa jne.).


Uusi-Seelanti kiinnostaisi myös kovasti, eikä vähiten luonnon vuoksi. Saa nähdä kerkeääkö tuonne kuitenkaan koskaan, kun tällä hetkellä elämäntilanne ei salli kovin aktiivista matkustelua, ja paljon kaukaisempaa kohdetta ei tältä planeetalta löydy.

 

[pernaveikko]

Uusi-Seelanti kiinnostaisi myös kovasti, eikä vähiten luonnon vuoksi. Saa nähdä kerkeääkö tuonne kuitenkaan koskaan, kun tällä hetkellä elämäntilanne ei salli kovin aktiivista matkustelua, ja paljon kaukaisempaa kohdetta ei tältä planeetalta löydy.

Kaukaisempia ovat esimerkiksi monet Tyynenmeren saaret. Niihin ei ihmeemmin kannata rakastua, koska ne ovat aivan aitoja sekavia kehitysmaita eivätkä todellakaan mitään paratiisisaaria millaiseksi ne on helppo mainostaa.

Kai maailman parhaat maat ovat Kanada ja Sveitsi.

 

[BigRedBob]

En ole käynyt Jenkeissä, mutta rohkenen väittää, että meillä täällä Suomessa spurguilla on hitusen paremmat olot kuin jenkkikavereillaan.

Ensinnäkin Suomessa sossuetuudet juoksevat mukavasti juoppojen tileille, meillä ei ole läheskään niin monia rikollisjärjestöjä kuin Jenkeissä, terveydenhuolto on huomattavasti edullisempaa, poliisit harvemmin hakkaavat mielivaltaisesti kaduilla tapaamiaan kansalaisia yms. yms.

En puhunutkaan sosiaaliturvasta, tai -turvattomuudesta, joista olen kuullut amerikkalaisilta ystäviltäni, vaan että tietyissä paikoissa voisi olla mukavampi nukkua kadulla pahvilaatikossa, kuin täällä.

Onko tuo poliisien mielivaltainen hakkaaminen isokin ongelma? Itse näin kerran, kun tyyppi sai pamppua ja kaasua naamaan poliiseilta ja se oli ihan ansiosta, kun sekava herra niskoitteli, eikä totellut, vaan käyttäytyi uhkaavasti.

USA on iso maa. Tarkentaisitko vähäsen, BigRedBob? Joku tietty osavaltioko innostaa? Meno on luultavasti aika erilaista jossain Kalifornian rannoilla surffaamassa kuin Appalakkien vuoristojunttien anaaliraiskattavana banjon säestyksellä.

Sitä juuri tarkoitin, että USA on iso maa, jossa jo parin tunnin ajon jälkeen tuntee olevansa ihan muualla, kuin hetki sitten. Murre muuttuu ja ihmiset on vähän erilaisia, toki aina ystävällisempiä, kuin Suomessa.

Itselleni tuttua on lähinnä itärannikon meno etelästä vähän pohjoisemmaksi, mutta länsi ja ehdottomasti ne Appalakitkin pitäisi nähdä.

 

[Cemetery Gates]

Aotearoa

Ei täällä turhaan ole U-Seelantia nostettu framille, se on aivan ehoton paikka.

Vietin siellä viisi kuukautta joskus kuutisen vuotta sitten ja haluan ehdottomasti päästä vielä joskus takaisin. Se elämänmeno ("No worries!") flip-flopeineen on jotain sellaista, josta ei vaan voi olla pitämättä. Maisemat ja luonto siihen tietysti vielä päälle. Kaiken kokemani perusteella siellä olisi elämänlaatu enemmän kuin kohdallaan.

 

[Rantojen mies]

Norja

4-vuotiaana tallasin pienellä kengälläni ensimmäisen kerran P-Norjassa isäni kanssa ja siitä lähtien olen tehnyt tähän jaloon öljymaahan matkan vähintään kerran vuodessa. Olemme kolunneet Finnmarkin alueen järvet ja joet melkein läpikotaisin ja olen kyllä rakastunut tuohon karuun tunturimaisemaan ja sen aina yhtä ankariin olosuhteisiin. Muutama vuosi sitten kävin ensimmäistä kertaa Hammerfestin länsipuolella katsomassa hieman isompiakin huippuja ja maisemat olivat kyllä sielläkin äärimmäisen komeita.

Kaikki norjalaiset ovat olleet lähes poikkeuksetta todella mukavia, missä on kyllä suuri ero Suomen lappalaisiin. Suomessa jos laphin väkäleualta kyselee kalapaikkoja, niin saa tietoonsa tasan tarkkaan ne paikat, missä ei kannata perhoaan liottaa. Norjassa olemme saaneet paikallisilta erinomaisia vinkkejä nuotiolla on tullut kumottua paikallisten kanssa pullo jos toinenkin.

Varsinkin tuo Gamvikin niemimaa on jotenkin mahtavan karua erämaata, missä ei muutaman senttimetrin korkuisten vaivaiskoivujen lisäksi kasva oikeastaan yhtään mitään, vaan maaston voinee kuvailla Teuvo Hahl-Marjakorven sanoin "kiveä kiven vieressä". Kai se on se Peltsinkin kuvailema "Lapin hulluus" mikä on aikoinaan puraissut, kun tuonne tuuleen ja sateeseen on joka kesä päästävä uudelleen. Isoja kaloja ja mahtavia väsytyksiä on vuosien saatossa tullut koettua, mutta kyllä ne ensimmäiset tarinat mitä Norjasta kyseilijöille kerron, kohdistuvat kuitenkin siihen mahtavaan maisemaan ja hienoihin ihmisiin. Kun kerron, että saaliilla ei sen kummemmin ole merkitystä, voin väittää, että kukaan tuolla käymätön ei ensialkuun kyllä sanojani usko.

Kun sitä heinäkuun kuumimman hellesesongin aikaan jossain kivenkolossa kyykkii kahden asteen lämmössä kaatosadetta paossa, tuulimittarin näyttäessä +15m/s, kotisuomen 30 asteen helteessä aurinkoa paistatteleva Pentti Perusjantteri on luultavasti tyytyväisempi olinpaikkaansa, mutta niin minäkin.

 

[Uleåborgir]

Turkki

Yleensä matkoilla olen aurinkoa ja hiekkaa enemmän kiinnostunut paikallisista ihmisistä, heidän ajatuksistaan ja kulttuurista. Paikallista kieltä yritän aina oppia niin paljon kuin mahdollista. Urheilusta tietysti voi varsinkin miesten kanssa puhua vaikka tuntikausia.

Tasan vuonna 2000 kävin Turkissa ja syöntäin lämmitti turkkilaisten lämmin, suorastaan tulisen ystävällinen suhtautuminen suomalaisiin. Muudannen kerran istuimme seurueemme kanssa taksissa, ja kuski alkoi arvuutella kansalaisuuttamme. "Swedish?" "No." "Dutch?" "No." "Norwegian?" "No." Tämän jälkeen ääni mataloitui: "German?" "Hell no." "FINNISH?" "Yes." Kuski oli lähteä lentoon ja sanoi selvällä suomella, että "suomalainen hyvalainen, saksalainen paskalainen!".

Eräässä basaarissa yksi basaarimyyjä näytti Turkin liira -seteliä, jossa oli Kemal Atatürkin kuva. "You know who that is?" "Yes, he is Kemal Atatürk." "He is my father!" Hänellekin valkeni että olemme Suomesta, tämän jälkeen mies huusi peräämme "Karpat on rauta!" Oli käännyttävä takaisin kättelemään miestä ja ostamaan tinkimättä tupakansytytin.

Turkkilaisilla on käsitys, että Suomella on ollut samanlaisia vääntöjä Venäjän kanssa kuin Turkilla ja että kuuluisimme altalais-uralilaiseen kielikuntaan. Eli turkki ja suomi olisivat sukulaiskieliä. Tämä ehkä onkin totta, tosin hyvin kaukainen sukulaisuussuhde, kuin sadas tiskin huuhteluvesi.

Tuolla samalla reissulla kävin Burger Kingissä. Burger Kingissä minulla puhkesi viisaudenhammas, ja syöminen oli yhtä perkelettä.

Turkkilaiset ovat hieno kansa.

 

[pernaveikko]

Turkkilaiset ovat hieno kansa.

Niin on, todella hauskaa menoa.

Se pitää kuitenkin tässä kohtaa ymmärtää, että ne kusettajat opettelevat mitä pitää huudella millekin maksajalle.

Juuri sinun kohdallasi se ex-blondi mitä niin rakastin oli Tampereelta. Sveitsiläisturistille se sama tyttö oli Bernista. Ja aina osataan mainita myös muutama muukin paikka maasta.

 

[Kirjoittelija]

Sitä juuri tarkoitin, että USA on iso maa, jossa jo parin tunnin ajon jälkeen tuntee olevansa ihan muualla, kuin hetki sitten. Murre muuttuu ja ihmiset on vähän erilaisia, toki aina ystävällisempiä, kuin Suomessa.

Minusta NHL:ää ja NBA:ta on mukavampi käydä katsomassa kuin Valioliigaa juuri siksi, että ainakin tuolla New Yorkin ja Bostonin seudulla ihmisten kanssa on todella helppo jutella niin katsomoissa kuin baareissa. Lontoossa ja Manchesterissä saattaa aistia vähän sellaista henkeä, että perkeleen turistit, kun tulevat tänne nostamaan lippujen hinnat pilviin. Itse olen matkaillut vain noin 13-14 maassa ja aikuisiällä vielä harvemmassa, mutta minun mielestäni New York pesee matkakohteena selvästi ainakin Amsterdamin, Lontoon, Tukholman, Tallinnan, Hampurin ja Bremenin.

 

[sampio]

Erinäisten tutkimusten ja kaikenmaailman tilastointien mukaan yleensä Australia, Kanada, Pohjoismaat ja Sveitsi ovat kärjessä hiukan riippuen siitä, mitä kulloinkin painotetaan. Suomikin noissa listauksissa on yleensä hyvin edustettuna, tosin nykyisellä talouskehityksellä ei välttämättä kovin kauan, mutta oli miten oli, on hauska huomata, että aina kun keskustellaan kivoista matkakohteista, säästä tai vaikkapa maasta, jossa kotimaansa ulkopuolella tykkäisi asua, muistetaan silti vinkua siitä, miten paska paikka tämä on.

 

[Kirjoittelija]

Suomikin noissa listauksissa on yleensä hyvin edustettuna

Kyllä minulle ainakin USA:ssa jotkut ihmiset kehuivat sitä, miten hieno maa Suomi on. Eräs sosiaalialan ihminen totesi, että heidän alallaan täkäläinen hyvinvointiyhteiskunta on se, mistä yritetään ottaa mallia. Chicagossa yksi jamppa sanoi, että Suomi on maailman paras maa. Totesin kuitenkin hänelle, että kyllä ainakin Ruotsi on selvästi parempi, koska siellä ei ole sellaista valtoimenaan riehuvaa rasismia, josta esim. Helsingin Sanomat joutuu tuon tuosta raportoimaan.

 

[nummenkallio]

Vanha ketju, mutta silti.

Rakastan Italiaa. Rakastan sitä niin järjettömästi. Olen käynyt elämäni kielikursseilla italiaa puhumassa ja puhun silti vähän köppäistä italiaa.

Mutta rakastan sitä niin saatanasti! Ehkä siksikin rakastan, kun olen käynyt siellä aika monta kertaa.

Taas ensi maanantaina kielikurssille! Taas puhutaan italiaa!

Italia on maa, jota rakastan niin järjettömästi.

 

[Hauptmann]

Rakastan Saksaa sen takia, koska vuoden 1996 jalkapallon EM-kisojen takia Englantia rummutettiin joka puolella. Kellogg'sin aamiaismuroissa oli jopa hologrammeja Englannin pelaajista. Tämän liiallisen Englannin rummutuksen takia rupesin ihmettelemään, että miksi Saksaa ei rummuteta. Sitten opin Saksan historiasta ja Saksan tylsästä pelitavasta. Mutta loppujen lopuksi minusta tuli kumminkin Saksan kannattaja ja Saksan "rakastaja". Eli liiallinen jonkun asian rummuttaminen voi aiheuttaa ei-toivotunlaisia tuloksia.

 

[Tifosi]

Rakastan Saksaa sen takia, koska vuoden 1996 jalkapallon EM-kisojen takia Englantia rummutettiin joka puolella. Kellogg'sin aamiaismuroissa oli jopa hologrammeja Englannin pelaajista. Tämän liiallisen Englannin rummutuksen takia rupesin ihmettelemään, että miksi Saksaa ei rummuteta. Sitten opin Saksan historiasta ja Saksan tylsästä pelitavasta. Mutta loppujen lopuksi minusta tuli kumminkin Saksan kannattaja ja Saksan "rakastaja". Eli liiallinen jonkun asian rummuttaminen voi aiheuttaa ei-toivotunlaisia tuloksia.

Tämä englantilaisen jalkapallon hehkuttaminen on kyllä mielenkiintoinen juttu.
Syy varmasti sillekin että suomen(miesten) jalkapallo on vain kerran ollut arvokisoissa kun oppi on otettu aivan väärästä suunnasta.

Itsekkään en joskus digannut saksalaisesta jalkapallosta mutta vuoden 2006 mm-kisoista lähtien olen ihaillut sitä. Varsinkin koska saksa-italia-pelit ovat aina korkeatasoista jalkapalloa.
Suomalaiset saksa-fanitkin ovat aina mukavia ja jalat maassa realisteja.

Pelko meinasi estää kirjoittamasta tätä kun tietää että "joku" raivostuu silmittömästi mutta en anna terroristien voittaa.
Otetaan iskut vastaan.

Edit. Ja ketjun aiheen mukaisesti vastataan iso-britannia(italiaa en viitsi hehkuttaa kun olen avannut sille oman ketjunkin) mutta iso-britanniassa on paljon asioita joita rakastan.

Vaikka olivatkin meitä vastaan ww2:ssa niin voi nytkin ukraina-tilanteessa sanoa että britit ovat aina oikealla puolella ja tekevät merkittäviä asioita oikeuden voittamiseksi. Paljon saavat kritiikkiä ihan aiheestakin kun valloittivat puolikkaan maapallon ja veivät rikkaudet himaan mutta eivät ikinä kunnioitusta esim orjuuden lopettamisesta ja sen kieltämisestä muiltakin.

Toinen asia jota suuresti heissä rakastan on tietenkin viihdetuotanto. Dire Straits, Motörhead, Alfred Hitchcock ja Anthony Hopkins kirkkaimpina timantteina itselle raskaammaan viihteen puolelta mutta kevyemmässä sarakkeessa ovat vielä kovempia.

John Cleese, Michael Palin, Graham Chapman(+muu python joukko)
Rowan Atkinson, Sacha Baron Cohen, Harry Enfield, Steve Coogan, Mel Smith, Griff Rhys Jones, Robert Webb, David Mitchell, Stephen Fry, Hugh Laurie, Simon Pegg ja Paul Whitehouse kirkkaimpina mielessä.
Jokaisella näistä iso lohko sydämessäni.

 

[Jj]

Missään en ole käynyt mutta voisin kuvitella viihtyväni Irlannissa tai Skotlannissa. Tai jossain Englannin lounaiskärjessä, Doc Martinin ja Johnny Nice Painterin kanssa. Rakkaustermiä käytän säästeliäästi ja tuskin sentään mihinkään paikkaan.

 

[moby]

Thaimaa. En tiedä onko ylihypetetty paikka, mutta sen mitä olen kuullut, niin ehdottomasti näkemisen arvoinen kokemus.

Minulle Thaimaa on se maa jota rakastan. Olen asunut siellä kolmisen vuotta aiemmin ja nyt menossa taas uudestaan, toivottavasti lopullisesti.

Minulle sää on täydellinen. Oikealla vaatetuksella ei tarvitse hikoilla kovinkaan paljon, paitsi keväällä kuumalla kaudella, mutta sisätiloista löytyy ilmastointi tarvittaessa.

Ihmiset ovat ystävällisiä olit sitten turistikohteessa tai maaseudulla. Joskus yhteistä kieltä ei ole, mutta sekään ei ole haitannut. Toki viihdyn paremmin kaupungissa kuin maaseudulla.

Banaanivaltioissa toki täytyy verkostoitua, jotta asiat rullaavat helpommin kuin peruspenalla, mutta tämä on ihan itsestä kiinni tekeekö asiat helpolla vai vaikealla tavalla. Tässä maassa voit valita miten haluat asiat hoitaa.

Viimeinen pisara on tietenkin naiset, jotka ovat feminiinisiä, hyvän näköisiä ja sopivan kokoisia. He eivät ole kuulleet koskaan feminismistä tai kehopositiivisuudesta +++

 

[avatar]

Missään en ole käynyt mutta voisin kuvitella viihtyväni Irlannissa tai Skotlannissa. Tai jossain Englannin lounaiskärjessä, Doc Martinin ja Johnny Nice Painterin kanssa. Rakkaustermiä käytän säästeliäästi ja tuskin sentään mihinkään paikkaan.

Olen käynyt ja kerron muutaman hyvän syyn miksi jokaisen tulisi rakastaa Skotlantia.

Highland, Lowland, Speyside, Islay, Campbeltown, Orkney, Skye ja Jura.