Esim. se, että aina sattuu niin, että pankkiautomaatilla asioidessa - kiireessä, kuinkas muuten - edellisellä asiakkaalla niinkin yksinkertainen asia kuin rahan nostaminen kestää useita minuutteja. Joku mummeli siellä yleensä on. Kestääkö se tosiaan niin kauan päättää, että ottaisiko 40 vai 60 euroa?
Yleensähän tuo menee niin että se edellä olevan vitun hidas tyyppi ensin tuijottaa sitä automaattia minuutin, "mitäs mun pitikään... ai niin joo rahaa." Ja kortilla. "Mikäs kortti se ny olikaan? kirjasto- kela- ajo-... ai jaa joo niin tää on se mihin laitetaan se pankkikortti".
Sitten automaatti kysyy tunnuslukua. "Hetkonen... mikäs se ny olikaan... nii... tunnusluku... oliks tää se missä nummero on melkein sama ku pojantyttären syntymäpäivä... ei täähän olikin se sama kuin viimeekskin."
Sitten syötetään summa jonka haluaa nostaa... "hmm. 20 eiku 40 eiku nyt elämä risaseks mä nostan kuuskymppiä. Ei hitsi.. onks mulla niin paljoa tilillä, minäpä keskeytän."
Kortti uudelleen koneeseen, samat arvonnat kuin edellä, paitti että nyt katotaan saldo. "Jooo... onhan siellä 28 755,42 egee. Huh." Sitten arvonnan jälkeen se kuudenkympin nosto, kuitin kanssa tietty.
Tässä vaiheessa voisi jo kuvitella, että okei, nyt se lähtee hiihtämään siitä edestä, mutta...
"Ottiks se ny varmasti sieltä tililtä vaan kuuskymppiä, eikä esim. 62 euroo."
Kortti sisään uudestaan ja taas mietitään tunnuslukua jne jne. Sen jälkeen saldokysely. "joo otti se sen kuuskymppiä, mutta ei näistä koskaan tiedä, aina oon saldon tarkistanu oton jälkeen ja niin teen jatkossakin."
Tämän jälkeen sullotaan sitä korttia ja rahoja lompsaan ja lompsaa käsilaukkuun ja käsilaukkua isompaan veskaan. Kaikki tämä luonnollisesti seisoen siinä autoamaatin edessä. Bonuksena voidaan tapahtuman päätteeksi vielä tarkastaa että se kortti ja rahat on varmasti tallessa.