Mikä sitten tämän tappelun tuottama hyöty oli edelleen joukkueelle? Yleisölle se oli viihdyttävyys - show.Et nyt taida oikein täysin ymmärtää, mistä kamppailussa on kysymys? Showpainin ja painin erottaa toisistaan se, että ensimmäisessä on käytännössä sovittu lopputulos ja vaikka tekniikat ovatkin näyttäviä, ne on tarkoitettu lähinnä viihdykkeeksi. Molemmat alkavat pillin puhalluksesta, mutta vain toisessa on pelissä aidot tunteet, suuttumus ja halu antaa joukkueelleen jotain. Motiivi voi toki olla henkilökohtainenkin.
Jääkiekkoilija joka tuhansien hallikatsojien edessä antautuu nyrkkitappeluun, ottaa usein henkilökohtaisen riskin monellakin tapaa. Vaikka kiekosta ollaankin tehty koko perheen laatuaikaa, niin pohjalla on edelleen ihmisen evoluutioon pohjaava fyysisyys, jossa kamppailun keskellä agressiivisuus ja tunne voittavat toisinaan viilipyttymäisyyden.
Vaikka goonien aika jääkiekossa onkin aika pitkälti ohi, niin tällainen kamppailuvalmius antaa kuitenkin viestin vastapuolen joukkueelle. Oman joukkueen sisällä sitä käsittääkseni myös edelleen enemmän arvostetaan, kuin tuomitaan.
Katsojille tuotettu "viihdytys" lähtee tässä kontekstissa siis aitoudesta, jolloin sen tuottama hyöty on merkityksellistä ja mahdolliset haittatekijät ymmärrettäviä.
Toki jos laajassa mittakaavassa ajatellaan, ettei tällainen tunteellisuus kuulu enää jääkiekkoon, niin sitten aika on ajanut ohi minustakin.
Eikö mielestäsi sovittu tappelu ole showta, vaikka lopputulema ei kummallekkaan ole ennalta selvä? Sinä et nyt taida ymmärtää minun pointtia.