Onhan tuota pelaamista tällä hetkellä hieno seurata, kun joukkue tekee töitä joukkueena. Se mikä erityisesti mieltä lämmittää on tuo, että vaikeillakin hetkillä ja tappioasemassa pää pysyy ylhäällä ja siellä taistellaan loppuun saakka. Tänään siitä periksiantamattomuudesta saatiin vielä hieno palkintokin.
Vaikka tämä hyvä vire onkin koko joukkueen kollektiivisen parannuksen aikaansaannosta, niin muutama yksilö on erityisesti pistänyt silmään:
- Rindell: Hollywood-temput ovat jääneet vähemmälle ja on keskittynyt pelaamaan huomattavasti nöyremmin kuitenkaan sitä omaa vahvuutta eli valtavaa luovuutta ja pelirohkeutta unohtamatta. Voisi kai sanoa, että sellainen sopiva tasapaino löytynyt pelaamiseen. Alkanut nostamaan välillä miestä seinällekin, mistä plussaa. Tähän malliin kun jatkaa, niin kaikki on avoinna tulevaisuudessa.
- Vähätalo: Liekkö herännyt todellisuuteen, että liigaura voi olla keväällä katkolla vai mikä lie taustalla, mutta on piristynyt huomattavasti alkusyksystä. Käyttää kroppaansa ja kamppailee kuten ison miehen pitääkin. Vieläkin voisi napsun pari ilkeämpi olla kaukalossa tuolla varrella. Onnistumisiakin sai nyt alle, joten lähtisikö tästä lumipallo pyörimään isommin oikeaan suuntaan. Jotenkin tulee mieleen sekin, että olisiko Mako nyt löytänyt hänelle oman paikkansa alaketjujen laiturina. Risto kun yritti miehestä kärkiketjujen pelintekijää tehdä ja Kangasalustan aikana pelipaikat vaihtuivat siihen tahtiin, ettei varmaan ehtinyt mitään roolia oikein omaksumaan.
- Stransky: Ei varsinaisesti huono ollut alkukaudestakaan, mutta jotenkin nyt on vaikuttanut saaneen vielä vähän lisää terävyyttä peliinsä. Uskaltaa haastaa ja pelata vahvuuksillaan. Välillä tulee vähän edelleen hasardeja ratkaisuja (kuten KalPan avausmaali perjantaina), mutta vastaavasti myös paljon on nähty peliä edistäviä, juonikkaita suorituksia. Tästä kaverista on jotenkin sellainen tunne, että hänestä tulee vielä pelien edetessä olemaan paljon iloa.
Pulkkiselle myös toivoisi onnistumista. Kovasti yrittää, mutta tällä hetkellä on tukkoista ja tuskaista tekemistä. Potentiaalia on kuitenkin ihan eri tavalla kuin Leskisessä tai Huttusessa. Nuoriso-osaston Oden ja Matikainen ovat jo näillä näytöillä menneet ohi hierarkiassa tuosta kaksikosta.