En tiedä olenko ainut mutta jotenkin tuntuu että tämä Jukureiden Liiga-taival on joltain osin ottanut joka vuosi aina vaan takapakkia. Lähdettiin rakentamaan pitkäjänteisesti toimintaa ensimmäisestä kaudesta eteenpäin pala kerrallaan, mutta jos rehellisiä ollaan: ollaanko joka vuosi jokaisella osa-alueella kehityttä ollenkaan?
Valmentajat ja tj:t vaihtuneet tiuhemmin kuin Pankalammessa vesi, aina uuden tullessa tehty uusi suunnitelma millä ja miten edetään - eli se siitä pitkäjänteisyydestä ja miten on käynyt puolen kauden päästä?. Omistajapohja muuttunut myös täysin (tämä ehkä hyvä asia). Pelaajarekrytoinnit menneet aika isolta osin vihkoon - versus oranssimusta pikkuveli naapurissa porskuttaa suurin piirtein samankokoisella budjetilla melko liukkaasti. Kiinnostavuus ja näkyvyys paikallisten keskuudessa vähentynyt radikaalisti - yleisömäärät hallilla ja näkyvyys katukuvassa, somessa, paikallislehdissä (eilisen päivän juttuun palatakseni - edustusjoukkueessahan ei seuran omien julkaisuiden mukaan ollut yhtään koronatartuntaa?) yms yms. Mihin ovat kadonneet Viikinkiveljet, Sarvisclubilaiset, BD-tanssijat katsoimoista, korona vaikuttaa tietenkin mutta ei se meno viime keväänäkään ollut enää mihin suurin osa on tottunut.
Nämä eivät ole millään tasolla kenenkään yksittäisten henkilöiden "vikoja" vaan osa isompaa kokonaisuutta, ei kaikkia voi pelkästään laskea vaan huonoksi tuuriksikaan. Tekstiä ei ole kirjoitettu kritiikkimielessä vaan omia mielipiteitä mukaillen. Seuralla ja jääkiekolla on kuitenkin Mikkelissä paikkansa mutta summa summarum, jotain täytyisi tehdä?
