Hienoa Pelicans!
Minulla on erittäin lämmin tunne sisällä kun seuraan Pelicansin ja SaiPan toimintaan. On todella huikeaa nähdä kuinka me entiset tai tulevat entiset pienet otamme selkeitä ja määrätietoisia askeleita mitättömyydestä kohti keskinkertaisuutta, kenties tuon tien päässä on joillekin seuroille jotain suurta tarjolla!
Suomalaiselle seurakiekolle tekee erittäin hyvää, kun pienten ja keskisuurten markkinoiden seurat näyttävät paikalleen jämähtäneille suurien markkinoiden seuroille, mitä on mahdollista saada aikaan erittäin rajallisilla resursseilla, kunhan toimintaa tehdään asiantuntemuksella ja suurella sydämellä!
Ruotsalainen seurakiekko otti ison askeleen kohden nykyistä loistoaan kun pienet ottivat viimeinkin lusikan kauniiseen käteensä ja totesivat että me todellakin kykenemme parempaan kuin Tukholman säälittävät suharit. Ruotsissa pääsarjakiekkoa pelaa vain kolme joukkuetta kaupungeissa joiden asukasluku on yli 150 000 (Suomessa yli 150 000 asukkaan kaupungeissa seuroja on kuusi)! Seurat joiden kaupungissa on yli 150 000 asukasta ovat AIK, Djurgårdens IF ja Frölunda HC. Edellisen kerran mestaruuden näistä joukkueista voitti vuonna 2005 Frölunda ja viimeisten kymmenen vuoden aikana mestaruus on näille joukkueille mennyt tasan kolmesti!
Suomessa kehitys alkoi Kärppien toimesta, kun se nousunsa jälkeen kasvoi Suomen suurimmaksi seuraksi, vaikka kaupunki on keskellä ei mitään ja siellä asuu vain 140 000 asukasta, kun kaikki mahdolliset lähikunnat on liitetty kaupunkiin. Seuraavaksi mestaruuden otti HPK, joka oli pitkään kannatellut pienten kaupunkien toivonsoihtua korkealla ja korskeasti. Sitten vielä JYP vei pojan, vaikka seura oli viimeiset kymmenen vuotta ollut pienin tai yksi pienimmistä koko liigassa. Saman aikaisesti JYP:n mestaruuden kanssa, KalPa aloitti nousunsa kohden kärkeä ja nyt ovat myös Pelicans ja SaiPa aloittaneet omansa. Kun vielä Ässät ottaa itseään niskasta kiinni ja Lukko saa hyvin alkaneen projektinsa todella kovaan lentoon on SM-liiga viimeinkin sellaisessa tilanteessa että siitä voi kehittyä arvoisensa liiga!
TPS:n voittaessa triplan 2000-luvun vaihteessa kuulimme vanhan liiton viimeiset kuolinkorinat, tuon hetken jälkeen ei liigassa olla enää pärjätty suurella markkina-alueella ja suurella hallilla; on astuttu osaamisen ja intohimon aikaan! Luonnollisesti osaamista ja intohimoa oli runsaasti TPS:n ja Jokereiden dynastioiden takana, mutta kuten on tapana, intohimo kuihtuu ja osaaminen muuttuu samojen latujen hiihtämiseksi, kun takana on vuosikymmen kultaisia muistoja. Tämän takia on ensiarvoisen tärkeää että entisen rupusakin porukat vievät karkin riittävän usein ja riittävän nöyryyttävästi entisiltä isoilta, siten palauttaen intohimon entisten mestarien joukkoihin.
Näillä sanoilla haastankin koko lahtelaisen ja lappeenrantalaisen kiekkoväen mukaan talkoisiin, joiden tavoitteena on mestaruus molempiin kaupunkeihin. Ensimmäiset tahdit on lyöty, nyt katsotaan kuinka väki kentällä vastaa huutoon!
Seurataan siis RV16:sta esimerkkiä ja omilla toimillamme ohjataan SM-liiga takaisin siihen kukoistukseen, mitä se koki 90-luvulla. Joku häviäjä voi tulla kertomaan tarinoita 90-luvun poikkeuksellisista olosuhteista, mutta jokainen voittaja tietää että aina on olemassa poikkeuksellisen hyvä olosuhde voittamiseen!