Eiköhän ole aika avata tällekin osa-alueelle ketju täksi kaudeksi. Viime vuodet mentiin lähestulkoon yhden maalivahdin taktiikalla, joten siksipä tilanne on nyt uudehko. Nyt kun on kaksi maalivahtia jotka saavat molemmat vastuuta. Ja tämän ketjun tarkoitus onkin vertailla näitä kahta maalivahtiamme. Ketjun nimeksi olisi voinut laittaa myös "Kerhon maalivahdit 2011-13", sillä molemmilla molareillamme on kahden vuoden sopimus Hämeenlinnaan.
Harjoituskauteen lähdettiin tilanteessa, että Mika Järviseltä odotetaan selvää tasonparannusta Helsingin vuodesta ja ykkösmaalivahdin paikkaa. Mikko Tolvasesta sanottiin, että kunhan saa enemmän peliaikaa kuin Juha Metsola aikanaan. Harjoituskaudella näkyikin että Tolvanen tuli lähes samoille viivoille Järvisen kanssa. Itse veikkailin että Järvinen pelaisi kaudella ilman loukkaantumisia sellaiset 37-45 ottelua kun taasen Tolvanen sitten 15-23 ottelua, yhtä lailla ilman loukkaantumisia.
Kauden avausotteluun Tepsin isäntänä maalille käskytettiin ykkösmoken saappaissa Mika Järvinen. TPS:n hyökkäskaluston ei tiedetty olevan ihan liigan parhammistoa. Järvinen päästi voitto-ottelussa kolme maalia, joista minkään on vaikea sanoa olleen hänen maalinsa. Olkoon niin ja voittokin tulllut, torjuntaprosentti ei mairitellut kun vain 26 torjuntaa "Järä" napsi.
Toiseen otteluun oli Mikko Tolvasen aika aloittaa. Vieraskaukalossa Ilves paukutti niin ikään kolme maalia, kun Tolvanen torjui 29 kertaa. Näistä maaleista en osaa sanoa mitään, mutta maalivahtitaistelu oli jälleen aivan tasoissa.
Kolmanteen ja mahdottomaan tehtävään lähetettiin Helsingissä Jokereiden vieraana Mika Järvinen, jolle seura oli tuttu viime kaudelta. Järvinen päästi kuusi maalia, torjuttuaan 36 kertaa. Hartwall Areena on kuitenkin Kerholle sula mahdottomuus, joten Järviselle ei turhia selkäpiiskoja murskatappiosta huolimatta.
Sitten Kärppien isännäksi määrättiin Mikko Tolvanen. Ottelu oli ensimmäinen, jossa maalivahti sai kiitettävän arvosanan. HPK voitti ottelun jatkoajalla ja Tolvanen päästi vain yhden, tosin senkin helpohkosti. Kuitenkin kivat 29 torjuntaa ja IS-tähdet tilille.
Sitten viimeisimpään eli viidenteen otteluun Poriin sai Mikko Tolvanen jälleen pelaamiskäskyn. Ottelu päättyi 6-2, mutta maaleista kaksi tuli tyhjiin joten mitään Tolvasen romahdusta ei nähty. Tolvanen napsi 28 torjuntaa ja päästi pari pahaa.
Tässä tilanteessa ollaan siis nyt. Kakkosmaalivahdiksi arvuuteltu Mikko Tolvanen on saanut pelata viidestä ottelusta enemmän, eli kolme. Hän onkin kolmessa pelaamassaan ottelussa tuonut Kerholle kaksi pistettä ja päästänyt kahdeksan maalia. Mika Järvinen on pelannut siis kaksi, mutta tuonut enemmän pisteitä, kolme. Kuitenkin päästetyissä maaleissa Järvinen on myös edellä, yhdellä niin ikään. Tolvasen torjuntaprosentti näissä kolmessa matsissa on ollut "ihan jees" -luokkaa, 91.49%. Päästettyjen maalien keskiarvo on ollut 2,71. Järvinen on kopsinut kiekkoja vaatimattomalla 87,32% varmuudella ja päästettyjä maalejakin on jopa 4,50 per peli. Tilanne näiden kahden vertailussa on siis hankala. Onko Tolvanen napannut näin vikkelään ajatellen jo ykkösmaalivahdin paikan joukkueessa? Mainittavana, ja mukavana, asiana voidaan myös pitää sitä, että molemmat maalivahtimme ovat saaneet kiekkokoulunsa Hämeenlinnassa, joten lähestulkoon kyseessä on oman kylän poikia. Pelaajien suurin ero on koossa, kun Tolvanen on yli 190 cm ja Järvinen jopa 20 cm lyhyempi.
Sitten vielä asia, josta itse toitotan ja jota seuraan. Eli siis tuo pelityyli. Teemu "Jäämise" Lassila vakuutti ja pelästytti meitä rohkealla korkealla pelityylillään. Se on vaikea tyyli, mutta toivoisin että kyseinen tyyli voitaisiin pistää opettaen myös Mika Järviselle. Mikko Tolvanen on kuitenkin suurikokoinen, joten antaa hänen torjua peittämällä perhostyylillä. Järviselle haluan tuon korkean tyylin, koska Lassila vakuutti minut sillä. Pahin muisto Järvisestä on kevään 2010 välieristä, kun Jani "Miliisi" Honkanen tinttasi löysän lämärin ylänurkkaan, kun silloin KalPan paidassa pelannut Järvinen lösähti liian helposti maihin. Lassila taasen samoissa välierissä torjui muutaman läpiajon koppaamalla pystyssä vain kiekon haltuunsa, kun veto tuli ylös eikä tarvetta alistumiselle ollut. Ja vielä tämän kevään MM-kisat, jossa Venäjän suurtähdet Ilya Kovalchuk sekä Alexey Morozov törmäsivät rankkarissa Lassilan korkeaan peliasentoon. Eli siis Järviselle tämä tyyli, sillä tulee väkisin muistoihin tuo Miliisin maali ja kauden avausottelussa myös TPS:n Ryan Stonen maali. Silloinkin Järvinen esitteli notkeuttaan pitkällään kun pakista kimmonnut ripari löytiin häkkiin. Lassila olisi pysynyt pystyssä, kun kiekko ei ollut hänelle asti tullut. Mutta se on turhaa paskamaista jossittelua, kun Lassila kerää rahaa KHL:stä ja HPK voitti tuon ottelun.
Nyt on ketju auki. Mielelläni kuulisin muiden Kerho-fanien, ja miksei myös muiden joukkueiden kannattajien näkemyksiä Kerhon maalivahtitilanteesta. Nyt avausotteluiden jälkeen en ihmettelisi vaikka pelatut pelit menisivät tasan 30-30. Kunhan vain ei kaaduta heihin tällä kaudella.
Harjoituskauteen lähdettiin tilanteessa, että Mika Järviseltä odotetaan selvää tasonparannusta Helsingin vuodesta ja ykkösmaalivahdin paikkaa. Mikko Tolvasesta sanottiin, että kunhan saa enemmän peliaikaa kuin Juha Metsola aikanaan. Harjoituskaudella näkyikin että Tolvanen tuli lähes samoille viivoille Järvisen kanssa. Itse veikkailin että Järvinen pelaisi kaudella ilman loukkaantumisia sellaiset 37-45 ottelua kun taasen Tolvanen sitten 15-23 ottelua, yhtä lailla ilman loukkaantumisia.
Kauden avausotteluun Tepsin isäntänä maalille käskytettiin ykkösmoken saappaissa Mika Järvinen. TPS:n hyökkäskaluston ei tiedetty olevan ihan liigan parhammistoa. Järvinen päästi voitto-ottelussa kolme maalia, joista minkään on vaikea sanoa olleen hänen maalinsa. Olkoon niin ja voittokin tulllut, torjuntaprosentti ei mairitellut kun vain 26 torjuntaa "Järä" napsi.
Toiseen otteluun oli Mikko Tolvasen aika aloittaa. Vieraskaukalossa Ilves paukutti niin ikään kolme maalia, kun Tolvanen torjui 29 kertaa. Näistä maaleista en osaa sanoa mitään, mutta maalivahtitaistelu oli jälleen aivan tasoissa.
Kolmanteen ja mahdottomaan tehtävään lähetettiin Helsingissä Jokereiden vieraana Mika Järvinen, jolle seura oli tuttu viime kaudelta. Järvinen päästi kuusi maalia, torjuttuaan 36 kertaa. Hartwall Areena on kuitenkin Kerholle sula mahdottomuus, joten Järviselle ei turhia selkäpiiskoja murskatappiosta huolimatta.
Sitten Kärppien isännäksi määrättiin Mikko Tolvanen. Ottelu oli ensimmäinen, jossa maalivahti sai kiitettävän arvosanan. HPK voitti ottelun jatkoajalla ja Tolvanen päästi vain yhden, tosin senkin helpohkosti. Kuitenkin kivat 29 torjuntaa ja IS-tähdet tilille.
Sitten viimeisimpään eli viidenteen otteluun Poriin sai Mikko Tolvanen jälleen pelaamiskäskyn. Ottelu päättyi 6-2, mutta maaleista kaksi tuli tyhjiin joten mitään Tolvasen romahdusta ei nähty. Tolvanen napsi 28 torjuntaa ja päästi pari pahaa.
Tässä tilanteessa ollaan siis nyt. Kakkosmaalivahdiksi arvuuteltu Mikko Tolvanen on saanut pelata viidestä ottelusta enemmän, eli kolme. Hän onkin kolmessa pelaamassaan ottelussa tuonut Kerholle kaksi pistettä ja päästänyt kahdeksan maalia. Mika Järvinen on pelannut siis kaksi, mutta tuonut enemmän pisteitä, kolme. Kuitenkin päästetyissä maaleissa Järvinen on myös edellä, yhdellä niin ikään. Tolvasen torjuntaprosentti näissä kolmessa matsissa on ollut "ihan jees" -luokkaa, 91.49%. Päästettyjen maalien keskiarvo on ollut 2,71. Järvinen on kopsinut kiekkoja vaatimattomalla 87,32% varmuudella ja päästettyjä maalejakin on jopa 4,50 per peli. Tilanne näiden kahden vertailussa on siis hankala. Onko Tolvanen napannut näin vikkelään ajatellen jo ykkösmaalivahdin paikan joukkueessa? Mainittavana, ja mukavana, asiana voidaan myös pitää sitä, että molemmat maalivahtimme ovat saaneet kiekkokoulunsa Hämeenlinnassa, joten lähestulkoon kyseessä on oman kylän poikia. Pelaajien suurin ero on koossa, kun Tolvanen on yli 190 cm ja Järvinen jopa 20 cm lyhyempi.
Sitten vielä asia, josta itse toitotan ja jota seuraan. Eli siis tuo pelityyli. Teemu "Jäämise" Lassila vakuutti ja pelästytti meitä rohkealla korkealla pelityylillään. Se on vaikea tyyli, mutta toivoisin että kyseinen tyyli voitaisiin pistää opettaen myös Mika Järviselle. Mikko Tolvanen on kuitenkin suurikokoinen, joten antaa hänen torjua peittämällä perhostyylillä. Järviselle haluan tuon korkean tyylin, koska Lassila vakuutti minut sillä. Pahin muisto Järvisestä on kevään 2010 välieristä, kun Jani "Miliisi" Honkanen tinttasi löysän lämärin ylänurkkaan, kun silloin KalPan paidassa pelannut Järvinen lösähti liian helposti maihin. Lassila taasen samoissa välierissä torjui muutaman läpiajon koppaamalla pystyssä vain kiekon haltuunsa, kun veto tuli ylös eikä tarvetta alistumiselle ollut. Ja vielä tämän kevään MM-kisat, jossa Venäjän suurtähdet Ilya Kovalchuk sekä Alexey Morozov törmäsivät rankkarissa Lassilan korkeaan peliasentoon. Eli siis Järviselle tämä tyyli, sillä tulee väkisin muistoihin tuo Miliisin maali ja kauden avausottelussa myös TPS:n Ryan Stonen maali. Silloinkin Järvinen esitteli notkeuttaan pitkällään kun pakista kimmonnut ripari löytiin häkkiin. Lassila olisi pysynyt pystyssä, kun kiekko ei ollut hänelle asti tullut. Mutta se on turhaa paskamaista jossittelua, kun Lassila kerää rahaa KHL:stä ja HPK voitti tuon ottelun.
Nyt on ketju auki. Mielelläni kuulisin muiden Kerho-fanien, ja miksei myös muiden joukkueiden kannattajien näkemyksiä Kerhon maalivahtitilanteesta. Nyt avausotteluiden jälkeen en ihmettelisi vaikka pelatut pelit menisivät tasan 30-30. Kunhan vain ei kaaduta heihin tällä kaudella.