Viestin lähetti Cosmo
Nyt soi taustalla Kentin uusin. Ihan kelpo levy on, paranee koko ajan, vaikka 4 ekaa biisiä ovatkin levyn parhaat. Mutta niin on muutamilla aiemmillakin Kentin levyillä tapana ollut. Muutenkin levy on kovin samankaltaista kun aiemmatkin, tosin paljon entisiä tasaisempi. Mutta hyvät on saundit, ja levy herättää fiiliksiä. Seuraavalla levyllä ehkä sitten jo jotain uutta?
Viestin lähetti Demon Allbran
Hassua. Puolet ihmisistä väittää levyn olevan aivan tyypillistä Kentiä, puolet taas päinvastoin. Itse kuulun kyllä jälkimmäiseen puoliskoon. Ensinnäkin vierailevat artistit ovat aivan uusi juttu ja tuovat (kaivattua?) vaihtelua. Toiseksi levy on keskimäärin vauhdikkaampi kuin Isola ja Hagnesta Hill. Kolmanneksi tällä kertaa mukana on jopa soul-vaikutteita (Elite) ja perunalaulu (Sverige :)). Ainoa täysin perus-Kent-kappale on mielestäni Hur jag fick dig att älska mig, joka on myös ehkä levyn heikoin esitys. Pärlor on todellinen helmi, Kentin ehdotonta parhaimmistoa.
Ai niin, piti vielä sanoa, että kyllähän useiden kappaleiden sanat ovat varsin erikoisia, jos verrataan vanhaan Kentiin.
Viestin lähetti Gellner
Jess, Kentin Vapen&Ammunition soi täälläkin. Levy on loistava, muttei sentään klassiko kuten jotkut kriitikot Ruotsissa ovat ylistäneet. Pärlor on nimensä mukaisesti levyn helmi. Lisää tällaista! Minä kuulun siihen porukkaan jonka mielestä V&A on mitä tyypillisintä Kentiä. Vielä kun saisi vähän lisää vauhtia biiseihin, niin aijaijai!