Ihan ensimmäinen äänite oli varmasti C-kasetti, mutta mikä, sitä en muista. Mitä nyt mahtoi saada pikkukylän osuuskaupan pyörivästä kassutelineestä. Luultavasti kyseessä oli jokin rip off -halpiskokoelma jonka ostin noin 10-vuotiaana.
Kassujen ostaminen yksinomaan vitutti. Kasetit olivat suhisevaa junttikamaa joilta soitetaan jotain iskelmiä ja joululauluja. Kotona ei ollut levysoitinta, joten semmoinen piti ostaa ennen pitkää. Vinyylilevyt tuntuivat järjettömän maagisilta ja vetoavilta, ja suuret kannet esteettisesti aivan lyömättömiltä. Kunnolliseen levysoittimeen eivät omat säästöt ihan riittäneet, mutta pitkän maanittelun jälkeen isäukko suostui sponsoroimaan hankintaa 500 markalla. Kun laitoin omasta pussista hiukan lisää, niin tuolla budjetilla sai ihan kohtullisen Pioneerin puoliautomaattilevarin, ja kaupan päälle yhden älpeenkin.
Ekat vinyylit ostin, kuinkas muuten, postitse Epe's Music Shopista. Kesäpäivä oli kaunis ja aurinkoinen (that day was bright and sunny, seemed to me, with eagles wheeling overhead...), kun posti toi paketin jossa oli ainakin Leskisen Tauko I ja Kari Peitsamon uunituore Vallankumous.