Viestin lähetti Maila
Yleensä juuri näillä lapsilla on vaikeuksia tutustua ikätovereihinsa. He ovat mahdollisesti olleet kotona pieniä hellantelttuja, jotka vielä eskarissa avaavat suunsa, kun näkevät aikuisen ottavan haarukan käteen. Hanskat pitää heille pukea ja kengät vetää jalkaan. Siis täysin passattavia.
Lisäksi he saattavat olla arkoja kaikkea uutta kohtaan. Iso ryhmä pelottaa, he saattavat olla liikunnallisesti kömpelöjä, uudet maut ruuassa pelottavat jne... Tuo viisi vuotta on ikä, jolloin kaverit ja yhteiset leikit alkavat kiinnostaa ja on korkea aika katkaista napanuora vanhempiin (äitiin).
Kröhöm... Minä olen kasvanut kodissa, jossa äiti hoiti kotona kaikki kolme lasta. Okei, ehkä vähän erilainen tilanne kuin jos lapsia on vain yksi, mutta silti. En ole epäsosiaalinen (vai voiko joku täällä niin väittää?) ja osasin jopa lukea eskariin mennessä. Meillä oli pihapiirissä, vaikka asuinkin omakotitalossa, lapsia oli lähistöllä paljon. No, kerhossa kävin jostain 3 vuoden iästä asti.
Aina se, että äiti tai isä hoitaa lasta kotona ei merkitse sitä, että lapsesta/lapsista tulee epäsosiaalisia tai syrjäytynyt. Jos lähellä asuu muita lapsia tai jos äiti on aktiivinen ja kuskaa lasta kerhoihin ja muihin "sosiaalisiin tapahtumiin", niin ei pitäisi olla kauhean suuri syrjäytymisen riski.
Ennemmin minäkin haluaisin, että lapseni tulisi koulusta kotiin, jossa joku on odottamassa kuin että hän tulisi tyhjään kotiin ja menisi pelaamaan sitä tietokonetta tai tuijottaisi telkkaria odotellessaan vanhempien töistä tulemista.
Kauhistelen nykyään sitä, miten äitini on luottanut meidät alle kouluikäiset lapset lähipuistoon leikkimään ilman aikuisen valvontaa. Tuo puisto sijaitsi metsän keskellä ja kuka vaan olisi voinut tulla sinne (~12 vuotta sitten).
Muistan kuinka me koulussa pelasimme jalkapalloa, hyppäsimme vistiä ja hyppyskiä välitunneilla, tytöt ja pojat yhdessä. Nykyään ala-aste ikäiset tytöt käyttävät tolppakenkiä ja sellaisia vaatteita, että ne päällä ei pelata mitään muuta kuin silmäpeliä. Minä voin tunnustaa, että pelaan vieläkin kesäisin ja keväisin kolmen tai neljän hengen pesäpalloa meidän kotipihalla siskoni ja kavereiden kanssa. Se on mukavaa, aivan kuten polttopallon, kiikkupolttiksen tai vaikka kymmenen tikkua laudalla pelaaminen.