Hippi Hiiri
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- SaiPa, Nanna Karalahti
15 ottelua, 17 pistettä, 12. sija. Kuudennelle sijalle on matkaa 9 pistettä. Tämän kauden piti olla kausi, jolloin SaiPan pudotuspelejä ei pelata vielä runkosarjassa. Ennakkokaavailuissa SaiPaa pidettiin yleisesti sijojen 7.-10. välille sijoittuvana. Nykyisellä tahdilla kausi kuitenkin päättyy maaliskuun 10. päivänä. Miksi otteet ovat olleet alavireisiä?
Pelaajarunko säilyi todella hyvin kasassa; Toporowski ulos, McTavish ja Savilahti sisään. Meillä on taitonsa osoittanut ykkössentteri, maajoukkueluotsiakin kiinnostava kakkonen, takuuvarma jarrukenttä ja, kerrankin, maalintekovoimaa. McTavish, Barney, T. Koskiranta, Jokila, Jasko - verkon heilutus ei ole yhden miehen vastuulla. Hyökkäyspäässä mielestäni suurin puute on rymistelijä. Meidän neloskenttä on pieni, ja sinne joudutaan laittamaan pelaajia, joiden pitäisi pelityylinsä puolesta pelata kärkiketjuissa. Mankisen sisäänajon neloskentän kautta ymmärrän, mutta kokoonpanoon kaivataan ilkeyttä. Yli-Torkko on kullanarvoinen pelaaja SaiPalle. Meillä ei ole yhtäkään fyysistä pelotetta hyökkäyksessä. Välihuomiona mainittakoon, että Jonne Virtanen pelaa Jypin kolmoskentässä.
Puolustuspäässä on rutinoitunut ykköspari Levokari - Tuominen. Tuomisen lisäksi myös Sondell on liigatasolle hyvä kiekollinen puolustaja. Ennakkoon pelätty kolmospari Pukka - Backman on pelannut odotettua paremmin. Lippojoki on osoittanut kehityksen merkkejä, mutta hänen varaansa ei voida kuitenkaan laskea vielä liikaa. Savilahti on iso ja epävarma, joskin tuntuu löytäneen paikkansa tulikuuman Lippojoen vierestä. Koposen taidot eivät riitä säännölliseen liigapaikkaan, ja myös Savilahden liigakelpoisuudesta voidaan olla kahta mieltä. Pakkikaluston taso on kuitenkin riittävä kympin sakkiin pääsemiseksi.
Myllyniemi on tasonsa osoittanut, ja se riittää otteluiden voittamiseen. Hostikan varaan ei valitettavasti uskalla laskea yhtään mitään.
Vaikka täällä on huudeltu Selinille kenkää, en kaataisi kauden heikkoa aloitusta valmennuksen niskaan. Viime kauden loppupuoliskolla nähtiin, että Selin-kiekko toimii. Älkääkä tarttuko tässä yhteydessä Ilves-otteluun, on naurettavaa kaataa joukkueen kollektiivista housunkastelua valmentajan syyksi. Tälläkin kaudella on sotkettu ketjukoostumuksia ja penkitetty pelaajia, mutta haluttomuus vain jatkuu.
Miksi peli ei rullaa? Onko joukkueessa henkeä, vai syökö esimerkiksi Redenbachin fleguilut muiden peli-iloa? Missä on kiima ja ilo?
Otettakoon loppuun pieni positiivinen: kukaan ei ole ollut tyytyväinen pelin tasoon ja ilmeeseen ja silti SaiPa on kahden pisteen päässä pudotuspeleistä ja viiden pisteen päässä seiskapaikasta.
Kuitenkin, parannusta on tapahduttava.
Pelaajarunko säilyi todella hyvin kasassa; Toporowski ulos, McTavish ja Savilahti sisään. Meillä on taitonsa osoittanut ykkössentteri, maajoukkueluotsiakin kiinnostava kakkonen, takuuvarma jarrukenttä ja, kerrankin, maalintekovoimaa. McTavish, Barney, T. Koskiranta, Jokila, Jasko - verkon heilutus ei ole yhden miehen vastuulla. Hyökkäyspäässä mielestäni suurin puute on rymistelijä. Meidän neloskenttä on pieni, ja sinne joudutaan laittamaan pelaajia, joiden pitäisi pelityylinsä puolesta pelata kärkiketjuissa. Mankisen sisäänajon neloskentän kautta ymmärrän, mutta kokoonpanoon kaivataan ilkeyttä. Yli-Torkko on kullanarvoinen pelaaja SaiPalle. Meillä ei ole yhtäkään fyysistä pelotetta hyökkäyksessä. Välihuomiona mainittakoon, että Jonne Virtanen pelaa Jypin kolmoskentässä.
Puolustuspäässä on rutinoitunut ykköspari Levokari - Tuominen. Tuomisen lisäksi myös Sondell on liigatasolle hyvä kiekollinen puolustaja. Ennakkoon pelätty kolmospari Pukka - Backman on pelannut odotettua paremmin. Lippojoki on osoittanut kehityksen merkkejä, mutta hänen varaansa ei voida kuitenkaan laskea vielä liikaa. Savilahti on iso ja epävarma, joskin tuntuu löytäneen paikkansa tulikuuman Lippojoen vierestä. Koposen taidot eivät riitä säännölliseen liigapaikkaan, ja myös Savilahden liigakelpoisuudesta voidaan olla kahta mieltä. Pakkikaluston taso on kuitenkin riittävä kympin sakkiin pääsemiseksi.
Myllyniemi on tasonsa osoittanut, ja se riittää otteluiden voittamiseen. Hostikan varaan ei valitettavasti uskalla laskea yhtään mitään.
Vaikka täällä on huudeltu Selinille kenkää, en kaataisi kauden heikkoa aloitusta valmennuksen niskaan. Viime kauden loppupuoliskolla nähtiin, että Selin-kiekko toimii. Älkääkä tarttuko tässä yhteydessä Ilves-otteluun, on naurettavaa kaataa joukkueen kollektiivista housunkastelua valmentajan syyksi. Tälläkin kaudella on sotkettu ketjukoostumuksia ja penkitetty pelaajia, mutta haluttomuus vain jatkuu.
Miksi peli ei rullaa? Onko joukkueessa henkeä, vai syökö esimerkiksi Redenbachin fleguilut muiden peli-iloa? Missä on kiima ja ilo?
Otettakoon loppuun pieni positiivinen: kukaan ei ole ollut tyytyväinen pelin tasoon ja ilmeeseen ja silti SaiPa on kahden pisteen päässä pudotuspeleistä ja viiden pisteen päässä seiskapaikasta.
Kuitenkin, parannusta on tapahduttava.