Mieluisin vastustaja?

[Wrist of Eki]

Moi.

En haulla löytänyt tästä aiheesta topicia, joten nostellaas hieman fiiliksiä kauden alla.

Otsikko kertoo siis mistä on kyse.

Minkä joukkueen saapumista Isku Areenalle odotat eniten? Kenelle on tuskaisinta hävitä? Ja minne vieraspeliin on pakko päästä vaikka vaimo olisi viimeisillään raskaana?

Otaksuisin että Oulun kärppälauma saanee paljon ääniä. Itselle se ei oikeastaan sen kummempia väristyksiä aiheuta, vaikkakin POHJOISEN joukkueen menestyksen myötä lisääntynyt ylimielisyys puolen Suomen keskuudessa alkaakin hieman närästämään. Toki tässä on lievää kateuttakin, myönnetään. Tapeltiinhan me sentään usein Kärppien kanssa sarjapaikasta, ja nyt toinen on onnistunut luomaan "dynastian". Mutta Lahden aika tulee vielä...

Hienointa on kyllä aina jostain syystä voittaa Jokerit. Kotona tai vieraissa. Vieraissa tietysti tuntuu aina paremmalta.... Siis voittaa. Lätkäpeli. Eiköhän se Lahti-Helsinki aka. stadi vastakkainasettelu ole aika tuttua monissakin asioissa.
Toinen rakas vihollinen on itselle ainakin HPK. Kuiva kaupunki, jonka lätkäjengi on ollut liian usein turhan kova pala lahtelaisille kaukalossa. Sikakatsomolle on ihanaa huudella kun omat voittavat Ritarihallissa.

Kertokaapas omia tuntojanne.

 

[sventur]

Mm..kieltämättä se silloin vuosia takaperin alkanut Kärppien kanssa taistelu sarjan viimeisistä paikoista/mestiksen voitosta kirvoittaa vieläkin, joskin se tunne on aika laskussa ollut jo useamman vuoden ajan. Nykyään suurimmat tunteet jotenkin saa Blues peleistä, eikä nämä viimeisimmät harkkamatsit sitä ole tietenkään lieventäneet. Tämä tunne alkoi todenteolla viimeistäänkin A-junnujen finaalimättelöistä, varsinkin kun koko finaalisarjan olin yhden espoolaiskaverin kanssa vääntänyt joukkueiden paremmuudesta sanaharkkaa.

 

[JereJ]

Mieluisin vastustaja on yleensä joukkue, jota melkein vihaan. Sillä saa tunnetta peliin. Jokerit on yksi joukkue, jota olen aina vihannut. Toisena voidaan sanoa Lukko, syy on serkku/sukulaiset kannattaa, koska asuvat siinä Rauman vieressä käpykylässä jossa olen itsekin asunut pienenä.

 

[RV16]

Ensimmäiseksi voisi oikeastaan nimetä ne jengit jotka yhtään sytyttävät: SaiPa, Jokerit, HPK:kin vielä hieman. Kärpät jo sitten pienen välimatkan päässä neljäntenä. Playoff-matsit poislukien viimekautinen Jokerit-voitto 7-3 oli itselleni huikein kokemus kotihallissa. Jopa parempi kuin sarjanousu (no, nekin ovat tavallaan playoffeja). SaiPa-matsit ovat aina erityinen tapahtuma, jos jotkin ottelut on voitettava niin nämä. Mutta vaikeaa se on monesti ollut. Shaibulta on usein myös aika paljon äänekkäitä faneja paikalla. HPK:lla on aina ollut ärsyttäviä pelaajia ja faneja, rumat paidat ja tietysti läheinen sijainti. Unohtamatta sitä lavan mittausta. Kärppä-viha on aika lailla laantunut, joukkueet ehtivät painia niin monta vuotta eri kastissa. Yltäkylläisyydessä kierivät joukkue ja läskimahojaan/maalattuja naamojaan esittelevät fanit ovat kyllä ärsyttäviä, mitä enemmän asiaa miettii.

Kannattajien keskuudessa Lappeenranta ja Hämeenlinna tuntuvat olevan tärkeimpiä vieraspaikkakuntia. Helsinki (Jokerit) ja ehkä Espookin nyttemmin. Lappeenrannassa hävitään poikkeuksetta, muut noista ovat oikeastaan parhaimpia pisteidenhakupaikkoja. Jopa Hämeenlinna jossa vieraileminen ennen oli todellinen kiirastuli.


Loput ovat oikeastaan aika mauttomia sapuskoja. IFK nyt vetää aina yleisöä mutta aika valjuja ovat matsit mirrejäkin vastaan olleet, joskin eniten tappeluja on taidettu nähdä heitä vastaan. Välillä IFK hakee jäätävän vierasvoiton ja välillä romahtavat täysin. Itse tosin puolustin ansiokkaasti maata Sotkussa istuen samalla kun Kaanit silloin veivät kissoja 10-1. TPS oli silloin joskus jotain, ja hävittiin nille aina pleijareissa kunnes sitten lopulta voitettiin ja nyttemmin onkin jo TPS-kammo kuopattu.

Lukko ja Ässät eivät herätä mitään tuntoja, ovat yleensä läpihuutojuttuja Isku Areenan kaukalossa. Siklenka aiheutti yhden episodin ja siinä se. Varsinkin Lukko on ollut hämmästyttävän huono lähes aina vaikka valmentajat ja pelaajat ovat vaihtuneet. Faneillakin tuntuu olevan jonkinlainen henkinen Lahti-kammo. Pori on vaikea mutta hieno paikka vierailla, mutta Lahessa ässäpakka vaihtuu hanttikortteihin, onneksi. Koko hallissa on yleensä aistittavissa melkoinen hohhoijaa-fiilis näitä kahta vastaan. Ässilläkin on ollut jos jonkinlaista hiihtelijää riveissään, mutta aika väritöntä pelailua on monesti ollut.

JYP ja KalPa ovat samaa kastia, eivät herätä mitään värinöitä mutta JYP on sentään ajoittain vaikea vastus. KalPalla taas on tuttavallisimmiksi heittäytyvät fanit. Ilves ja Tappara ovat todella ärsyttäviä. Vähämaalisia matseja jotka joku vastustajan kurttunaamoista sitten ratkaisee vieraiden eduksi jollain hirveällä onnenkantamoisella. Ei ollut yksi tai kaksi kertaa kun Raipe heittää lätyn pakille joka laukoo ja kiekko pomppaa Viitakosken perseen/alasuojan/takaraivon/nilkan kautta hiljaa liruen tai tolpan kautta iloisesti kilahtaen maaliin. Molemmilla vielä super-ärsyttävät fanit ja joka toisella jantterilla on kalju ja nahkatakki.

Blues on nykyään vaikea vastus Isku Areenalla, mutta yhä melko HMV. Tämä jälkimmäisin Kariyan kääpiöveljeksistä tosin piirtyi vahvasti mieleen. Suuresti arvostamani Petri Matikainen on tuonut paljon luonnetta seuraan.