Mielenkiintoista nippelitietoa

[Major Julli]

Laskelmat ei välttämättä 100% tarkat, mutta näin se vaan menee:

Vuoden 1995 jälkeen suomalainen kiekkoilija on esiintynyt kultamimitali-ottelussa (tai play-off sarjassa) olympialaisissa, Stanley Cup-finaaleissa ja MM-kisoissa 110 kertaa. Näistä sadastakymmenestä pelaajasta on tappion karvas kalkki suussaan poistunut satakahdeksan kappaletta, ainoat voittajat ovat olleet Jere Lehtinen ja Ville Nieminen. Voittoprosentiksi tämä tekee huimat 1,8%:a. Jos olisin kiekkoliiton pomo olisin kyllä hiukan huolissaan. Tuskin millaan muulla jääkiekkomaalla on esittää näin surkeaa lukua.

Itse asiassa kun otetaan kaikkien aikojen tilastot suomalaisten voitot ovat edelle mainitun kaksikon lisäksi vuoden 1995 neppailukisoista ja kolmikon Kurri, Tikkanen ja Ruotsalainen saavuttamat Stanley-Cupit. Näidenkin kanssa voittoprosentiksi tulee 18,2% mikä tarkoittaa sitä, että kun suomalainen joukkue tahi pelaaja astuu kaukaloon ratkaisupeliin, on voiton todennäköisyys alle viidennes.

Tämän ääritieteellisen tutkimuksen valossa ehdotan koko kurrasta luopumista ja maamme vähien voimavarojen keskittämistä jalkapalloon.

 

[Mättövuori]

Tämän ääritieteellisen tutkimuksen valossa ehdotan koko kurrasta luopumista ja maamme vähien voimavarojen keskittämistä jalkapalloon.

Nahkakuulat ovat naisia varten. Ja suomalaisten menestysprosentti jalkapallossa on varmaan aika huimaava.

Mutta tilastot kyllä ovat aina mielenkiintoista luettavaa.

 

[Rocco]

Laskelmat ei välttämättä 100% tarkat, mutta näin se vaan menee:

Tämän ääritieteellisen tutkimuksen valossa ehdotan koko kurrasta luopumista ja maamme vähien voimavarojen keskittämistä jalkapalloon.

Laskelmat kertovat että sään puolesta Suomessa voi pelata ulkona nurmikentällä jalkinepalloa vain noin 6 kuukautta vuodesta, niistäkin siedettävissä oloissa vain n. 3 kuukautta. Jos voimavaroilla saadaan Suomeen ympärivuotiset luonnonnurmet käytettäväksi niin voisin ehkä harkita ajatusta.

 

[halogeeni]

Eipä ne Norjankaan olosuhteet päätähuimaavia jalkapalloa ajatellen ole eikä Ruotsissakaan koko maassa, silti menestys aika mukavaa kuningaslajissa. Mitenkään lätkää väheksymättä ja jääkiekosta pitävänäkin on todettava et kyllä se aika marginaalihommaa on ku tota futiksen MM:aa kattoo.

 

[Rocco]

Eipä ne Norjankaan olosuhteet päätähuimaavia jalkapalloa ajatellen ole eikä Ruotsissakaan koko maassa, silti menestys aika mukavaa kuningaslajissa.

Norjassa yksi joukkue (Rosenborg) kantaa pääasiallisen vastuun Norjan jalkapallon kansainvälisestä kehityksestä. Ja Ruotsissa 90% ihmisistä asuu Suomen eteläisintä pistettä etelämpänä.

Toimisiko Suomessa se että yksi jengi, olkoot vaikka esimerkkinä HJK, vastaavassa asemassa? Voiko joku siirtää Suomen etelämpään?

 

[halogeeni]

Saattaa nyt mennä vähän filosofoimiseksi, mutta kyllähän Norjan maajoukkuekin futiksessa on arvokisoissa ollut, muistaakseni -94 ainakin, ehkä muitakin kertoja ja ulkomailla pelaa kovissa sarjoissa liuta norskeja. Ja seurajoukkueita on muitakin kansainvälisen vertailun kestäviä (mm. Viking Stavanger ja Tromssakin on muistaakseni ollut eurocupeissa) Ja väkilukukin (n.4,5 milj.) on Suomea pienempi, olosuhteet ovat ilmaston suhteen mitä ovat.Joten pääpointtina; Suomessakin voidaan futiksessa pärjätä maatieteellisestä sijainnista huolimatta, mutta hyvä että pärjätään edes jääkiekossa ja ollaan siitä ylpeitä.

 

[Snaipperi #16]

Nahkakuulat ovat naisia varten. Ja suomalaisten menestysprosentti jalkapallossa on varmaan aika huimaava.

Mutta tilastot kyllä ovat aina mielenkiintoista luettavaa.

Arvokisoihin pääsy olisi jo suurempi saavutus kuin mitä kiekossa voi saada. Globaali laji jota pelataan joka puolella maailmaa ja heikommissakin arvokisa maissa on miljoonia pelaajia, toisin kuin kiekon heikommissa arvokisamaissa missä on muutamia satoja lisenssipelaajia.

Kaikkien aikojen huonoin voittoprosentti, on Suomen jääkiekkojoukkueella, 11-vuodessa yksi MM-kulta vaikka kisoja on joka vuosi ja lisäksi WC ja olympialaiset. Kertoo siitä että Suomi ei voita vaikka jääkiekon ottaa tosissaan Suomi&Kanada&Latvia ja jollain määrin Slovakia. Kaikissa muissa jääkiekko ei ole ykköslajina ei edes Ruotsissa jossa salibandy ja futis ovat yläpuolella.
Ja kun MM-kisoissa USA on usein mukana täysin surkealla joukkueella ja Venäjä sössii mentaali ja taktiikkapuolella niin pari maata on taistelemassa kullasta.

Kaikkeen avain jääkiekossa, olisi pari maailmanluokan pelaajaa. Suomella on pari Daniel Alfredson tyypin pelaajia jotka mättävät runkosarjassa kovat tehot, mutta tosipeleissä tahti hyytyy. Teemu ja Saku pelaavat NHL:ssä huonoissa joukkueissa jotka eivät pelaa kovia pleijaripelejä SÄÄNNÖLLISESTI lähes joka vuosi. Tässä on se viimeinen ero Suomen ja Ruotsin välillä.

Myös Suomen passiivinen pelityyli johtoasemassa on täysin vastakohta Ruotsin kiekolliselle pelille jossa sen suuret voittamaan tottuneet tähdet uskaltavat tehdä ratkaisuja ja pelata loppuun asti ja poikkeuksitta kääntää pelit.


Myös SUomen junnupuoli ei ole hyvässä kuosissa. Nojoo ottaahan ne säännöllisesti mitaleja, mutta se johtuu enemmänkin ylivalmentamisesta ja liiallisesta leirityksestä, jolloin heikommasta joukkkueesta saadaan kaikki irti. Nyt ei ole muutamiin ikäluokkiin (83) jälkeen saatu superjunnuja enää. Ruotsi ja muut maat eivät pärjää nuorten kisoissa, mutta saavat heikommin valmennetuilla ja leiritetyillä joukkueillaan muutaman superpelaajan joka vuosi, koska joukkueessa on aina 1-4 huipputähteä jolloin joukkue uusiutuu aina sopivasti, kun taas SUomen joukkue on harmaata massaa joka on siis yli "pelikirjoitettu" ja sen vuoksi junnutilanne näyttää "hyvältä" (mitaleja) totuuden ollessa toinen.

Kohta sataa paskaa niskaani..

 

[hermosillo]

Ja suomalaisten menestysprosentti jalkapallossa on varmaan aika huimaava.

No jos samalla kaavalla lasketaan vuodesta 1995 eteenpäin arvokisat (0/0) ja eurocupit (6/7 tai 8/9) niin voittoprosentiksi taitaa tulla kohtuullisen korkeat lukemat tämän tasoiselle potkupallokansalle, eli noin 85-88%. Tuo riippuen siitä lasketaanko Litmasen kohdalla nuo Liverpoolin cup-voitot mukaan.

 

[Major Julli]

No jos samalla kaavalla lasketaan vuodesta 1995 eteenpäin arvokisat (0/0) ja eurocupit (6/7 tai 8/9) niin voittoprosentiksi taitaa tulla kohtuullisen korkeat lukemat tämän tasoiselle potkupallokansalle, eli noin 85-88%. Tuo riippuen siitä lasketaanko Litmasen kohdalla nuo Liverpoolin cup-voitot mukaan.

Vaikka kieli poskessa aloituksen heitinkin, niin jotain asian tynkääkin on olemassa, ja se on lähinnä se että suomalainen kiekko on erikoistunut finaalitappioihin elikkä jokin systeemeissämme mättää.

Tässä ketjussa en jaksa käydä sitä vääntöjä Suomen pienistä resursseistä, koska se on muissa ketjuissa kahlattu läpi. Se selitys ei pelaa.

 

[Snaipperi #16]

Vaikka kieli poskessa aloituksen heitinkin, niin jotain asian tynkääkin on olemassa, ja se on lähinnä se että suomalainen kiekko on erikoistunut finaalitappioihin elikkä jokin systeemeissämme mättää.

Tässä ketjussa en jaksa käydä sitä vääntöjä Suomen pienistä resursseistä, koska se on muissa ketjuissa kahlattu läpi. Se selitys ei pelaa.

Ei tosiaan ole resursseista kiinni, onhan esimerkiksi Tshekin jääkiekko resurssien valossa heikompi ja Tshekin oma Extraliiga heikompi kuin SM-liiga. Suomessa on pumpattu hitonmoisesti rahaa jääkiekkoon ja sisäfutishalleihin joita on jopa enemmän kuin Ruotsissa.

NIIN, milloin uskalletaan tunnustaa tosia-asia että Suomen ongelma ratkaisupeleissä (puhun nyt finaaleista) on siinä että Suomella ei ole ratkaisupelaajia jotka ottavat johtajuutta ja näyttävät miten mennään. Saku Koivua&Teemu Selännettä hehkutetaan joka paikassa, mutta ovatko miehet sen viimeisen askelen ottajia, eivät ole seurajoukkueissaan jotka eivät yllä edes yleensä NHL:n ratkaisupeleihin (Lehtinen poikkeuksena). Ja maajoukkueessakin herrat hyytyvät kalkkiviivoilla, varsinkin Saku ottaa typeriä jäähyjä ja Teemun tehot katoavat jonnekin. Mutta pojat saavat turnauksessa kovat tehot, koska Suomi peluuttaa ykköskenttää liikaa heikommissa otteluissa jossa kaverit saavat paljon pongoja taskuun. Pääasiassa näin se menee, siinä missä me pidetään aina helvetisti ratkaisijoita joka Uusi-Seelanti matsissa jäällä niin Ruotsi antaa vaikka Fopan lepäillä alkusarjassa ja parannella kolhuja.

Ja edelleen junnutilanne huijaa itseään, ylivalmennettu ja roolitettu joukkue josta ei saada tarpeeksi tulevia vastuunkantajia. Tasaista massaa, kun taas esim nuorten kisoissa menestymätön Ruotsi saa aina sen muutaman tulevan tähden vaikka joukkueena ei pärjäisikään ja näin joukkue uudistuu tasaisesti.

 

[Major Julli]

Saku Koivua&Teemu Selännettä hehkutetaan joka paikassa, mutta ovatko miehet sen viimeisen askelen ottajia, eivät ole seurajoukkueissaan jotka eivät yllä edes yleensä NHL:n ratkaisupeleihin (Lehtinen poikkeuksena). Ja maajoukkueessakin herrat hyytyvät kalkkiviivoilla, varsinkin Saku ottaa typeriä jäähyjä ja Teemun tehot katoavat jonnekin. Mutta pojat saavat turnauksessa kovat tehot, koska Suomi peluuttaa ykköskenttää liikaa heikommissa otteluissa jossa kaverit saavat paljon pongoja taskuun. Pääasiassa näin se menee, siinä missä me pidetään aina helvetisti ratkaisijoita joka Uusi-Seelanti matsissa jäällä niin Ruotsi antaa vaikka Fopan lepäillä alkusarjassa ja parannella kolhuja.

Vaikka muuten olenkin pitkälle samaa mieltä, niin kaksikko Koivu&Selänne saa puhtaat paperit. Ei se ole heidän vika että ovat ainoat kunnon kiekolliseen peliin suurmaita pystyvät pelaajat. Jos he huilaisivat välierissä, ei Suomi voittaisi niitä pelejäkään. Tyly fakta on, että nelikon Koivu-Selänne-Lehtinen-Numminen jälkeen on paljon tyhjää ennen Jokista ja kumppaneja.

 

[Abiel]

Ja suomalaisten menestysprosentti jalkapallossa on varmaan aika huimaava.

Sellainen pieni ero tässä hommassa on että Suomi on jääkiekkomaa (kuten kourallinen muita maita maailmassa) ja jalkapallomaata tästä ei tule (valitettavasti) koskaan.

 

[keppimies]

Eipä ne Norjankaan olosuhteet päätähuimaavia jalkapalloa ajatellen ole eikä Ruotsissakaan koko maassa, silti menestys aika mukavaa kuningaslajissa. Mitenkään lätkää väheksymättä ja jääkiekosta pitävänäkin on todettava et kyllä se aika marginaalihommaa on ku tota futiksen MM:aa kattoo.

Offtopic:

Suomi voittaa Norjan jalkapallossa viisi kertaa kymmenestä.

Suomen jalkapallomaajoukkueella on paremmat pelaajat ja parempi päävalmentaja kuin Norjan jalkapallomaajoukkueella.

 

[Major Julli]

Maailman maiden suosikkilajit

Että onhan noita kiekkomaita muitakin kuin Suomi ...

 

[Hejony]

Siis mikä juttu tää nyt on, että jääkiekon pitäisi olla suosikkilaji joka maassa, että sitä voisi arvostaa? Haluaako joku (Major Julli and co) kertoa? Eihän tuolla taida olla yleisurheiluakaan missään maassa, vittuako täälläkin remuttiin Evilän ponkaisupronssista!

 

[Snaipperi #16]

Siis mikä juttu tää nyt on, että jääkiekon pitäisi olla suosikkilaji joka maassa, että sitä voisi arvostaa? Haluaako joku (Major Julli and co) kertoa? Eihän tuolla taida olla yleisurheiluakaan missään maassa, vittuako täälläkin remuttiin Evilän ponkaisupronssista!

Minusta tämä topic etsii enemmän syitä miksi Suomi ei pysty ottamaan sitä viimeistä askelta ja onhan se voittoprosentti aika huono kun katsoo että mahdollisuudet ovat suuremmat kuin futiksessa jota pelataan käytännössä joka puolella maailmaa. Ja yleisurheilu on aika iso laji useammassakin maassa, mutta futis vie ykköslajin paikan, mutta hyvänä kakkos/kolmoslajina se tulee. Esim Venäjä, Saksa, Britit, Jenkit siellä suuressa asemassa.

 

[Major Julli]

Siis mikä juttu tää nyt on, että jääkiekon pitäisi olla suosikkilaji joka maassa, että sitä voisi arvostaa? Haluaako joku (Major Julli and co) kertoa? Eihän tuolla taida olla yleisurheiluakaan missään maassa, vittuako täälläkin remuttiin Evilän ponkaisupronssista!

Eihän täällä kukaan puhu jääkiekon arvostuksesta, vaan siitä että suomalaisten kiekkoilijoiden perusrefleksi on ratkaisupelissä paskoa housuihinsa. Ja asian tekee vielä surkeammaksi se, että jääkiekkomaita kun hirveästi ei ole maailmalla, niin hiukan parempaa saldoa on oikeus odottaa.

 

[DAF]

Maailman maiden suosikkilajit

Että onhan noita kiekkomaita muitakin kuin Suomi ...

Tuossakin taitaa olla virhe. Nykyisellään Kanadan ykköslajiksi lasketaan harrastaja- ja kisaajamäärien mukaan curling; kerää myös valtavia yleisöjä. Toki tuo on "popular" eikä "the most popular".

 

[Viljuri]

Tuo suosikkilajien kartta näyttää olevan samaa tasoa kuin taannoinen suomalainen tutkimus (pro gradu?), jossa kyseltiin sellaisia lajeja, joita suomalaiset haluaisivat nähdä eniten TV:ssä tms.

Joukkoon näytti tulevan sulkapalloja, kävelyjä yms. lajeja, jotka eivät taatusti ole todellisuudessa halutuimpien lajien joukossa. Tälläisiahan "tuloksia" saadaan aikaan, kun laaditaan "ei-arvovapaita" tai "johdattelevia" kysymyksenasetteluja.

Vaikka esimerkiksi pesäpallo on jenkkien "national past-time", niin suositumpi ja rahakkaampi laji on jenkkifutis. Oudosti kuitenkin jenkkifutarit ovat hyväksyneet sellaisen CBA:n, jonka kautta tuosta rahasta taitaa jäädä seuroille (omistajille) suhteellisesti enemmän kuin missään muussa lajissa.

Australiassa kriketti tuskin todellisuudessa ohittaa "haluttavuudessaan" paikallista jalkapalloa... (Australian rules football eli "Aussie rules")

Jos sitten esimerkiksi Ruotsissa saataisiin harrastelijamäärien yms perusteella maan suositummaksi lajiksi tämä salibandy, niin ei voisi alkaa kuin nauraa. Lajin todellinen haluttavuus on vain sen markkinoijien päissä, eikä juuri missään muualla, (ei ainakaan siis budjeteissa)

 

[Snaipperi #16]

Tuo suosikkilajien kartta näyttää olevan samaa tasoa kuin taannoinen suomalainen tutkimus (pro gradu?), jossa kyseltiin sellaisia lajeja, joita suomalaiset haluaisivat nähdä eniten TV:ssä tms.

Joukkoon näytti tulevan sulkapalloja, kävelyjä yms. lajeja, jotka eivät taatusti ole todellisuudessa halutuimpien lajien joukossa. Tälläisiahan "tuloksia" saadaan aikaan, kun laaditaan "ei-arvovapaita" tai "johdattelevia" kysymyksenasetteluja.

Vaikka esimerkiksi pesäpallo on jenkkien "national past-time", niin suositumpi ja rahakkaampi laji on jenkkifutis. Oudosti kuitenkin jenkkifutarit ovat hyväksyneet sellaisen CBA:n, jonka kautta tuosta rahasta taitaa jäädä seuroille (omistajille) suhteellisesti enemmän kuin missään muussa lajissa.

Australiassa kriketti tuskin todellisuudessa ohittaa "haluttavuudessaan" paikallista jalkapalloa... (Australian rules football eli "Aussie rules")

Jos sitten esimerkiksi Ruotsissa saataisiin harrastelijamäärien yms perusteella maan suositummaksi lajiksi tämä salibandy, niin ei voisi alkaa kuin nauraa. Lajin todellinen haluttavuus on vain sen markkinoijien päissä, eikä juuri missään muualla, (ei ainakaan siis budjeteissa)

Nyt ei puhuttukaan pelkästään lajin mediahuomiosta tai sarjan varallisuudesta. On toki totta että kuntohiihto on periaatteessa Suomen harrastetuin laji vaikka se on oikeasti futis ja kiekko siihen heti perään.

 

[fat of the land]

Vähän tulkinnanvaraisia noi tilastot näköjään...
SLU on tutkinut asiaa näin:
Urheilulajien harrastajamäärät 3-18 vuotiaissa:
http://www.slu.fi/mp/db/file_library/x/IMG/35942/file/taulukko1.pdf
Urheilulajien harrastajamäärät 19-65 vuotiaissa:
http://www.slu.fi/mp/db/file_library/x/IMG/36132/file/Lajienharrastajamaarat19-65aikuiset.pdf

Lätkä taitaa ainakin junioripuolella olla menossa alaspäin harrastajamäärissä hintansa takia kun taas jalkapallo on selkeästi hintansa takia suosituin laji.

Lainaus 1:

Myös Suomen passiivinen pelityyli johtoasemassa on täysin vastakohta Ruotsin kiekolliselle pelille jossa sen suuret voittamaan tottuneet tähdet uskaltavat tehdä ratkaisuja ja pelata loppuun asti ja poikkeuksitta kääntää pelit.


Myös SUomen junnupuoli ei ole hyvässä kuosissa. Nojoo ottaahan ne säännöllisesti mitaleja, mutta se johtuu enemmänkin ylivalmentamisesta ja liiallisesta leirityksestä, jolloin heikommasta joukkkueesta saadaan kaikki irti. Nyt ei ole muutamiin ikäluokkiin (83) jälkeen saatu superjunnuja enää. Ruotsi ja muut maat eivät pärjää nuorten kisoissa, mutta saavat heikommin valmennetuilla ja leiritetyillä joukkueillaan muutaman superpelaajan joka vuosi, koska joukkueessa on aina 1-4 huipputähteä jolloin joukkue uusiutuu aina sopivasti, kun taas SUomen joukkue on harmaata massaa joka on siis yli "pelikirjoitettu" ja sen vuoksi junnutilanne näyttää "hyvältä" (mitaleja) totuuden ollessa toinen.

Lainaus 2:

Ja edelleen junnutilanne huijaa itseään, ylivalmennettu ja roolitettu joukkue josta ei saada tarpeeksi tulevia vastuunkantajia. Tasaista massaa, kun taas esim nuorten kisoissa menestymätön Ruotsi saa aina sen muutaman tulevan tähden vaikka joukkueena ei pärjäisikään ja näin joukkue uudistuu tasaisesti.

LOISTAVAA!
Nyt on nimittäin osuttu asian ytimeen, tämähän on lätkän ja fudiksen valmennuksellinen ongelma suomessa:
Pelaajat muotoillaan rooliin jo junnuikäisenä eikä anneta tilaa taidolle (paitsi turussa jursinovin aikaan).
Turkulainen kiekko on hyvä esimerkki, jursin vuosina turkulaisia huippupelaajia putkahteli vähän väliä esiin ja tepsissä jopa vanhemmat pelaajat kehittyi, jursin jälkeen taas tilanne on helposti nähtävissä miten hyvin nyt pärjätään.

Fudiksesta nyt ei kannata hirveästi puhua, suomessa on kuitenkin juniorivalmennus ihan suht laadukasta ja taitopohjaista, tekniikkaa treenataan junnuissa ihan poskettomasti, jostain syystä kuitenkin se menestys jää tulematta, veikkaan että taas joukkuepelaaminen ja taktinen osaaminen on suomessa heikompaa siis juniorivalmennuksessa, eli B- ja A-junnuille tuskin kannattaa mitään tanokehommaa vetää pääpainotteisesti ja uskon että nimenomaan taktiikkaa pitäisi opetella valmentajien näin yleisesti, ettei mee "pelailuksi". No se fudiksesta

Ruotsin malli on lätkässä, fudiksessa ja salibandyssä suurinpiirtein sellainen että pääsääntöisesti treenataan taito ja tekniikkapohjaisesti siihen B-junnuikään asti ja sitten vasta otetaan taktiikkataulut ihan tosissaan mukaan.
Ilmeisesti homma toimii koska esim. salibandymaajoukkueen päävalmentajan olen kuullut sanoneen että "ruotsissa taktinen osaaminen pelaajilla on kuitenkin suomea edellä, esim. ne pystyy vaihtamaan kesken vaihtoa taktiikkaa jo juniorimaajoukkueissa" näin vapaasti lainaten.

Eli siinä on mietittävää että kannattaisiko ne taktiikkataulut heittää nurkkaan pikkujunnujen kanssa ja selittää suurinpiirtein vaan mitä puolustaja tekee ja mitä hyökkääjä tekee... ja kääntää focus sinne taitopuolen treenaamiseen.

Itse uskon että se taito tulee esiin tositilanteessa silloin jos luottamus omiin taitoihinsa on kohdallaan ja senhän näkee huipputason peleissä ammattilaisten otteissa: toiset uskaltaa pitää kiekkoa/palloa ja kantaa vastuuta (ns. pitää oma peli kasassa) kun taas suomalaisille on näytetty kaikissa lajeissa jäätymisiä ratkaisupeleissä ja pelin tappamista, jota ei ilmeisesti edes osata tehdä ruotsin malliin johtuen mentaalipuolen asioista.
Keksittynä esimerkkinä: Suomalainen puolustajien kiekollinen peli ratkaisupeleissä viimeisessä erässä.

 

[Snaipperi #16]

Pitäisi olla 2-5 pelaajaa jotka takovat NHL:ssä poffeja lähes joka vuosi ja suhkot säännöllisesti myös pidemmälle. Mutta nyt on pari lupaavaa jätkää saatu hyviin joukkueisiin Lindgren--> Dallas ja Pitkänen----Phillyyn, lisäksi myös pikku-Jokinen on Dallasissa josta ei ehkä tule supertähteä, mutta tähti kumminkin. Lisäksi muun muuassa Niittymäki pelaa myös Flyersissa ja Kipru liekkipaidoissa joten tilanne on muuttumassa. Siinä vain muutama esimerkki. Ja noista 2-5 pitäisi useampi olla kiekollisen vastuun ottavia pelaaja, ryminäpuolihan meillä tekee duuninsa jopa yläkanttiin esim viime MM-kisojan Rudi-Hahl-Bergenheim ketju ja Hakit jne. Vain kiekollista johtajuutta on vähän jos on ollenkaan.

 

[hätrikki ||]

...suomalainen kiekko on erikoistunut finaalitappioihin elikkä jokin systeemeissämme mättää.

http://www.jatkoaika.com/nhl.php?sivu=kolumnit&id=4872

Dallas Stars tippui aikasin pleijareissa, vaikka runkosarja antoi odottaa enemmään. Syytä aikaiseen tippumiseen voi selittää vaikka finaalipeleihin erikoistuneilla finskeillä, maanmiehiämme ko. joukkoeessahan oli Niinimaa, Hagman, J.Jokinen, Lehtinen, N.Kapanen sekä Miettinen.

Tulee muuten noista nimistä selvästi mieleen MM-kisat, suomen matsi. Mertsi selostamassa miten Suomi häviää Ruotsille, eikä pelaajat saa avopaikoista sisään. Hagman ampuu maalin yli...

 

[Snaipperi #16]

http://www.jatkoaika.com/nhl.php?sivu=kolumnit&id=4872

Dallas Stars tippui aikasin pleijareissa, vaikka runkosarja antoi odottaa enemmään. Syytä aikaiseen tippumiseen voi selittää vaikka finaalipeleihin erikoistuneilla finskeillä, maanmiehiämme ko. joukkoeessahan oli Niinimaa, Hagman, J.Jokinen, Lehtinen, N.Kapanen sekä Miettinen.

Tulee muuten noista nimistä selvästi mieleen MM-kisat, suomen matsi. Mertsi selostamassa miten Suomi häviää Ruotsille, eikä pelaajat saa avopaikoista sisään. Hagman ampuu maalin yli...

Tuossa vain kiekollisia liidereitä on Lehtinen ja joillain varauksin Jokinen. Muut enemmän tai vähemmän duunariosastoa joka jopa ylisuorittaa kisoissa. Monissa isoissa peleissä Hahlit ja kumppanit tekevät kuramaaleja ja pitävät tilanteen elossa esim viime MM-kisat (Rudi-Hahl-Bergenheim), WC-finaali (Hahl) ja monet MM-kisat joissa esim Hakki on sohinut ihmemaaleja sisään.
Ongelmana ei ole nämä kahdensuunnan ja rouhintaosaston kaverit, siinä ollaan ehkä maailman parhaita Kanadan kanssa, mutta puuttuu edellleen se suuri kiekollinen vastuu eli toisin sanoen muutama menestymään tottunut superpelaaja, pari Sakicia, Fobbaa, Sundinia kelpaisi hyvinkin.

-Valmennus suorittaa loistavasti, paperilla huonompi Suomi yllättää poikkeuksetta
- Veskat petti ehkä ennen, mutta tilanne muuttunut (huippuvalmennus, suomalaismolarien ryntäys NHL-jäille)
- kolmos/nelosketju tavaraa on kiitettävästi, jotka ylisuorittavat tekevät myös maaleja ja pitävät vastustajan tähdet kurissa
- Peltonen, Selänne, Koivu, Lehtinen, OJ ovat ne jotka vastaavat tehoista ja johtamisesta mutta vain Lehtinen on voittanut jotain suurta ja ollut mukana isoissa peleissä ja saanut kokemusta näiden pelien voittamisesta. Siinä on se ongelma.


Eli toisinsanoen ei se Dallasin huono kevät ollut finskien vika, kyllä duunaripuolemme teki siellä hyvän duunin ja kiekollinen puoli esim Lehtinen takoi oman maaliennätyksen ja J.Jokinen murtautui läpi NHL:ssä. Molari petti ja Modanokaan ei ollut enää se sama Modano mitä ehkä joskus ennen.

 

[Grainger]

Molari petti ja Modanokaan ei ollut enää se sama Modano mitä ehkä joskus ennen.

Näin juuri.

Aika ihmeellistä, että tässäkin ihmiset keksivät syyttää suomalaisia pään kestämättömyydestä. Marty Turcohan hävisi ottelusarjan Avalanchea vastaan lähes yksin.

Samaan aikaan ruotsalaisten Red Wings floppasi lähes yhtä pahasti. Eikö hurreilla pää kestä?