Eilen illalla melkeinpä yllätin itseni katsomalla yhteen putkeen Viaplaysta löytyvän kolmiosaisen dokumentin Ace of Base - All That She Wants. Bändi on niitä, jotka viittä vaille ärsyttivät tuoreeltaan 90-luvulla, vaikka kyllä jo silloin pystyi myöntämään melodioiden hienouden ja onhan ne Berggrenin siskokset pirun kauniita kaiken lisäksi. Dokumentin alkupuolella kerrotaankin, että yhtyeeseen suhtauduttiin aluksi Ruotsissa suorastaan vihamielisesti ja levy-yhtiöt eivät meinanneet kiinnostua millään. Oma luotto oli kuitenkin koko ajan korkealla ja he olivat varmoja, että All That She Wants on jonain päivänä maailmanlaajuinen hitti.
Tuoreisiin haastatteluihin on ikävä kyllä saatu mukaan ainoastaan Jenny Berggren ja Ulf Ekberg, joka toimiikin dokumentissa jonkinlaisena "oppaana". Vanhat kusiset studiot ja muut käydään läpi Ulfin kanssa.
Sen muistin hämärästi, että bändi teki paluun konserttilavoille triona ilman Linn Berggreniä, mutta se oli pyyhkiytynyt mielestä, että sen jälkeen Jonas Berggren ja Ulf jatkoivat kahden uuden naislaulajan kanssa ja tuosta Jenny on selkeästi edelleen katkera. Ilmeisesti kiista johtui siitä, että miehet olisivat halunneet bändiin toisen naislaulajan Linnin tilalle ja vähintään rivien välistä on luettavissa, että Jenny olisi siihen ehkä suostunutkin, mikäli asia olisi ollut Linnille ok, mutta miehet eivät koskaan ottaneet häneen yhteyttä. Ja niin ikään vähintään rivien välistä on luettavissa, että myös Ulf pitää nykyään tuota uutta kokoonpanoa virheenä.
Salaperäinen Linn Berggren on aika mielenkiintoinen hahmo, kun selkeästi ensimmäisenä yhtyeestä kyllästyi koko touhuun ja pikkuhiljaa vetäytyi alkuperäisestä keulakuvasta taustalle. Ilmeisesti kuitekin kaikki on hänellä hyvin - ei nyt paljasteta kaikkea dokkarin loppupuolesta. Toivottavasti joskus vielä hänenkin tarina kuullaan vielä.
Mainittakoon myös, että yksi dokumentissa haastateltavista henkilöistä on Columbia Recordsin yhdeksänkymppinen Clive Davis. Omalta kannalta sikäli "hauska" yhteensattuma, että vihdoin luen paraikaa ajat sitten ostamaani Peter Ames Carlinin Springsteen-elämäkertaa "Bruce" ja juuri hetkeä ennen kuin tämän dokkarin katsoin, luin luvun jossa Davis oli vahvasti mukana.
