Minun ajattelumaailmassani kaikki ihmiset ovat samanarvoisia. Siis ihan oikeasti. Tiedän kuitenkin olevani tässä melkoisessa vähemmistössä. Suurin osa ihmisistä arvottaa ja vertailee toisia ihmisiä. On monia asioita, jotka nostavat jollakin tavalla ihmisen statusta. Me miehet vertailemme ensisijaisesti itseämme toisiin miehiin.
en itse ole ainakaan koskaan verrannut itseäni kehenkään toiseen, koska en kilpaile muiden kanssa. Tiedän olevani täysin ainutlaatuinen yksilö. Ihmiset eivät missään tapauksessa ole samanarvoisia. Älytöntä väittää tuollaista. Tyhmät, duunarit, demarit, kaikenmaailman romanikerjäläiset, suurin osa afrikkalaisista jne. ovat ikäänkuin karjaa, ei heitä voi verrata ns. pätevämpiin miehiin. Perusjengin voi korvata helposti ja kun maailmassa on liikaa ihmisiä niin pitäisi pikemminkin pohtia, millä heidän lukumääräänsä pystyttäisiin rajoittamaan. Nythän heitä syntyy koko ajan hirveästi lisää, vaikka heidän suurelle määrälle ei ole varsinaista käyttöä.
Mitään statuksennostattajia en ole koskaan ymmärtänyt. Ihminen tekee sitä mistä nauttii ja ostaa niitä asioita, joista saa kiksejä. Esim. nimimerkki Iker kärsii lenkkiketjussa lihavuudesta. Jos hän laihtuisi n. 70 kiloon niin hän saisi itse parhaan fiiliksen seisoskelemalla peilin edessä, kun näkee, että näyttää hyvältä ja juoksu kulkee. Eli siis ne hänen seisoskelusessiot peilin edessä tuovat sen hyvän fiiliksen sitten kun hän on kuosissa, eikä se, että joku sanoo kadulla, että siinäpäs menee hyväkuntoinen herra. Jos ulkopuoliset sitten tosiaan kehuvat häntä niin se on toissijainen, joskaan ei ehkä negatiivinen asia kunhan se ei mene mielistelyksi, joka on säälittävää. Toki esim. Stubb ja Katainen saavat kiitosta siitä, että he ovat kondiksessa verrattuna Urpilaiseen ja Soiniin, joten ehkä voidaan sanoa, että se on ns. muotia olla hoikka ja kondiksessa, mutta ei se nyt suoranaisesti mikään statuksennostattaja ole. Samoin jos joku tykkää ajaa nopealla autolla niin hän voi ostaa sen ilman että se on statuksennostattaja. Hän saa siitä ajamisesta kiksit ja se riittää. Samoin jotkut väittävät, että vaatteet ovat jotain statusjuttuja. Se on paskapuhetta, shoppailu voi olla harrastus niinkuin mikä muu tahansa.
Se on jotenkin perverssi ja ihmeellinen ajatus, että ylipäätänsä tehtäisiin asioita siitä lähtökohdasta, mitä muut ovat niistä mieltä. Ainakin itselleni on aivan yksi lysti, mitä kuka tahansa ajattelee siitä, mitä asioita teen. Itselleni tätä elämää ainakin itse elän ja on se kumma, jos muut eivät elä itselleen, vaan toisille. Sehän tarkoittaa sitä, etteivät elä omaa, vaan jonkun toisen määrittelemää elämää. Kun on yleisesti hyvä juttu tehdä näin niin teen näin. Ei tsiisus sentään.