Ja kuten kirjoitin, se luottamattomuus ja väärä analyysi ei tullut pelkästään organisaation suunnalta, yhtä vähän pelaajat sitä halusi toteuttaa ja uuteen luottaa.
Vaikka tosi siis on, että tietyn materiaalin tason mestaruudet vaatii, niin ne vaatii myös monen muun palasen loksahtamista paikoilleen. Siksi niitä mestaruuksia on äärimmäisen vaikea voittaa ja niiden saamisesta vain yksittäisiä tahoja kiittää. Ne dynastiatkin lopulta aina sulaa kuin lumiukko keväällä.
Laajemmin kun asiaa miettii, niin lopulta JYPillä on pullat uunissa ihan ok. Mistään dynastioista on turha edes haaveilla, mutta kaikki saavutettu menestys luo pääomaa menestyä uudelleen, eli dynastioiden sijaan on merkittävä asia voittamisen kulttuuri. On ihan eri asia lähteä tavoittelemaan jotain, johon on jo ylletty, vaikka vaikea rasti onkin, kuin toteuttaa jotain, joka ei ole koskaan onnistunut.
Mutta kun tässä yhteydessä kuitenkin Virtanen on vatvottavana ja tietysti JYPin kanssa, Virtanen kuitenkin oli iso tekijä JYPille myös menestyksessä. Mä hyvin ymmärrän, että monellekaan chl mestaruus ja sen arvo ei valjennut eikä ole valjennut, mutta isompi sulka se oikeasti on, kuin yksikään suomen mestaruus ja todistetusti vaikeampi saavuttaa. Sitä meriittiä kukaan ei Virtasen rekordista kykene kiistämään, eikä tässä maassa ole valmentajaa, eikä toista joukkuetta tai seuraa, joka siihen on pystynyt.
Pirun kova valkku, mutta pirun kovatkin kompastuvat, jos kokonaisuus valskaa.
Voisin kuvitella, että myös Virtanen itse uskoi, että pelaajien osaaminen on niin kovalla tasolla, että jos joku muutoksen kykenee handlaamaan niin nämä, mutta törmäsi sitten muutosvastarintaan siltäkin suunnalta. Kaikki yritykset ei vaan mene maaliin, vaikka edessä olisi se kuuluisa tyhjä maali, niin moni muukin asia siihen vaikuttaa.