Miehemme maailmalla – Ex-JYPiläisten edesottamuksia

[Afflicted]

Häviäjien rooli on selitellä, voittajien ei tarvitse.

Jyrki Aho, liigamestaruus. Risto Dufva, liigamestaruus.

Virtasen kohdalla en purnukkaa enempää avaa, mutta hänen kohdallaan toistui aina sama kaava. Iso osa runkosarjassa päin helvettiä ja iso osa kuin kohti taivasta. Noin epäterve jojoilu ei toimi poffeihin lähdettäessä ja kyllä 13-14 ja 17-18 olivat ihan hyytävät häpeänäytelmät.

JYP antoi monoa ja ilmoitti mestaruuden olleen tavoitteena.

Kyllä Virtasta voi myös puolustella ja itse argumentoisin Jukka Holtarin roolilla.

Niin suorittamisen epätasaisuus ei tuonut varmuutta pudotuspeleihin lähdettäessä. Osattiin voittaa paljon ja osattiin hävitä paljon, vastustajat osasivat löytää jälkimmäisestä kaavan jota käyttää JYPiä vastaan ratkaisupeleissä kerta toisensa jälkeen. Oltiin haavoittuvaisia kauden tärkeimmillä hetkillä ja se ei ole ikinä menestyksen kannalta mikään hyvä juttu. Toivottavasti nyt on Veltsukin tehnyt työtä itsensä kanssa ja keksinyt miten ei olla avuttomia tiukoissa paikoissa, sillä se Lukkokin voi menestyä hyvin.

 

[Powerage]

Vaikka kaikki kunnia vastustajille Veltsun aikana hävityistä poffeista, niin ei pidä myöskään nöyristellä omien joukkojen tasoa sillä aikakaudella. Koville hävittiin, mutta oli JYPinkin materiaali kohtuuttoman kova ajoittain. Aivan kärkiyksilöitä jokaisella osa-alueella ja joukkueena suoria heikkouksia ei juurikaan... Jäällä.

Virtasen ajasta voi olla montaa mieltä ja vaikka kuinka on oltu muka liian kriittisiä ja nyt hännystellään kaveria, kun muualla tuntuu hommat sujuvan niin mikään ei ota pois sitä, että JYP maksoi hänen oppirahoistaan kovan hinnan.

Veltsun joukkueita yhdisti ailahtelevuus - high highs ja low lows. Jäällä homma toimi ajoittain timanttisesti, mutta kun ongelmia tuli niin niitä ei osattu hoitaa ja parhaillaan kärkipään materiaalilla kynnettiin kuukausitolkulla varjojen mailla. Tähän ei ole voinut olla vaikuttamatta Veltsun kyseenalainen toiminta jään ulkopuolella ja ne konfliktit ja kiistat, joissa hän on ollut osallisena. Tähän lisäksi tuohon aikaan kehno johtaminen jäällä ja kykenemättömyys reagoida pelin tapahtumiin olivat sellaisia asioita, joissa annettiin kaverille aivan turhaa tasoitusta lähes joka sarjassa. Pitkissä sarjoissa JYP ei pystynyt Veltsun alaisuudessa reagoimaan ollenkaan vastustajan purevimpiin kuvioihin. Toisin kuin taas kaveri, joka otti usein meidän aloituskuvioista ja YV:stä selvää ja teki niistä vaikeampia sarjan edetessä.

JYPin dynastia olisi voinut olla jotain niin paljon enemmän ilman Marko Virtasta.

 

[ZayWest]

Vaikka kaikki kunnia vastustajille Veltsun aikana hävityistä poffeista, niin ei pidä myöskään nöyristellä omien joukkojen tasoa sillä aikakaudella. Koville hävittiin, mutta oli JYPinkin materiaali kohtuuttoman kova ajoittain. Aivan kärkiyksilöitä jokaisella osa-alueella ja joukkueena suoria heikkouksia ei juurikaan... Jäällä.

Virtasen ajasta voi olla montaa mieltä ja vaikka kuinka on oltu muka liian kriittisiä ja nyt hännystellään kaveria, kun muualla tuntuu hommat sujuvan niin mikään ei ota pois sitä, että JYP maksoi hänen oppirahoistaan kovan hinnan.

Veltsun joukkueita yhdisti ailahtelevuus - high highs ja low lows. Jäällä homma toimi ajoittain timanttisesti, mutta kun ongelmia tuli niin niitä ei osattu hoitaa ja parhaillaan kärkipään materiaalilla kynnettiin kuukausitolkulla varjojen mailla. Tähän ei ole voinut olla vaikuttamatta Veltsun kyseenalainen toiminta jään ulkopuolella ja ne konfliktit ja kiistat, joissa hän on ollut osallisena. Tähän lisäksi tuohon aikaan kehno johtaminen jäällä ja kykenemättömyys reagoida pelin tapahtumiin olivat sellaisia asioita, joissa annettiin kaverille aivan turhaa tasoitusta lähes joka sarjassa. Pitkissä sarjoissa JYP ei pystynyt Veltsun alaisuudessa reagoimaan ollenkaan vastustajan purevimpiin kuvioihin. Toisin kuin taas kaveri, joka otti usein meidän aloituskuvioista ja YV:stä selvää ja teki niistä vaikeampia sarjan edetessä.

JYPin dynastia olisi voinut olla jotain niin paljon enemmän ilman Marko Virtasta.

Eihän tuossa 17-18 ollut kuin kolme ykköskenttää. 60 pisteen ykkössena, 50 pisteen kakkosena ja 40 pisteen kolmossena. Oli laitureita 30 maalin miehestä liikkuviin ja työteliäisiin kavereihin. Pakisto hierottu niin paljon kun hieroa uskalsi ja joukkue kilpavarustettiin ihan loppuun.

Sitten HIFK nöyryytti ikimuistoisesti kun alkoi isot pelit.

Eli kyllä tuo case Virtanen vedettiin vihkoon pahasti ja siinä oli pääosissa itse päävalmentaja sekä loputtoman tuen antaneet Holtari sekä Seppänen. Vielä kun lopulta Veltsu sitten bussin alle heitettiin.

 

[Hexa]

JYPin dynastia olisi voinut olla jotain niin paljon enemmän ilman Marko Virtasta.

Se dynastia kusi ja suli jo vuosina 2010, 2011 ja 2013. Ilman Virtastakin. Silloin ne mestaruudet olisi pitänyt ottaa.

 

[JypFabu]

Vaikka kaikki kunnia vastustajille Veltsun aikana hävityistä poffeista, niin ei pidä myöskään nöyristellä omien joukkojen tasoa sillä aikakaudella. Koville hävittiin, mutta oli JYPinkin materiaali kohtuuttoman kova ajoittain. Aivan kärkiyksilöitä jokaisella osa-alueella ja joukkueena suoria heikkouksia ei juurikaan... Jäällä.

Jostain syystä väki aina, joko tahallaan tai tietämättömyyttään moni pyrkii unohtamaan sen tosiseikan, että Veltsu myös organisaation toimesta asetettiin tekemättömään paikkaan. Veltsu kyllä näki ja ymmärsi, että kiekon kehitys meni suuntaan, jossa tulosta ei voi tehdä enää pelkillä nimillä. Asetelma tee muutos ja tuo mestaruus on mahdoton. Sama, kun antaisin lukijalle minuutin aikaa syödä kolme voileipäkeksiä niin, että suu on minuutin kohdalla tyhjä. Kuulostaa helpolta, mutta ilman nestettä mahdotonta. Tuolla niksillä aikoinaan junnuna tienattiin baareissa ilmaista kaljaa rajattomasti, kun kännipäät otti vetoa oppimatta tappiostaan yhtään mitään. Meille se oli ekonomisen kännin hakua, sillä keksipaketin hinnalla sai aika monta olutta juotavakseen. Opiskelu ja opiskelijana olo siis sivistää, kun vähällä on saatava paljon.

Mutta asiaan takaisin. Ensimmäinen sonta ajattelussa on materiaalin ylivertaisuus. JYP resursseilla sellaista hetkeä ei ole ollut, ole, eikä tule, että materiaalin laadulla muita päähän paiskottaisiin. Niin kauan kun raha puhuu rosterin rakentamisessa JYPillä ei ole koskaan materiaalista etua muihin. Tasavertainen voi olla joinain hetkinä ja silloin erot syntyy niistä pienistä asioista, kuten pelitavan kilpailukyvystä, joukkueen pääsemisestä siihen kuuluun "flow" tilaan jne. Valmentajalla on siis toki lusikkansa sopassa, mutta jos yhden valmentajan aikakautta lähdetään ruotimaan, pitää huomioon ottaa myös muut muuttujat ja Veltsun kohdalla se oli käsiin sulava pelitapa, jonka tarpeen muutokseen valmentaja kyllä näki ja ymmärsi, ei vaan saanut tarvitsemaansa tukea miltään suunnalta sitä muuttaa ja vääjäämättä paatti uppos. Kapteenin vika sano miehistö ja varustamo, mutta oliko sittenkään, sopii pohtia.

Veltsu oli hiton hyvä valmentaja silloin ja on sitä myös nyt, joskus vaan kohdalle osuu se arpa jolla ei voi voittaa, vaikka taitoa olis miten ja JYPin kanssa Veltsulle jäi tämä musta pekka käteen ja, kuten Veltsu ilmaisisi, etiäpäin.

 

[ZayWest]

Se dynastia kusi ja suli jo vuosina 2010, 2011 ja 2013. Ilman Virtastakin. Silloin ne mestaruudet olisi pitänyt ottaa.

Ne otettiin 2009 ja 2012. Tuossa se kriittinen ero syntyy ja sopii huomioida että Virtanen sai loputtomasti uusia mahdollisuuksia ja mikään ei muuttunut.

 

[ZayWest]

@JypFabu

Kyllä tuo Holtarin eri sivulla oleminen pelaajapolitiikan osuudesta pelitapaan huomioitiin.

On hyvä muistaa että organisaatio myi ulospäin ajatusta että Virtanen on Midas ja jatkoa lyötiin koko ajan. Yhtäkkiä sitten olisikin pitänyt sen mestaruuden tulla ja olivat kriteerinä fuduille.

Eli kannattaa huomioida miten organisaatio näyttäytyy faneille. Siihen tässä monesti rakennetaan kritiikkiä, kehuja ja ylipäätään keskustelua.

Edit. Ja organisaatio julisti reteästi 2013 että nyt alkaa pelillinen uudistuminen ja Marko Virtanen toteuttaa sen. Kyllähän tuosta välitettiin signaali että on tehty iso päätös ja tiedetään mitä ollaan tekemässä.

No tuo homma alkoi näyttämään heti vähän oudolta kun organisaatio sitoi kriittisiin pelipaikkoihin RD-tyyppejä. Kyllä uusia temppuja voi oppia, mutta olisi pelaajapolitiikan kuvitellut tukevan aikomusta kiekollisuuteen.

Luokkakokous vielä sitten kruununa taloudellisten tappioiden ja jatkuvan broken recordin yhteydessä.

Eli hyvin vaikea on jakaa ruusuja Virtaselle, Holtarille ja Seppäselle.

 

[knttrtknkn1]

Veltsun aikana ratkaisuhetkillä tuli luvattoman paljon ihan ihme virheitä. Tai oikeammin ihan odotettuja virheitä joita ei valmennuksen puolesta korjattu. Siitä ei ole organisaatio eikä oikeastaan edes yksittäinen pelaaja vastuussa vaan vastuuvalmentaja. Esim KalPa piti JYP.n miesvartiointia ihan pilkkanaan poffeissa. Samoin surullinen SaiPa sarjan seiska pelissä oli ihan uskomattomia merkkausvirheitä kaikkien hörppyjen lisäksi. Jos pppp ei valmentaja saa viidessä vuodessa kuntoon niin ei maha mittään ja etiäppäin.., seuraavaan organisaatioon.

 

[JypFabu]

No tuo homma alkoi näyttämään heti vähän oudolta kun organisaatio sitoi kriittisiin pelipaikkoihin RD-tyyppejä. Kyllä uusia temppuja voi oppia, mutta olisi pelaajapolitiikan kuvitellut tukevan aikomusta kiekollisuuteen.

Ja kuten kirjoitin, se luottamattomuus ja väärä analyysi ei tullut pelkästään organisaation suunnalta, yhtä vähän pelaajat sitä halusi toteuttaa ja uuteen luottaa.

Vaikka tosi siis on, että tietyn materiaalin tason mestaruudet vaatii, niin ne vaatii myös monen muun palasen loksahtamista paikoilleen. Siksi niitä mestaruuksia on äärimmäisen vaikea voittaa ja niiden saamisesta vain yksittäisiä tahoja kiittää. Ne dynastiatkin lopulta aina sulaa kuin lumiukko keväällä.

Laajemmin kun asiaa miettii, niin lopulta JYPillä on pullat uunissa ihan ok. Mistään dynastioista on turha edes haaveilla, mutta kaikki saavutettu menestys luo pääomaa menestyä uudelleen, eli dynastioiden sijaan on merkittävä asia voittamisen kulttuuri. On ihan eri asia lähteä tavoittelemaan jotain, johon on jo ylletty, vaikka vaikea rasti onkin, kuin toteuttaa jotain, joka ei ole koskaan onnistunut.

Mutta kun tässä yhteydessä kuitenkin Virtanen on vatvottavana ja tietysti JYPin kanssa, Virtanen kuitenkin oli iso tekijä JYPille myös menestyksessä. Mä hyvin ymmärrän, että monellekaan chl mestaruus ja sen arvo ei valjennut eikä ole valjennut, mutta isompi sulka se oikeasti on, kuin yksikään suomen mestaruus ja todistetusti vaikeampi saavuttaa. Sitä meriittiä kukaan ei Virtasen rekordista kykene kiistämään, eikä tässä maassa ole valmentajaa, eikä toista joukkuetta tai seuraa, joka siihen on pystynyt.

Pirun kova valkku, mutta pirun kovatkin kompastuvat, jos kokonaisuus valskaa.

Voisin kuvitella, että myös Virtanen itse uskoi, että pelaajien osaaminen on niin kovalla tasolla, että jos joku muutoksen kykenee handlaamaan niin nämä, mutta törmäsi sitten muutosvastarintaan siltäkin suunnalta. Kaikki yritykset ei vaan mene maaliin, vaikka edessä olisi se kuuluisa tyhjä maali, niin moni muukin asia siihen vaikuttaa.

 

[ZayWest]

Ja kuten kirjoitin, se luottamattomuus ja väärä analyysi ei tullut pelkästään organisaation suunnalta, yhtä vähän pelaajat sitä halusi toteuttaa ja uuteen luottaa.

Vaikka tosi siis on, että tietyn materiaalin tason mestaruudet vaatii, niin ne vaatii myös monen muun palasen loksahtamista paikoilleen. Siksi niitä mestaruuksia on äärimmäisen vaikea voittaa ja niiden saamisesta vain yksittäisiä tahoja kiittää. Ne dynastiatkin lopulta aina sulaa kuin lumiukko keväällä.

Laajemmin kun asiaa miettii, niin lopulta JYPillä on pullat uunissa ihan ok. Mistään dynastioista on turha edes haaveilla, mutta kaikki saavutettu menestys luo pääomaa menestyä uudelleen, eli dynastioiden sijaan on merkittävä asia voittamisen kulttuuri. On ihan eri asia lähteä tavoittelemaan jotain, johon on jo ylletty, vaikka vaikea rasti onkin, kuin toteuttaa jotain, joka ei ole koskaan onnistunut.

Mutta kun tässä yhteydessä kuitenkin Virtanen on vatvottavana ja tietysti JYPin kanssa, Virtanen kuitenkin oli iso tekijä JYPille myös menestyksessä. Mä hyvin ymmärrän, että monellekaan chl mestaruus ja sen arvo ei valjennut eikä ole valjennut, mutta isompi sulka se oikeasti on, kuin yksikään suomen mestaruus ja todistetusti vaikeampi saavuttaa. Sitä meriittiä kukaan ei Virtasen rekordista kykene kiistämään, eikä tässä maassa ole valmentajaa, eikä toista joukkuetta tai seuraa, joka siihen on pystynyt.

Pirun kova valkku, mutta pirun kovatkin kompastuvat, jos kokonaisuus valskaa.

Voisin kuvitella, että myös Virtanen itse uskoi, että pelaajien osaaminen on niin kovalla tasolla, että jos joku muutoksen kykenee handlaamaan niin nämä, mutta törmäsi sitten muutosvastarintaan siltäkin suunnalta. Kaikki yritykset ei vaan mene maaliin, vaikka edessä olisi se kuuluisa tyhjä maali, niin moni muukin asia siihen vaikuttaa.

Kaikkinensa tavoillesi ansiokasta pohdintaa ja haastankin sinua vähän petterisihvosmaisesti.

Virtanen voitti JYPissä European Trophyn ja CHL:n. Ei noita pois viedä. On myös fakta että JYP ilmoitti potkujen yhteydessä liigamestaruuden olleen tavoite. Eli on sekä siunaus että kirous kun kotoisen liigan arvo on korkealla JYPissä. Nuo potkut vaativat pokkaa kun ulostettiin tuore CHL-mestari.

Virtanen ei kuitenkaan kyennyt vuosi vuoden perään menestymään välieriä enempää pitkissä sarjoissa. Ja hän vielä kahdesti jäi puolivälieriin saatanan kalliin ja tasokkaan joukkueen kanssa. Se on sitten oma lukunsa että vastasiko materiaali Veltsun toiveita. Älä tähän takerru kun olemme tämän suhteen olleet samaa mieltä.

Väitteeni kuuluu seuraavasti:

Marko Virtanen on voittava turnausvalmentaja. Hän osaa luoda yhden tai kahden pelin haasteisiin voittavat asiat. Hän puhuikin että CHL-finaaliin lähdettiin tietoisesti korostamaan puolustuspeliä ja reagointia. Sama näkyi monesti muulloinkin. Minäkin vitsailin pelikirjastoista, mutta turnaustyyppisissä tilanteissa tuo oli voittava ajattelumalli.

Eli Virtasen haaste onkin oppia pitkäkestoisen haasteen merkitys ja siten voittaminen. Miten luoda runkosarja niin että joukkue on kauttaaltaan linjassa sekä iskukykyinen. Ja tietty pitkänä keväänä homman tulee olla täydessä iskussa.

Lopputulema: Marko Virtanen on vahva turnauskoutsi, mutta hyvin lasten kengissä isompien kuvioiden suhteen. Vielä.

Jatkossa nähdään miten hän on päivittänyt itsensä.

Edit. Lisään vielä Virtasen JYP-aikaan liittyen ja Telia-haastatteluun pohjaten ajatuksen. Virtanen halusi olla päävalmentaja hinnalla millä hyvänsä ja ehkä hänen olisi pitänyt poistua JYPistä kolmannen kauden päätteeksi itse.

Virtanen käsittääkseni halusi parempaa tasapainoa nuorten pelaajien ja kokeneiden profiilipelaajien suhteen. Holtari vastaavasti halusi tyhjentää Espoon ja hankkia mielivaltaisesti tietyt pelaajat. Holtari oli aikanaan kova luu, mutta homehtui JYPissä ylimielisyyteensä. Seppänen sitten vain siunasi asioita.

Virtaselle vaikea paikka, mutten poista hänen vastuutaan epäonnistumisista. Hän tiesi mikä meininki on ja halusi pysyä mukana.

 

[Hexa]

Väitteeni kuuluu seuraavasti:

Marko Virtanen on voittava turnausvalmentaja. Hän osaa luoda yhden tai kahden pelin haasteisiin voittavat asiat. Hän puhuikin että CHL-finaaliin lähdettiin tietoisesti korostamaan puolustuspeliä ja reagointia. Sama näkyi monesti muulloinkin. Minäkin vitsailin pelikirjastoista, mutta turnaustyyppisissä tilanteissa tuo oli voittava ajattelumalli.

Eli Virtasen haaste onkin oppia pitkäkestoisen haasteen merkitys ja siten voittaminen. Miten luoda runkosarja niin että joukkue on kauttaaltaan linjassa sekä iskukykyinen. Ja tietty pitkänä keväänä homman tulee olla täydessä iskussa.

Lopputulema: Marko Virtanen on vahva turnauskoutsi, mutta hyvin lasten kengissä isompien kuvioiden suhteen. Vielä.

Jatkossa nähdään miten hän on päivittänyt itsensä.

Kaudella 2018 Virtasen joukkueella olisi ollut mielestäni toiseksi paras mahdollisuus ottaa mestaruus, mutta silloin lähdettiin ehkä liian ahneesti hakemaan jackpotia molempien mestaruuksien muodossa. Se kuormitti liikaa joukkuetta henkisesti ja fyysisesti. Jälkeenpäin ajateltuna olisi pitänyt keskittyä ja panostaa enemmän vain Liigaan silloisilla resursseilla, koska vain liigamestaruudella olisi voittanut kannattajien varauksettoman hyväksynnän.

En pidä Virtasta yhtään sen parempana turnausvalmentajana kuin mitä hän on valmentajana runkosarjassa tai playoffeissa. En siis tee eroa niiden välille. Ennakkoluulottomana ja modernina valmentajana kyllä, koska lähti hakemaan tosissaan joka vuosi menestystä Euroopan kentiltä. Kaikki on kuitenkin lopulta kiinni pienistä asioista ja marginaalit pieniä. Kyllä ne on kuitenkin viime kädessä pelaajat kentällä ketkä mestaruudet ratkoo. Valmentajan roolia usein ylikorostetaan. Molemmat turnausvoitot tulivat täysin maalivahtien ansiosta. ET-voitto oli lähes täysin Tarkin ansiota ja CHL-mestaruudessa Olkinuora seisoi lähes päällään.

Tottakai Virtanen lähti moneen CHL-otteluun puolustusvoittoisella taktiikalla altavastaajan asemassa heikomman materiaalin joukkueella. Pitää muistaa kuitenkin, että kansainvälisen menestyksen hakeminen söi kuitenkin resursseja liiganenestyksen osalta esimerkiksi kuormittumisten ja loukkaantumisten kautta. Kyllä siellä eurokentillä joutui aika moni pelaaja syömään kiekkoja ja ottamaan lukuisia blokkeja vastaan.

Ne otettiin 2009 ja 2012. Tuossa se kriittinen ero syntyy ja sopii huomioida että Virtanen sai loputtomasti uusia mahdollisuuksia ja mikään ei muuttunut.

Tuo ei edelleenkään poista sitä tosiasiaa, että 2010, 2011 ja 2013 ne mestaruudet hävittiin. Eli silloin kun joukkue oli parhaimmillaan ja ”dynastia” suurimmillaan, ja ne olisi vain pitänyt ottaa. Minä laitan myös ne surutta valmennuksen piikkiin, kun osa laittaa myöhemmin tulleet poffien häviöt pelkästään Virtasen piikkiin. Kyllä siellä oli Virtasen aikana poffeissa vastassa monesti semmoiset joukkueet, että eipä olisi onnistunut Aholta ja Dufvaltakaan. Aho oli myös onnekas kun joukkueessa oli 2012 finaaleissa godmodessa oleva maalivahti ja vastustajan paras maalivahti putosi pois sattuneista syistä. Mutta se kuuluu tietysti pelin henkeen.

 

[ZayWest]

@Hexa

No me olemme näistä asioista eri linjoilla ja minulle se on ihan fine.

Ja tehdään nyt se selväksi että Dufva sai potkut kun hänen pelitapaan ja tyyliin ei enää uskottu. Ja totta helvetissä hän epäonnistui keväällä -10 ja -11. Dufva toi kuitenkin näytöstyyliin liigamestaruuden ja tuohon Virtanen ei pystynyt.

Aho myös epäonnistui keväällä 2013. Hänen elämässään alkoi tapahtua kuitenkin vitusti jääkiekkoa suurempia asioita, mutta JYP epäonnistui keväällä 2013. That's it.

Aho kuitenkin voitti sen mestaruuden tullessaan koutsiksi Dufvan shokkipotkujen jälkeen ja toi liigamestaruuden näytöstyyliin. JYP hävisi kevään 2012 poffeissa 2 peliä. Tuota ei sattumalla selitetä. Virtanen ei ole tuonut liigamestaruutta millään viritelmällä.

Kotoisen liigan mestaruuden voittaminen kysyy nakkikioskin kokoiselta organisaatiolta rautaista yhteistyötä, kovaa valmennusta ja riittävän kovan rosterin.

Dufvan ja Ahon mestarijoukkueet eivät olleet mitään staroja kautta linjan. Dufvan aikaan hakkaraiset täyttivät roolinsa kun valmennus omasi voittavan pelitavan johon sitouduttiin. Immoset aivan tulessa.

Ahon joukkueessa Vatanen hajosi heti ja pelsuja vastaan siellä oli joka jätkä paskana ja henriauvisia kehissä. Oltiin vain sitouduttu valmennuksen pelitapaan ja arvoihin. Ja ne kärkijätkät olivat tulessa myös.

Itse vedän aika helvetin ison eron sattumille kun graindataan pitkää kevättä. On iso kynnys edetä finaaleihin saati voittaa mestaruus. Kyllä tuo minulle näyttäytyy valmennuksen laatuna vaikka sattumilla osuutensa on. Ne toimii kuitenkin jokaiseen suuntaan kaikilla tiimeillä.

Mutta olkaamme eri mieltä. Kyllä minä mielestäni jo Virtasen puolesta puhuin ja realiteetit huomioin. Veltsun mestaruudet pistän vahvasti hänen piikkiin myös.

CHL-mestaruus vaati poffivaiheessa mukautumista esimerkiksi tsekkiläiseen ja ruotsalaiseen pelifilosofiaan. Piti osata olla kartalla välittömästi ja tuossa Veltsu oli ja on minusta hyvä. Siksi puhuin turnausvalmentajasta kun Virtanen oppi häviöiden myötä lopulta miten voitetaan moinen turnaus.

Ja aika näyttää onko oppirahoille tulossa jättipotti korkoineen liigamestaruuden vaativassa yhtälössä.

 

[JypFabu]

Kaudella 2018 Virtasen joukkueella olisi ollut mielestäni toiseksi paras mahdollisuus ottaa mestaruus, mutta silloin lähdettiin ehkä liian ahneesti hakemaan jackpotia molempien mestaruuksien muodossa. Se kuormitti liikaa joukkuetta henkisesti ja fyysisesti. Jälkeenpäin ajateltuna olisi pitänyt keskittyä ja panostaa enemmän vain Liigaan silloisilla resursseilla, koska vain liigamestaruudella olisi voittanut kannattajien varauksettoman hyväksynnän.

Tämähän on tietty vielä yksi sattuma siinä keitoksessa, jossa JYP lento sakkasi. Jos suhteuttaa kaikkinaisen ristivedon, joka oli yhtäaikaisesti vaikuttamassa, ymmärtää väkisinkin, miksi valkku tuossa ei voi kuin "epäonnistua" , seura samoin. Käsillä oli yhtäaikaisesti vaade pelitavan modernisoinnista, mestaruuden tavoittelemisesta ja koska tuolloin seuran analyysi oli, että kehittyminen edellytti kansainvälistymistä ja ajateltiin sen olevan tulevaisuuden vääjäämättömyyttä, niin JYP kuin Virtanenkin päättivät hotkaista koko kakun. Silloin oltiin tavallaan piikkipaikalla tämän maan seurojen kontekstissa harppaamaan askel, jolla menestys olisi vieläkin vankempaa. Tulee mieleen sananlasku kuuseen kurkottamisesta ja katajaan kapsahtamisesta, mutta toisaalta, silloin oli paikka aitoon yritykseen, miksi siihen ei olisi tarttunut? Jälkiviisaana voi tietty pyöritellä miten haluaa, mutta en jostain syystä osaa laittaa epäonnistujan viittaa yhdellekään osalliselle, veto ei riittänyt maaliin asti, mutta tilaisuutta ei myöskään jätetty yrittämättä.

Se on selvä, että useimmille kannattajille kv pelit näyttäytyy jonain treenikauden läpsyttelynä ja perinne kansainvälistymiseen oli ja on varsin ohut, mutta niinhän on kaikessa uudessa, hyvät jutut elää ja kehittyy perinteeksi. Sitäkään ei taidettu liigan tasolla oikein ymmärtää, että toimiessaan konsepti parantaisi myös kotimaista sarjaa tasokkaammaksi. Itse olen samaa mieltä muutamien ammattivalmentajien lausumien kanssa, että chl voitto oli isoin seurajoukkue temppu suomi jääkiekossa koskaan. Kannattajille sen arvo ei vaan koskaan ole auennut ja monelle suomen seuralle se on näkynyt pelkkänä lisäkuluna vailla lisäarvoa, kun panostamatta ei vielä kovemmassa sarjassa voi menestyä. Minä en todellakaan väheksy maan mestaruuden arvoa ja olen ensimmäinen tunnustamaan kuinka vaativa ja vaikea siihen yltää, mutta olihan se itselle mieletön juttu, että kun oma jengi sen mestaruuden oli jo kairannut, se kairasi vielä senkin mihin kenenkään muun pallit tässä maassa ei ole riittäneet.

Asioita voi tietenkin aina katsoa pelkästään tulostaulun kautta ja löytää syyllisiä, jos taulu näyttää tappiota, mutta oikeasti siellä näkyy monen tekijän summa, eikä ainuttakaan syyllistä (välttämättä) nimettäväksi. Siksi koen, että Virtanen oli viimeinen JYP loiston ajan koutsi, joka oikeasti toi tänne titteleitä ja ylsi onnistumatta kamppailemaan useammasta, kurotuksessa on aina jonkun mono pikkusen jäljessä jonkun edellä, mutta edes päästä sinne kurottamiseen asti vaatii osaamista ja työtä mielettömän määrän.

 

[Hypodermic]

Paljonkohan nuo oikeasti johtui Veltsusta. Olisikohan kummankin joukkueen pelaajilla enemmän merkitystä noissa. 2015 oli ehkä paras mahdollisuus voittaa mestaruus Veltsun aikana. Kärpillä oli vain harmiksi tulikuuma Junttila-Kemppainen-Donskoi ketju silloin mikä käytännössä ratkaisi sarjan. Ei se JYPin materiaali koskaan niin poikkeuksellinen ollut vastustajaan verrattuna playoffeissa Veltsun aikana. Pitää muistaa myös realitetit ja se että muillakin on kovat joukkueet.

Pienistä jutuistahan nämä on kiinni ja kaiken pitää onnistua nappiin jos mestaruuteen mielii. Tuo 2015 on hyvin muistissa, Hännikäiset ja kumppanit. Sitten tuli vaan Kärpät jolta löytyi vielä napsun kovempi hyökkäystrio. Etenkin ylivoima oli hyytävän tehokasta, karkeasti sanottuna aina kun JYP otti jäähyn tiesi että omissa soi. Tässä Kärpät-sarjassa (Tuomas) Tarkki imuroi ainakin pelin tai kaksi. Vastaavasti, kuten jossain tämän ketjun viestissä mainittiin, esimerkiksi ET-finaalissa Tarkki oli voiton takuumies.

 

[Flou]

Pienistä jutuistahan nämä on kiinni ja kaiken pitää onnistua nappiin jos mestaruuteen mielii. Tuo 2015 on hyvin muistissa, Hännikäiset ja kumppanit. Sitten tuli vaan Kärpät jolta löytyi vielä napsun kovempi hyökkäystrio. Etenkin ylivoima oli hyytävän tehokasta, karkeasti sanottuna aina kun JYP otti jäähyn tiesi että omissa soi. Tässä Kärpät-sarjassa (Tuomas) Tarkki imuroi ainakin pelin tai kaksi. Vastaavasti, kuten jossain tämän ketjun viestissä mainittiin, esimerkiksi ET-finaalissa Tarkki oli voiton takuumies.

JYP olisi luultavasti voittanut tuon ottelusarjan, jos se olisi pelattu samoilla säännöillä kuin Tappara-Lukko. Kärppien ykköskenttä piti kyllä pilkkanaan ihan kaikkia tuona keväänä ja harvoin tuommoista ketjua kellään on heittää askiin ja sitten niille annetaan tuomarilinja, jossa jokaisesta yleisön mylvinnästä vihelletään jäähy... Tämä taisi olla vielä se kevät, kun ekaa kertaa pelattiin pleijareita isonnetulla hyökkäysalueella, ja tuo viivan siirtäminen teki YV:n pyörittämisestä aivan järkyttävän helppoa.

Parina keväänä JYP törmäsi yksinkertaisesti tulikuumaan maalivahtiin, vaikka muuten voitto olisi ollut täysin kairattavissa. Iiro Tarkki ja Blues oli yhtenä keväänä liikaa ja vastaavasti Antti Raanta ja Ässät eräs kevät.

Vatasen tolppalaukaus sisään JYP-Kärpät ottelusarjan viidennessä pelissä ja JYP olisi rallatellut 4-1 voitoin jatkoon, eikä pelannut noin yhdeksää peliä lyhyen ajan sisään, samalla, kun TPS sai ilmaista huilia kohdatessaan pleijareihin kuulumattoman Rauman Lukon (jonka henkinen selkäranka katkesi täysin Vehasen myyntiin). Väsynyt JYP meinasi silti kammeta jatkoon tuosta ottelusarjasta ja vain Lee Sweattin once-in-a-fucking-lifetime -tasoitusmaali käänsi sarjan 3-1 tilanteesta 2-2:een ja sen jälkeen maalivahti seisoi päällään seuraavassa ottelussa ja Levonen ei nähnyt pelissä muita sääntörikkojia kuin Olli Malmivaaran. Tuon ottelusarjan vika peli olikin pelkkää kosmetiikkaa, niin katki joukkue oli. Ero huilitauon jälkeen pronssipelissä oli valtava ja tuo pronssipelin JYP olisi kepittänyt kumman tahansa TPS:n tai HPK:n tuon kevään finaaleissa ihan pystyyn.

 

[Viljasen Saab96]

Veltsu on kantanut lätkäkassiaan meidän pihan halki Kekkosen ajoista asti ja minulla on vieläkin miehen vanha Torspo 500 autotallissa, mutta yritän olla objektiivinen.

Veltsu osaa selvästi valmentaa ja johtaa junnuja voittoihin, mutta vanhempien ukkojen kanssa näyttää tulevan kinaa kopissa. Toinen puute on kriisijohtaminen pelin sisällä eli mitä tehdään kun peli lähtee raiteilta; tämä johti kolmeen nöyryyttävään tappioon, mistä yhdenkin olisi pitänyt riittää valmentajan vaihtoon. Jos hän saa nämä kaksi asiaa kuntoon ja pysyy kiekon kehityksen kelkassa, hänellä on vielä paljon saavutettavaa. Ei Dallas Starsinkaan valmentajan playoff historia ole parempi (ei yhtäkään mestaruutta) ja ikää on 13 vuotta enemmän kuin Veltsulla, mutta niin vain sai täksikin kaudeksi sopparin.

Ja toisaalta on valmentajia, jotka vain pärjäävät paremmin nuorten kanssa ja siitä kaikki kunnia heille. Esimerkkinä George Gwodzecky (kotoisin "suomalaisesta" Thunder Baystä) joka lähti yli 30 USA:n yliopistoliigakauden jälkeen Tampaan NHL:n apuvalmentajaksi. Ja palasi sitten high school valmentajaksi!

 

[Marcus Juslin]

Veltsu osaa selvästi valmentaa ja johtaa junnuja voittoihin, mutta vanhempien ukkojen kanssa näyttää tulevan kinaa kopissa.

Saisko Veltsun nyt takaisin JYPiin? Nyt mennään junnujoukkueella.

 

[tjj67]

Saisko Veltsun nyt takaisin JYPiin? Nyt mennään junnujoukkueella.

Ei taida Veltsu hetkeen tulla JYPiin.
Virtasella on sopimus Lukkoon kauteen 2022-2023 asti.
No onhan tuo mahdollista aiemminkin, valmentajan paikka kun on tuulinen?

 

[Afflicted]

Ei taida Veltsu hetkeen tulla JYPiin.
Virtasella on sopimus Lukkoon kauteen 2022-2023 asti.
No onhan tuo mahdollista aiemminkin, valmentajan paikka kun on tuulinen?

Tokkopa tulisi muutenkaan, ottaen huomioon sen separatistiliikkeen mikä täällä vallitsi. Minä pysyisin kaukana!.

 

[Captain Slow]

Kun JYPillä ei ole pelkoa karsinnoista, niin ex-JYPien pitää päästä maistelemaan tippumista alempaan sarjaan:

Brynäs - HV71, kaksi perinteistä ruotsalaisseuraa SHL:ssä. Jompi kumpi tippuu Allsvenskaniin MoDon seuraksi.

Brynäsillä on Oula Palve, HV71:llä Miska Siikonen.

 

[ZayWest]

Tokkopa tulisi muutenkaan, ottaen huomioon sen separatistiliikkeen mikä täällä vallitsi. Minä pysyisin kaukana!.

Dufvan fudujen kohdalla todettiin että tie oli kuljettu loppuun ja niin se on Virtasenkin kohdalla. Ja nyt mietin asiaa ihan Virtasen näkökulmasta. Täällä sai maksaa oppirahoja puolivuosikymmentä ja nyt nähdään lunastaako muualla.

JYPin taasen on opittava nyt se perusyhtälö, eli valmennustiimi-pelaajascoutti(olkoon mikä virallinen nimi tahansa)-organisaatio. Joskus aiemminkin olen maininnut, mutta lähtökohtaisesti 3 vuotta(mallia 2+1) diili valmennukselle. Hommassa on selkeä punainen lanka, aikajana(ehdoton ei pidä olla) ja sitoutuminen tavoitteeseen x.

Nyt on vuodesta 2013 alkaen ehditty homehtua ja häseltää. Josko viimein osuisi noiden ääripäiden välimaastoon. Tuo kun on ideaali tämän kokoiselle organisaatiolle. Riittävän raikasta, ei ikuisuusprojekteja. Riittävän määrätietoista, ei hommata kymmentä koutsia muutaman vuoden sisään.

 

[Afflicted]

Dufvan fudujen kohdalla todettiin että tie oli kuljettu loppuun ja niin se on Virtasenkin kohdalla. Ja nyt mietin asiaa ihan Virtasen näkökulmasta. Täällä sai maksaa oppirahoja puolivuosikymmentä ja nyt nähdään lunastaako muualla.

JYPin taasen on opittava nyt se perusyhtälö, eli valmennustiimi-pelaajascoutti(olkoon mikä virallinen nimi tahansa)-organisaatio. Joskus aiemminkin olen maininnut, mutta lähtökohtaisesti 3 vuotta(mallia 2+1) diili valmennukselle. Hommassa on selkeä punainen lanka, aikajana(ehdoton ei pidä olla) ja sitoutuminen tavoitteeseen x.

Nyt on vuodesta 2013 alkaen ehditty homehtua ja häseltää. Josko viimein osuisi noiden ääripäiden välimaastoon. Tuo kun on ideaali tämän kokoiselle organisaatiolle. Riittävän raikasta, ei ikuisuusprojekteja. Riittävän määrätietoista, ei hommata kymmentä koutsia muutaman vuoden sisään.

Niin, projektille projektijohtaja eli valmentaja. Jos halutaan aloittaa puhtaalta pöydältä niin otetaan siihen valkku juurikin maksimissaan 3 vuoden pahvilla, meni syteen tai saveen niin sitten vaihto. Näin säilyy ajatukset tuoreina eikä tule enää Dufvia ja Virtasia. Saas nähdä mikä on tuleva strategia tässä asiassa.

Jatkettakoon tätä keskustelua toisessa ketjussa. Mutta itse asiaan: Toivon Veltsulle pelkkää onnea ja menestystä, tavallaan on ikävä sitä JYPiä mitä oltiin veltsun aikana parhaimmillaan ja kuitenkin pidän hyvänä että polku on loppuun kuljettu. Ei sitten kuitenkaan toiminut homma täällä. Ehkä sitten Raumalla. Pelottaa jo nyt minkälainen Lugu sieltä tulee kun Kuulapää kunnolla ruoskii!

 

[tjj67]

Veltsu johti Lukon 20U nuoret tänään Suomen mestaruuteen.
Kova oli Virtasen valmennusryhmä .
Apuvalmentaja Janne Niskala ja maalivahtivalmentaja Petri Vehanen.

 

[Eki25]

Vatanen asetettu waiwer-listalle New Jerseyssä.

Tuntuu nyt olevan Nikulla, Määtällä ja Vatasella kaikilla melko hankala vaihe uralla. Toivotaan että ura lähtee miehillä vielä uuteen nousuun.

 

[Afflicted]

Vatanen asetettu waiwer-listalle New Jerseyssä.

Tuntuu nyt olevan Nikulla, Määtällä ja Vatasella kaikilla melko hankala vaihe uralla. Toivotaan että ura lähtee miehillä vielä uuteen nousuun.

Ei ollut oikeastaan mikään yllätys. Pirun vaikeaa on murtautua tuollaisessa seurassa vakio kokoonpanoon ja eipä Vatanen mikään sateentekijä ollut taaskaan. Se on tyly fakta että jokaista paikkaa NHL:ssä kärkkyy ainakin 10 potentiaalista kokeilijaa. Joten helppo on vaihtaa uutta ukkoa tilalle jos homma ei skulaa toivotulla tavalla.