Evertonin ilmainen oppitunti
Edelliseen viestiin viitaten: kisa säilyy maksuttomana ja muutenkin rajoittamattomana, ainakin niin kauan kuin itse olen puuhamiehenä.
Sitten vähän analyysia omasta suorituksesta. Viime vuoden heikko 12. sija kirkastui ihan kivasti. Paluu mitalikantaan oli sikälikin hieno suoritus, että meikäläisen poijaat pyörivät käytännössä koko syksyn tuolla ynnä muita -sijoilla.
Sitten jossain marras-joulukuussa, kun toivo oli jo menemässä, yllättävä pomppaus kärkikymppiin. Mitään vaihtoja en silloin tehnyt, mutta nousun laittaisin pitkälti Juha Leimun ansioksi. Sitten pyörinkin loppukauden haastajan asemissa, mutta ehkä satsaus Jani Keräseen sitten palkittiin pitkän odotuksen jälkeen?
Maalivahdit:
Ari Reunanen Hokki 23 (62,3)
Joni Myllykoski Jukurit 23 (210,0)
Petri Koivisto TuTo 20 (311,3)
Maalivahtivalinnat menivät kohtalaisesti. Ja aika törvelö saisikin olla, jos ei niitä saisi edes jotenkuten osumaan. Ilmainen oppitunti muillekin: ottakaa kaksi kärkivahtia, mutta kolmannessa valinnassa välttäkää H-kirjaimella alkavan joukkueen vahteja. Hermes, HeKi ja nyt Hokki. Pitää vissiin uskoa.
Jos jossitella haluaa, niin Reunasen sijasta Santasen valitsemalla olisikin ollut jo lähellä ykkössijaa. Oikeastaan kaikki mielessä käyneet ehdokkaat taisivat olla lopulta Reunasta parempia. Mutta tehty mikä tehty. Silloin tuo tuntui varmalta valinnalta.
Puolustajat:
Kimmo Nevalainen Jokipojat 24 (30,0->19,3) [vaihto 4.2. ->] Juho Kuronen Jokipojat 25 (89,3->97,0)
Eero Hyvärinen Jukurit 21 (61,3)
Ville Vuorisaari KooKoo 25 (71,5)
Juha Leimu LeKi 24 (68,0)
Jussi Pernaa Sport 23 (-3,0->49,5) [vaihto 14.10.->] Sami Kautto Sport 22 (22,8->68,5)
Kai Syväsalmi TuTo 22 (231,8)
Oppitunti numero kaksi: kärkijoukkueiden kokeneisiin ja luotettaviin pakkeihin kannattaa satsata, mutta Nevalainen kannattaa sisällyttää riviin vain joka toisella kaudella...
Mutta oikeastaan Nevalainen olikin sitten ainoa hutikuti. Jos sen olisi älynnyt heivata joukkueesta veke jo varhaisemmassa vaiheessa, niin... No; viime hetken vaihto Kuroseen taisi kuitenkin olla ratkaisevassa asemassa kolmossijaa ajatellen. Toinen vaihto oli oikeastaan täysin merkityksetön. Pernaa palasikin sitten kaukaloon väkevästi ja olisi tuonut vähän Kauttoa enemmän pinnoja.
Muut pakit vetivät suunnilleen odotetusti. Syväsalmi oli pakkovalinta ja tuloksen oikeastaan tiesi. Vuorisaari oli pitkään yksi pahimmista pettymyksistä, mutta nosti tasoaan kauden edetessä ja ansaitsi lopulta iästään huolimatta valintansa. Leimu puolestaan hiipui, mutta oli kuitenkin hyvä löytö. 15 muutakin oli hoksannut ottaa Leimun mukaan.
Pientä jossittelua voipi käydä mielessään myös jukurivalinnasta. Hyvärinen oli ihan ookoo, mutta meni ihan arpomiseksi valintatilanteessa Kallioisen kanssa. No, Kallioinenhan siellä nousi ykköspakiksi. En kyllä edes enää muista, millä itselleni perustelin valinnan vai heitinkö vain lanttia...
Hyökkääjät:
Timo Ruuska HeKi 24 (32,5)
Jarkko Hattunen Hokki 20 (112,0)
Samu Vilkman KooKoo 21 (85,5)
Antti Jaatinen Sport 21 (87,0)
Jarmo Jokila K-Vantaa 21 (54,5)
Oskar Essen Titaanit 22 (51,0)
Jani Keränen Jokipojat 25 (87,0)
Simo Karjalainen Titaanit 20 (-13,0->-13,0) [vaihto 14.10.->] Henri Kivioja K-Vantaa 21 (27,5->72,5)
Tommi Lehtonen Salamat 21 (18,0->16,0)[vaihto 4.2. ->] Lassi Mattila LeKi 20 (61,0->65,0)
Hyökkäys oli varmaankin tasapainoisin osa-alueeni. Yhtään ihan huippua en saanut joukkueeseeni mahtumaan, mutta vastaavasti kukaan ei ihan täysin flopannutkaan.
Vinkkinä kuitenkin tähän väliin: älä turhaan edes harkitse joukkueesta toiseen siirtyneen yhden nappikauden pelanneen mielialahyökkääjän (Ruuska) värväämistä, äläkä anna harkkapelien hämätä neverheardien (Karjalainen) kohdalla. Sen sijaan paloposti-ilmiötä (Vilkman) ei kannata aliarvioida.
Alun perin rivissäni oli Henrit Kallio (18,0) ja Manninen (38,0), jotka viime hetken mielijohteesta vaihdoin Karjalaiseen ja Keräseen. Tällä kertaa jopa kannatti. Karjalainen oli jo ehtinyt tuhonsa tehdä, mutta Kivioja oli hyvä vaihto ja paikkasi lopulta mokani komeasti. Keränen taas oli jo potku-uhan alla, mutta nousi lopulta ratkaisijaksi.
Toinen vaihtoni, Lehtonen Mattilaan, ei juurikaan vaikuttanut. Niukasti plussalle kuitenkin senkin osalta. Koko kauden joukkueessa pelanneiden osalta isoin pettymys oli ehdottomasti Ruuska. Samalla hintaa olisi saanut helposti tuplapisteet esim. SaPKosta. Ville Väkeväistä tuli silloin mietittyä vaihtoehtona, mutta peljästyin jäähyherkkyyttä.
Kakkospettymykseksi Oskar Essen, joka nyt kuitenkin sai kohtalaiset pisteet. Jarmo Jokila oli hyvä valinta, vaikka isot jäähynsä pottia pudottivatkin. Nuoret Hattunen, Vilkman ja Jaatinen ylittivät odotukseni kokonaisuutena. Tosin alunperin Jaatisen tilalle kaavailemani Koivisto olisi ollut vielä parempi valinta. Mutta vastaavasti taas vaihdoin Aapo Lampisen Vilkmaniin ja plussaa tuli enempi.
Jos muuten Afan suhteellisen helposti saat, niin paappa vielä nimeten parhaan maalivahtikolmikon, pakiston ja hyökkäyksen valinneet virtuaalimanagerit.
Edelliseen viestiin viitaten: kisa säilyy maksuttomana ja muutenkin rajoittamattomana, ainakin niin kauan kuin itse olen puuhamiehenä.
Sitten vähän analyysia omasta suorituksesta. Viime vuoden heikko 12. sija kirkastui ihan kivasti. Paluu mitalikantaan oli sikälikin hieno suoritus, että meikäläisen poijaat pyörivät käytännössä koko syksyn tuolla ynnä muita -sijoilla.
Sitten jossain marras-joulukuussa, kun toivo oli jo menemässä, yllättävä pomppaus kärkikymppiin. Mitään vaihtoja en silloin tehnyt, mutta nousun laittaisin pitkälti Juha Leimun ansioksi. Sitten pyörinkin loppukauden haastajan asemissa, mutta ehkä satsaus Jani Keräseen sitten palkittiin pitkän odotuksen jälkeen?
Maalivahdit:
Ari Reunanen Hokki 23 (62,3)
Joni Myllykoski Jukurit 23 (210,0)
Petri Koivisto TuTo 20 (311,3)
Maalivahtivalinnat menivät kohtalaisesti. Ja aika törvelö saisikin olla, jos ei niitä saisi edes jotenkuten osumaan. Ilmainen oppitunti muillekin: ottakaa kaksi kärkivahtia, mutta kolmannessa valinnassa välttäkää H-kirjaimella alkavan joukkueen vahteja. Hermes, HeKi ja nyt Hokki. Pitää vissiin uskoa.
Jos jossitella haluaa, niin Reunasen sijasta Santasen valitsemalla olisikin ollut jo lähellä ykkössijaa. Oikeastaan kaikki mielessä käyneet ehdokkaat taisivat olla lopulta Reunasta parempia. Mutta tehty mikä tehty. Silloin tuo tuntui varmalta valinnalta.
Puolustajat:
Kimmo Nevalainen Jokipojat 24 (30,0->19,3) [vaihto 4.2. ->] Juho Kuronen Jokipojat 25 (89,3->97,0)
Eero Hyvärinen Jukurit 21 (61,3)
Ville Vuorisaari KooKoo 25 (71,5)
Juha Leimu LeKi 24 (68,0)
Jussi Pernaa Sport 23 (-3,0->49,5) [vaihto 14.10.->] Sami Kautto Sport 22 (22,8->68,5)
Kai Syväsalmi TuTo 22 (231,8)
Oppitunti numero kaksi: kärkijoukkueiden kokeneisiin ja luotettaviin pakkeihin kannattaa satsata, mutta Nevalainen kannattaa sisällyttää riviin vain joka toisella kaudella...
Mutta oikeastaan Nevalainen olikin sitten ainoa hutikuti. Jos sen olisi älynnyt heivata joukkueesta veke jo varhaisemmassa vaiheessa, niin... No; viime hetken vaihto Kuroseen taisi kuitenkin olla ratkaisevassa asemassa kolmossijaa ajatellen. Toinen vaihto oli oikeastaan täysin merkityksetön. Pernaa palasikin sitten kaukaloon väkevästi ja olisi tuonut vähän Kauttoa enemmän pinnoja.
Muut pakit vetivät suunnilleen odotetusti. Syväsalmi oli pakkovalinta ja tuloksen oikeastaan tiesi. Vuorisaari oli pitkään yksi pahimmista pettymyksistä, mutta nosti tasoaan kauden edetessä ja ansaitsi lopulta iästään huolimatta valintansa. Leimu puolestaan hiipui, mutta oli kuitenkin hyvä löytö. 15 muutakin oli hoksannut ottaa Leimun mukaan.
Pientä jossittelua voipi käydä mielessään myös jukurivalinnasta. Hyvärinen oli ihan ookoo, mutta meni ihan arpomiseksi valintatilanteessa Kallioisen kanssa. No, Kallioinenhan siellä nousi ykköspakiksi. En kyllä edes enää muista, millä itselleni perustelin valinnan vai heitinkö vain lanttia...
Hyökkääjät:
Timo Ruuska HeKi 24 (32,5)
Jarkko Hattunen Hokki 20 (112,0)
Samu Vilkman KooKoo 21 (85,5)
Antti Jaatinen Sport 21 (87,0)
Jarmo Jokila K-Vantaa 21 (54,5)
Oskar Essen Titaanit 22 (51,0)
Jani Keränen Jokipojat 25 (87,0)
Simo Karjalainen Titaanit 20 (-13,0->-13,0) [vaihto 14.10.->] Henri Kivioja K-Vantaa 21 (27,5->72,5)
Tommi Lehtonen Salamat 21 (18,0->16,0)[vaihto 4.2. ->] Lassi Mattila LeKi 20 (61,0->65,0)
Hyökkäys oli varmaankin tasapainoisin osa-alueeni. Yhtään ihan huippua en saanut joukkueeseeni mahtumaan, mutta vastaavasti kukaan ei ihan täysin flopannutkaan.
Vinkkinä kuitenkin tähän väliin: älä turhaan edes harkitse joukkueesta toiseen siirtyneen yhden nappikauden pelanneen mielialahyökkääjän (Ruuska) värväämistä, äläkä anna harkkapelien hämätä neverheardien (Karjalainen) kohdalla. Sen sijaan paloposti-ilmiötä (Vilkman) ei kannata aliarvioida.
Alun perin rivissäni oli Henrit Kallio (18,0) ja Manninen (38,0), jotka viime hetken mielijohteesta vaihdoin Karjalaiseen ja Keräseen. Tällä kertaa jopa kannatti. Karjalainen oli jo ehtinyt tuhonsa tehdä, mutta Kivioja oli hyvä vaihto ja paikkasi lopulta mokani komeasti. Keränen taas oli jo potku-uhan alla, mutta nousi lopulta ratkaisijaksi.
Toinen vaihtoni, Lehtonen Mattilaan, ei juurikaan vaikuttanut. Niukasti plussalle kuitenkin senkin osalta. Koko kauden joukkueessa pelanneiden osalta isoin pettymys oli ehdottomasti Ruuska. Samalla hintaa olisi saanut helposti tuplapisteet esim. SaPKosta. Ville Väkeväistä tuli silloin mietittyä vaihtoehtona, mutta peljästyin jäähyherkkyyttä.
Kakkospettymykseksi Oskar Essen, joka nyt kuitenkin sai kohtalaiset pisteet. Jarmo Jokila oli hyvä valinta, vaikka isot jäähynsä pottia pudottivatkin. Nuoret Hattunen, Vilkman ja Jaatinen ylittivät odotukseni kokonaisuutena. Tosin alunperin Jaatisen tilalle kaavailemani Koivisto olisi ollut vielä parempi valinta. Mutta vastaavasti taas vaihdoin Aapo Lampisen Vilkmaniin ja plussaa tuli enempi.
Jos muuten Afan suhteellisen helposti saat, niin paappa vielä nimeten parhaan maalivahtikolmikon, pakiston ja hyökkäyksen valinneet virtuaalimanagerit.