Viime kausi loppui tylysti kesken. Tämä kausi on ollut repaleistakin repaleisimpi; osalta sekin on jo ohi, osa ainakin koittaa saada kauden loppuun. Mutta hyvässä lykyssä kausi 2021-2022 saattaisi jo olla lähes normaali. Poikkeuksellinen vuosi jättää kuitenkin jälkensä. Mikä merkitys tällä on Mestiksen ja sen seurojen tulevaisuuteen? Mikä muuttuu?
Pessimistisrealistinen veikkaukseni on, että ei juuri mikään. Sarjasysteemiin ei ole tulossa merkittäviä muutoksia, ellei nyt jotkut liigaseurat ajaudu konkurssiin. Mestiksestäkin saattaa joku joutua laittamaan pillit pussiin, mutta suurin osa jatkanee kuten ennenkin. Rahat on vähissä, mutta niin ne on olleet aina aiemminkin. Pahoin pelkään, että jotkut koittavat kuitenkin korjata kurssia ja tekevät taloudellisia riskiliikkeitä. Toiset taas tukeutuvat entistä enemmän liigaseurojen apuun.
Mitä sitten pitäisi tehdä? Siitä on varmasti monia hyviä mielipiteitä, mutta itse toivoisin Mestis-seuroilta tietynlaista rauhoittumista ja hallittua taka-askelta yhtenä rintamana. Paluuta ihan rehelliseksi amatöörisarjaksi (mitä se oikeasti nytkin olisi, vaikka ehkä haluaa uskotella toisin) ja seurojen olevan ylpeästi oman paikkakuntansa seuroja.
Eli käytännössä ihan yksinkertaisimmillaan: lyhytaikaiset pelaajalainat aivan minimiin ja ulkopaikkakuntalaisten tilalle rohkeasti omia junnuja ja muita oman lähialueen pelaajia. Kokeneemmille pelaajille mahdollisuus sovittaa huippu-urheilun harrastaminen yhteen normaalin siviilielämän (työ tai opiskelu) kanssa. Ei Mestis-seuroilla ole mitään velvollisuutta kehittää liigaseurojen junioreista pelaajia liigaan tai Itä-Euroopan sarjoihin.
Seurojen kulut kuriin (jos niissä mitään puristettavaa enää on) ja sen jälkeen miettimään, miten tulovirtaa voisi kasvattaa.
Pessimistisrealistinen veikkaukseni on, että ei juuri mikään. Sarjasysteemiin ei ole tulossa merkittäviä muutoksia, ellei nyt jotkut liigaseurat ajaudu konkurssiin. Mestiksestäkin saattaa joku joutua laittamaan pillit pussiin, mutta suurin osa jatkanee kuten ennenkin. Rahat on vähissä, mutta niin ne on olleet aina aiemminkin. Pahoin pelkään, että jotkut koittavat kuitenkin korjata kurssia ja tekevät taloudellisia riskiliikkeitä. Toiset taas tukeutuvat entistä enemmän liigaseurojen apuun.
Mitä sitten pitäisi tehdä? Siitä on varmasti monia hyviä mielipiteitä, mutta itse toivoisin Mestis-seuroilta tietynlaista rauhoittumista ja hallittua taka-askelta yhtenä rintamana. Paluuta ihan rehelliseksi amatöörisarjaksi (mitä se oikeasti nytkin olisi, vaikka ehkä haluaa uskotella toisin) ja seurojen olevan ylpeästi oman paikkakuntansa seuroja.
Eli käytännössä ihan yksinkertaisimmillaan: lyhytaikaiset pelaajalainat aivan minimiin ja ulkopaikkakuntalaisten tilalle rohkeasti omia junnuja ja muita oman lähialueen pelaajia. Kokeneemmille pelaajille mahdollisuus sovittaa huippu-urheilun harrastaminen yhteen normaalin siviilielämän (työ tai opiskelu) kanssa. Ei Mestis-seuroilla ole mitään velvollisuutta kehittää liigaseurojen junioreista pelaajia liigaan tai Itä-Euroopan sarjoihin.
Seurojen kulut kuriin (jos niissä mitään puristettavaa enää on) ja sen jälkeen miettimään, miten tulovirtaa voisi kasvattaa.