Ojoj, kylläpä tässä ketjussa on lueteltu hienoja divari- ja mestispelaajia! Ihan menee kylmät väreet selkäpiitä pitkin, kun muistelee näiden taitureiden kiemuroita Kuparisaaressa. Ja samalla nousee hymy huulille, kun muistaa miten näitä pelaajia on Vaasassa osattu myös ärsyttää ”hermoromahduksen” partaalle. Siinä on yhdellä jos toisellakin tähtipelaajalla menneet pasmat sekaisin, kun vaihtoaitioiden takainen seisomakatsomo (nyk. Ahvensaaren pääty) lämmitteli kavereita ennen peliä, pelin aikana ja vielä sen jälkeenkin. Muistaakseni joskus 80- tai 90 –luvulla Alivaltiosihteeri lanseerasi omassa ohjelmassaan käsitteen ” vit…kettumainen kuin vaasalainen kiekkoyleisö”.
Tämän vaasalaisen onanoinnin jälkeen, jota muualla Suomessa niin syvästi arvostetaan ja kunnioitetaan, pitäisi valita divarin/Mestiksen kovin pelaaja. Meriiteiltään ehdottomasti kovin on Teemu Selänne. Häntä lähelle pääsevät Reijo Ruotsalainen, Jere Lehtinen, Kimmo Timonen ja Jarmo Myllys. Aikaisemmista listoista puuttui mielestäni myös K. Jalonen, joka on naputellut Euroopan sarjoissa kovia pisteitä. En kuitenkaan oikein laske näitä kavereita divari/mestis –pelaajiksi, koska kausia ko. sarjoissa on heillä niin vähän. Niinpä valintani Håkan ”Hokku” Hjerpe. Perusteluna on, että Helkearo ja Rinne tekivät mitä osasivat, mutta Hokku teki mitä halusi!
Ja kaikkien aikojen divarijengi on Ässät 87-88 tai oliko se 88-89. Karmeeta pyöritystä ainakin Isomäessä! Muistan, kun Sport hävisi kärkimatsin Isomäessä 11-0. Vielä erien loppupuoliskoillakin jää kiilteli Ässien kenttäpäädyssä tasaisena ja kauniina. Jäässä näkyivät vain muutamat linjureiden jarrutukset, kun olivat hakeneet pitkiä kiekkoja Ässä-päädystä. Hyvänä kakkosena tulee Kärppien eri kokoonpanot 90 -luvulta.
