Mestaruus tavoitteena hinnalla millä hyvänsä?

[Tinke-80]

Tästä asiasta on väännetty ja käännetty nyt jo vähän aikaa Mobergin sanottua Kauppalehden haastattelussa että hänen mielestään mestaruus ei ole tärkeintä vaan tärkeämpää että HIFK pelaa hyvää viihdyttävää kiekkoa ja että HIFK:n talous on kunnossa. Itse allekirjoitan tämän lausunnon täysin. Moni HIFK fani on vetänyt pakastehernepussin nenäänsä kun HIFKn tärkein tavoite ei olekaan mestaruus joka kaudella vaan muut asiat ajavat tämän ohi. Hyvä taloudenpito ja tästä seuraava pitkäjänteisyys on mielestäni tärkein asia mitä tulee HIFKiin. Ja mielestäni on myös tärkeää että HIFK pelaa hyvää ja viihdyttävää kiekkoa. Ei kai kukaan halua että HIFK rupeaisi pelaamaan kuin Jokerit, Kärpät tai TPS?

Tästä linkki Mobergin haastatteluun: http://www.digipaper.fi/presso/1727/

- tinke.80

 

[Johnny99]

Itse sanoinkin jo pitkälti sanottavani tuolla IFK:n organisaatio-ketjussa. Mielestäni ammattimaisen urheiluorganisaation, joka vielä pelaa hyvillä pelimerkeillä, on tavoiteltava mestaruutta joka vuosi tosissaan.

Pelityylin täytyy palvella menestymistä. Usein fyysisyys on valtti, jolla saadaan mehut pois vastustajan ukoista. Oikealla hetkellä täytyy myös osata laittaa liinat kiinni ja puolustaa kurinalaisesti jne.

En minä vaadi mitään ihmeitä keneltäkään, enkä arvostele IFK:ta juurikaan muusta kuin asenteesta. Fanina minä en ole mieleissäni siitä, että voitto on sivuseikka. Nihkeäkin voitto on parempi kuin yksikään tappiomatsi. Mielestäni muun propagoiminen on itsensä kusettamista.

Ja mitä talouteen tulee, IFK:n resursseilla mestaruus on täysin mahdollinen joka vuosi ilman tappiollista tulosta.

 

[CatGarfield]

Itse olen tämän haastattelun antia ja otsikon aihetta miettinyt paljonkin, ja tuloksetta. Moni Frankin vastaus sai hymynkareen nousemaan naamalle, kun välillä tuli epätoivoinen tunne, että " ja tämä edelleen päättää asioista..."

Ymmärrän kyllä ettei mestaruutta haluta hinnalla millä hyvänsä, mutta jokaiseen kauteen lähdettäessä täytyy sen (siis mestaruuden) olla tällaisten resurssien omaavan seuran tavoite. Kilpaurheilusarjassa tässä vielä kuitenkin pelataan.

Sen allekirjoitan täysin, että tyyli on tärkeä, ja palstallakin hyvin usein esitetty lausahdus "ennemmin ryminäpronssi ku neppailukulta" kuuluu myös omaankin ajatusmaailmaani IFK:sta, mutta täytyy sillä ryminäjoukkueellakin olla _tavoitteena_ mestaruus. Se että lähdetään tekemään ensisijaisesti viihdettä ja taloudellista tulosta urheilullisesta tuloksesta riippumatta tulee jatkossa potkaisemaan persuuksille ja pahasti.

Nojoo, kunhan nyt toin omat merkityksettömät kaksi senttiäni keskusteluun.

 

[Metukka]

Kysymys kuuluukin mikä on Hifkin tavoite jos se ei ole mestaruus? Viihdyttävä kiekko ja talous eivät voi olla tavoitteita, jos ne ei johda mihinkään muuhun kuin tähän Country-club meininkiin jossa vain ollaan tekevinään jotain sinne päin.

Tämä kaikki onkin vain pelkkää selittelyä ja tekosyytä menestymättömyydelle. Sekin on outoa, että tämä pelityyli/talous -mantra on otettu käyttöön viime vuosina kun menestys on ollut laihaa. Miksi siitä ei puhuttu silloin mitään kun joukkue menestyi, pelasi viihteellisesti ja talouskin oli kunnossa? Tulee mieleen kaksi pikkupoikaa jotka juoksevat kilpaa. Jossain vaiheessa ennen maalia toinen huomaa ettei pärjää ja lopettaa juoksemisen toteamalla, ettei huvita juosta kun on väärät lenkkarit jalassa. Muuten kyllä voittaisi.

Viihdyttävällä kiekolla ja hoidetulla taloudella voi menestyä pienemmilläkin resursseilla kuin Hifk:lla on käytössä. En muista että Kerhon fanit olisivat hirveästi valittaneet joukkueen pelityylistä viime kaudella (eihän siihen ollut syytäkään) ja talouskin on mallillaan. Ässistä puhumattakaan.

 

[ruoska]

On se kumma, jos tämän kokoluokan organisaatio mikä olemme ei tavoittelisikaan mestaruutta tosissaan vaan tärkeintä olisi viihtyvyys ja hyvä talous. Jos olemme ammattimainen organisaatio niin onko tarkoituksemme tuoda yleisölle vaan viihdettä ilman tärkeintä eli menestystä. Olemme varmaan euroopassa ja maailmallakin ainoita organisaatioita, jolla on kuitenkin resursseja kärkiseurojen verran, mutta emme tavoittelisikaan mestaruutta. Kuulostaa samalta kuin Frölundan organisaatio tekisi yhtäkkiä päätöksen, että tähdätään siihen että yleisö viihtyy ja mestaruudet tulevat sitten bonuksena. Kyllä se mestaruus saadaan myös fyysisellä pelillä se on aivan varma, kunhan vaan keskitytään saamaan joukkueen tärkeimmille osa-alueille laatua. Muistelkaa vaan millainen oli mestaruuskauden nippu. Oli kovuutta ja oli varmasti myös riittävästi taitoa kannun tavoitteluun. Ja niinkuin esim. Johnny99 sanoi niin meidän resurssit omaava seura pitäisi pystyä tappelemaan joka kausi kannusta ilman, että pelkona on tehdä persnettoa.

 

[Koira]

Osalta on mennyt nyt vähän ohi tuo otsikko.. Eli tietysti mestaruus on tavoitteena, mutta yritetäänkö se saavuttaa millä keinolla tahansa? Nämä on kyllä makuasioita, mutta minulle kelpaa kyllä ryminäpronssi paremmin kuin neppailukulta. Ajatelkaa vaikka ääriesimerkkejä. Jos vastaat kyllä yhteenkään niin mestaruus merkitsee sinulle kaikki kaikessa.

1. HIFK ottaa käyttöön politiikan jossa oman joukkueen tappeleva pelaaja istuu 5 peliä penkillä jotta taitokiekko ei kärsi.
2. IFK avaa rahoituksensa ilmalan suuntaan, jotta Hjallis pystyy ostamaan puolet jengistä ja saadaan ostettua paljon kalliita taitopelaajia.
3. ym, ym ei näitä jaksa keksiä enempää..

Anyway, IFK on yksi ainoista joukkueista liigasta jolla on kunnon historia, oma leimansa ja oma identiteettinsä. Miksi muuttaa IFK:in hmv seuraksi muiden värittömään soppaan.

Mestaruus kelpaa kyllä, mutta se ei ole kaikki kaikessa. Vain IFK on kaikki kaikessa.

 

[botto]

On huolestuttavaa huomata kuinka moni täällä ei tiedä mitä hifk on. Hifk ei ole mikään hmv joukkue tai sitten parhaiden perässä juokseva narrilauma. Tyyli on pysynyt suunnilleen samana Brewerin ajoista lähtien ja tämän takia hifk on pelätyin ja kunnioitetuin joukkue koko suomenmaassa. Tähän voisi heittää sellaisen hypoteesin että missä hifk olisi nyt jos haettaisiin mestaruuksia puolustamalla ja keinolla millä hyvänsä. Itse uskon että hifk olisi vielä huonommassa jamassa kuin tepsi,joka on ehkä paras esimerkki puolustamalla mestariksi joukkueista. Kyllä se on se tyyli mikä on tehnyt hifk:sta nykyisen suurseuran jota ei edes pena pysty tuhoamaan. Olen sitä mieltä että jos hifk olisi esimerkiksi vain kneppaillut ja puolustellut 80-luvulla olisi stadin hallissa aika hiljaista ja tyhjää nykypäivänä. Joten nyt kaikki miettimään mitä hifk oikeasti on.

 

[Isaksson]

Vaikka tämä ketju kumpuaakin Mobergin haastattelusta voi tähän varmaan yhdistää myös Veikkaajassa olevan Linnavallin artikkelin. Siinähän Jokeriosiossa IFK nostetaan pilviin ja sitten taas IFK:osiossa lytätään maanrakoon. Oleellinen tuossa isossa jutussa kuitenkin kulminoituu pieneen pätkään Jokeriosion lopussa. Se menee näin:

Harkimo ja Virmanen voivat ostaa pelaajia ja valmentajia HIFK:sta, mutta sitä, mitä he oikeasti tarvitsisivat, he eivät voi naapurista ostaa. Sen synnyttäminen kestää sata vuotta. Siinähän se tärkein tuli sanottua.

 

[Wäinö#16]

Tuo Veikkaajan juttu oli kaikenkaikkiaan vähän vasemmalla kädella tehty ja läpi paistoi Linnavallin henk.koht. mielipiteet, joissa ei ollut kovinkaan paljon substanssia kummankaan seuran kohdalla. Olihan siinä toki asiaakin välillä.

Mutta ihme juttu minusta, että tämä "mestaruus hinnalla millä hyvänsä"-juttu tarkoittaa monelle samantien jotain mestaruuden hankkimista neppailulla ja puolustamisella. Milloin viimeksi on joku voittanut mestaruuden neppailulla ja puolustamisella?? Oikeastaan lähes kaikki mestaruudet ovat syntyneet pitkäjänteisen työn tuloksena ja harvemmin on voitu sanoa, että väärä joukkue voitti. Kyllä esim. jonkun TPS:n mestaruudet olivat hyvin TPS:n näköisiä ja joukkueesta on löytynyt mestaruusvuosina aina hyvin paljon syvyyttä. Se kertoo jotain HIFK:sta jos siellä ei osata näitä mestaruuksia arvostaa. Samoin niin HPK:n, Kärppien, Jokerien, Tapparan ja HIFK:nkin viime vuosi kymmenenä saadut mestaruudet ovat olleet lähes poikkeuksetta pitkäjänteisen työn tulosta kovalla joukkueella.

Se on minusta paska tekosyy, että tyyli on kaiken a&o. Hyvällä valmennuksella ja pelaajilla voidaan mestaruus varmasti hankkia samalla kunnioittaen seuran perinteitä. Jos mestaruus ei ole organisaation tavoite numero 1, tulee miettiä että missä on koko jutun pointti? Country club-meiningissä?

 

[Raimo]

Viihdyttävällä kiekolla ja hoidetulla taloudella voi menestyä pienemmilläkin resursseilla kuin Hifk:lla on käytössä. En muista että Kerhon fanit olisivat hirveästi valittaneet joukkueen pelityylistä viime kaudella (eihän siihen ollut syytäkään) ja talouskin on mallillaan. Ässistä puhumattakaan.

IFK:n suurin ongelma on pitkäjänteisyyden puute. Kaikkea toimintaa yhdistää hätäiset ratkaisut ja kausi kerrallaan eteneminen. Positiivinen ilme seuran toiminnssa on vieras käsite. Se, että jokainen oraganisaatiossa tietää oman roolinsa ja tiedostaa sen tärkeäksi eroaa esimerkiksi HPK:sta niin, että liian moni haluaa olla se tärkein ja suurin henkilö seurassa.

IFK:n on tehtävä suuria muutoksia pääkallopaikoilta alkaen, muuten menestys kiertää seuran jatkossakin kaukaa, oli peli sitten viihdyttävää tai ei. Viihdyttävä peli ja menestys voivat kulkea käsi kädessä, kunhan asenne on kunnossa ja roolit selvät.

 

[Gags]

Koska jo tämän ketjun otsikossa keskustelu yritetään (tietoisesti?) viedä sivuraiteelle, niin otetaanpa tähän sanatarkka lainaus:

Kyllä me tietysti mestaruuden haluamme voittaa, mutta se ei ole HIFK:n ykköstavoite.

Eli tämän perusteella ei tulisi niinkään keskustella siitä, pitäisikö urheiluseuran tavoitteena olla mestaruus hinnalla millä hyvänsä, vaan ennemminkin siitä, mikä tulisi olla urheiluseuran ykköstavoite. Sikäli kun nyt HIFK halutaan urheiluseuraksi mieltää.

 

[tumba17]

Voinee myöskin kysyä ihan ilman mitään provokaatiota, onko HIFK tosiaan pelannut joka vuosi tätä ns. HIFK-kiekkoa, eli fyysistä peliä. Kun katsoo esim. Jatkoajankin keskusteluja viime vuosilta niin moni hardcore fanikin toteaa esim. Sheddenin tuoneen taas takaisin tuon vanhan tyylin. Jos otetaan sitten Aravrita, Suhonen, Mälkiä, niin noista ei kukaan ole ainakaan omasta mielestäni ole mitenkään todella fyysisen kiekon valmentaja.

Sen myönnän, että perinteitä HIFKlla on enemmän kun Jokereilla, mutta jos toinen on perustettu sata vuotta sitten ja toinen 40 vuotta sitten, niin perinteitä mahtuu selvästi enemmän toiseen. Ns. Brewer-kiekkoa ei ole kuitenkaan HIFKssa pelattu kauhean montaa vuotta Brewerin jälkeen ja onko edes niinä vuosina, kun ei ole menestytty voitu kehua HIFKn tyylisestä pelaamisesta? Sitten kun vielä summataan, ettei 23 vuoden aikana ole tullut kun kaksi mestaruutta, niin ei nyt voida mielestäni hirveästi kehua millään rintamalla. Eli, vaikka tuo mestaruus ei ole aina tavoitteena, niin luulisi sen olevan listoilla useammin, kun joka kahdestoista vuosi.

 

[Nuorempi Nelson]

Voinee myöskin kysyä ihan ilman mitään provokaatiota, onko HIFK tosiaan pelannut joka vuosi tätä ns. HIFK-kiekkoa, eli fyysistä peliä. .

Ei ole. Juuri tämän takia koko kysymys on naurettava. Kapanen 95-96, Eaves 96-97, Rindellin ja Aravirran ryminäpronssit jne. Koko juttuhan keksittiin silloin Kapasen toisella kaudella kun Jokerit oli huipulla ja IFK:n kakkossentteri oli Tero Hämäläinen. Old time hockey on siitä lähtien ollut back in town.


Kun ei voi voittaa naapuria, leikitään että ei edes haluta voittaa.

 

[BOL]

Koska täälläkin nyt jatkuvasti viitataan Mobergin Pressoon antamaan haastatteluun, totean, että mielestäni haastattelusta ei käy selvästi ilmi, tarkoittiko Moberg sanomisillaan urheilullisia- vai taloudellisia tavoitteita.

Taloutta ajatellen, ei voida olettaa, että joka vuosi mestaruus voitetaan. Tai ainakaan mestaruuden varaan ei talouden pitoa ja mestaruuden tuomia lisäeuroja voida laskea.

Urheilulliset tavoitteet ovatkin sitten asia erikseen. Mielestäni urheilulliset tavoitteet asettaa valmennusjohto yhdessä joukkueen kanssa. Hallinnollinen osa organisaatiota pysyköön jatkossakin pois kopista omine tavoitteineen.

 

[IFK_Helsinki]

Anyway, IFK on yksi ainoista joukkueista liigasta jolla on kunnon historia, oma leimansa ja oma identiteettinsä. Miksi muuttaa IFK:in hmv seuraksi muiden värittömään soppaan.

Niinpä. IFK erottuu liigasta ihan omana joukkueenaan, muut eivät juurikaan erotu millään tavalla, vaan kuuluvat samaan sameeseen soppaan. Ilman IFK:ta liiga olisi paljon harmaampi, jopa tylsä ja väritön kiekkosarja. IFK on värikäs seura, sellaisena se saa pysyäkin.

 

[Snaipperi #16]

Urheilullisesti mestaruus on oltava aina tavoitteena, mutta jättimäisiä taloudellisia riskejä pitää välttää. Työsulkukaudella oli hyödyllistä tehdä riski, onhan todella kova kiusaus ottaa OJ&Zidlicky ja kumppanit kun harvoin mahdollisuus siihen tulee. Mutta pitkäjänteisesti näin ei kannata tehdä, muuten ollaan TPS:n tilanteessa 5 vuoden päästä.

 

[Le Banner]

Harkimo ja Virmanen voivat ostaa pelaajia ja valmentajia HIFK:sta, mutta sitä, mitä he oikeasti tarvitsisivat, he eivät voi naapurista ostaa. Sen synnyttäminen kestää sata vuotta. Siinähän se tärkein tuli sanottua.

Itse ihastelin aivan samaa tekstiä tuoreimmassa veikkaajassa.Kyllähän se paikkansa kuitenkin pitää, vaikka ilmalan IFK kuinka yrittäisi.

 

[Metukka]

Eli tämän perusteella ei tulisi niinkään keskustella siitä, pitäisikö urheiluseuran tavoitteena olla mestaruus hinnalla millä hyvänsä, vaan ennemminkin siitä, mikä tulisi olla urheiluseuran ykköstavoite. Sikäli kun nyt HIFK halutaan urheiluseuraksi mieltää.

Hyvä korjaus. Nyt tämä Frankin mainitsema mestaruus ei ole ykköstavoite-käsite on vääristynyt monen pro-fanin osalla tarkoittamaan mestaruutta hinnalla millä hyvänsä. Kyseessä on kuitenkin kaksi eri asiaa. Sehän on niin että ensiksi pitäisi olla ykköstavoite voittaa mestaruus. Sen jälkeen keskustella keinoista eli halutaanko mestaruus hinnalla millä hyvänsä (tyyliin Jokerit, Blues) vai pitkäjänteisellä työllä (tyyliin HPK)? Uskoisin että Hifkin malli voisi olla jossain näiden kahden välissä.

Myös toinen Pro-fanien väärä uskomus on että mestaruus tarkoittaa automaattisesti neppailevaa pelityyliä ja että sen vastapainona on pelkästään Hifkin ryminä ikäänkuin siihen väliin ei mahtuisi mitään muuta. Näinhän se ei tietenkään ole. Tässä ihan lähiaikoina sekä Kärpät että HPK ovat todistaneet tämänkin uskomuksen vääräksi.

Ninhän se on että kun jotain ei pysty saavuttamaan halutaan kieltää se. Mitä isot edellä sitä pienet perässä.

 

[Stigu]

Kun ei voi voittaa naapuria, leikitään että ei edes haluta voittaa.

Juuri näin. Siinä vaiheessa kun mestaruutta verrataan esim. taloudelliseen menstykseen, ollaan urheilussa sivuraiteilla. Mestaruustasolla pelaavan urheiluseuran ykköstavoitteena ei voi eikä saa olla mikään muu kuin mestaruus. Ja jos jääkiekossa mestaruuden saavuttaa, ei voitane puhua neppailukullasta- kyllä jokainen seura, joka Suomen mestaruuden on jääkiekossa saavuttanut, on sen myös ansainnut.

 

[Snakster]

Mestaruustasolla pelaavan urheiluseuran ykköstavoitteena ei voi eikä saa olla mikään muu kuin mestaruus.

Kyllä minusta toiminnan jatkuminen on mestaruutta tärkeämpi tavoite.

 

[Metukka]

Kyllä minusta toiminnan jatkuminen on mestaruutta tärkeämpi tavoite.

Ei toiminnan jatkuvuus voi olla mikään tavoite. Se on perusedellytys jolla mahdollistetaan mestaruuden tavoittelu. Eihän ihmisenkään tavoite ole hengittäminen, syöminen tai nukkuminen vaan niillä mahdollistetaan toiminnalliset tavoitteet (mitä ne sitten itse kullakin on).

 

[Analyytikko_]

Ei toiminnan jatkuvuus voi olla mikään tavoite. Se on perusedellytys jolla mahdollistetaan mestaruuden tavoittelu. Eihän ihmisenkään tavoite ole hengittäminen, syöminen tai nukkuminen vaan niillä mahdollistetaan toiminnalliset tavoitteet (mitä ne sitten itse kullakin on).

Olitko työsulkukauden massiivisen tappion julkistamisen jälkeen samaa mieltä? Esimerkkejä, joissa on tavoiteltu menestystä hinnalla millä hyvänsä ja sitten tultu komeasti alas konkurssiin asti löytyy ihan riittäviin. HIFK:lla yhden kauden kuun tavoittelu pakottaa seuran elämään pienemmällä liekillä seuraavat pari kautta, vaikka silti nimekäs nippu on tänäkin vuonna käytössä.

Toiminnan jatkuminen nimenomaan niin, että seuraajat voivat jatkaa työtään puhtaalta pöydältä vankassa kunnossa olevassa organisaatiossa on nimenomaan fiksu tavoite. Eikä se sulje pois menestystä. Ainoastaan pakottaa organisaation tekemään hommat mahdollisimman hyvin, sillä kalliisiin virhearvioihin ei ole varaa.

 

[sovhoosi]

Totta kai mestaruuden tulee aina olla tavoite.

Mutta kausikorttilaisena nautin värikkäästä runkosarjasta ja hyvistä play offseista jossa pelataan viihdyttävää peliä, ei mitään puuduttavaa jääkiekkoa vaikka mestaruus niillä opeilla tulisikin. Jokerit 2002 oli todella tylsää katseltavaa, en kertakaikkiaan osaisi nauttia mestaruudesta joka tulisi sen kaltaisella pelityylillä.

Eli Frankille tukea täältä.

 

[Johnny99]

Totta kai mestaruuden tulee aina olla tavoite.

Eli Frankille tukea täältä.

Eikös tässä ole aikamoinen ristiriita? Frank nimenomaan sanoi, että mestaruus ei ole ykköstavoite. Eihän mikään muu voi olla ykköstavoite. Löytääkö joku mistään päin maailmaa, mistään sarjasta vastaavan esimerkin, jossa kannattajat on sumutettu messiin johonkin "me ei oikeesti pelata mestaruudesta, vaan ollaan jotain ihan muuta ja aina sattuu ja tapahtuu"-meininkíin.

Ainoa tämän koko kehityskulun mahdollistanut asia on se, että IFK:lla on poikkeuksellisen uskolliset kannattajat, suurelta osin perustuen pitkään historiaan ja isältä-pojalle meininkiin. Sekä siihen, että kausilla 98-99 tarjottiin huikean hienoa peliä kaikin puolin.

Jos näin ei olisi, ei tälläinen "voitto ei ole tärkeintä"-meininki koskaan olisi päässyt kukoistamaan. Siihen ei olisi varaa. Nyt on, porukka kun (allekirjoittanut mukaan lukien) tulee hallille joka tapauksessa.

Toivoisin, että IFK:ssa löydettäisiin se kunnianhimo jostain sikarilaatikon pohjilta mahdollisimman pian. Herätkää nyt jo siihen, että kannattajat nauttivat voitoista ja tässä ollaan mukana kilpaurheilussa.
Mitä jos Ferrari ilmoittaisi, että ei meidän tavoite ole mestaruus ja se, että meillä on nopein auto. Meillä on hyvä brändi ja tifosot on uskollisia. Ja sitäpaitsi Rellu, tuo uusi röyhkeä tulokas on liian hyvä. Ei me sitä voiteta kuitenkaan tässä oikeassa toiminnassa, joten vetäydytään brändin suojiin ja palkataan pari "värikästä" kuskia, jotka ajaa näyttäviä kolareita ja ehkä joskus tuurilla voittaakin. Puhetta riittää, joten kaikki on kunnossa.

 

[Metukka]

Olitko työsulkukauden massiivisen tappion julkistamisen jälkeen samaa mieltä? Esimerkkejä, joissa on tavoiteltu menestystä hinnalla millä hyvänsä ja sitten tultu komeasti alas konkurssiin asti löytyy ihan riittäviin. HIFK:lla yhden kauden kuun tavoittelu pakottaa seuran elämään pienemmällä liekillä seuraavat pari kautta, vaikka silti nimekäs nippu on tänäkin vuonna käytössä.

Luulisi että nimimerkin mukaisesti pystyisit analysoimaan tekstiä. Minä kirjoitan asiasta, sinä asian vierestä. Tässä vielä kerran aiemmin illalla kirjoittamani teksti:

Hyvä korjaus. Nyt tämä Frankin mainitsema mestaruus ei ole ykköstavoite-käsite on vääristynyt monen pro-fanin osalla tarkoittamaan mestaruutta hinnalla millä hyvänsä. Kyseessä on kuitenkin kaksi eri asiaa. Sehän on niin että ensiksi pitäisi olla ykköstavoite voittaa mestaruus. Sen jälkeen keskustella keinoista eli halutaanko mestaruus hinnalla millä hyvänsä (tyyliin Jokerit, Blues) vai pitkäjänteisellä työllä (tyyliin HPK)? Uskoisin että Hifkin malli voisi olla jossain näiden kahden välissä.

Edelleenkin seuran kuten HIFK tavoite ei voi olla toiminnan jatkuvuus. Ja tätä mieltä olen työsulkukaudesta huolimatta. Se on suurta hölmöyttä että otetaan sellainen riski, kun menestymisen on mahdollista pienemmilläkin satsauksilla kuten viime kaudellakin nähtiin HPK:n ja etenkin Ässien toimesta.

Sun mielestä siis menestyminen ei saisi olla ykköstavoite, koska työsulkukaudella sitä ei tullut vaikka rakennettiin "kaikkien aikojen joukkue" joka karahti heti kiville. Itse asiassa se oli vaan hyvä opetus ettei menestystä saa pelkällä rahalla. Siihen tarvitaan jatkuvuutta, osaamista, toimiva organisaatio ja pitkäjänteistä työtä.
Työsulkukaudella haettiin menestystä hinnalla millä hyvänsä joka on aivan eri asia kuin menestymisen ottaminen ykköstavoitteeksi pitkällä tähtäimella.

Tyytyisivätkö Ferrarin Tifosot siihen että talli ottaisi tavoitteekseen jatkuvuuden F1:ssä joka tarkoittaisi pelkkää osallistumista sarjaan suurimmalla budjetilla ilman että ykköstavoite olisi menestyminen?