Merimieskirkon jussi 2004

[Paitselo]

Olihan messevät bailut...

Noh, oliko muita palstalaisia tämän vuoden pippaloissa minun lisäkseni mukana?

Meno oli hulppeeta, vaikka se kaljateltan paikka oli kyllä väärin suunniteltu - miksi ihmeessä se piti pykätä sinne moottoritien ramppien väliin, kauas satamasta ja varsinaisesta juhla-alueesta? Sitä minen ymmärrä. Vessoja olisi myös saanut olla enemmän. Nythän niitä oli vain yksi. Tai en minä ihan varma ole, että oliko se punainen, takaluukku auki nurtsilla seissyt Toyota Avensis Liftback, vessa... mutta sinne perähutlariin tuli kuitenkin kusaistua.

Pasi Kaunisto ei sitten todellakaan ollut esiintymässä. Huhut miehen raitistumisesta ovat ilmeisesti totta.
Pasin poissaoloa paikkasi mainiosti duo Aki & Turo, jotka 70-lukumuisteloineen saivat varsinkin vanhemmalle festariväelle tipan linssiin. Noh, ei se mitään, asia hoituu kuntoon penisilliinikuurilla.
Vaikka en liiemmin noista juhlista muistakkaan, niin kuitenkin päähän on jäänyt soimaan legendaarisia katkelmia 70-luvun hiteistä, kuten...

- luona lihatiskin, iltaa siinä istuen...
- mä olen mahtisonni, se sonni, se sonni...
- MÄ OON PIIIIRIMYYYYJÄ...
- teös ö houlladof moulin, ändö houlladof roulin kouin on...
- tässäpä Peppi Pitkätossulahop-sula-hei-sula-hopsansaa, laulaa lallallaa...

jne.

 

[Osmo Rapeli]

Joskus, kun luen jotain keskustelua, tulee jotenkin epätodellinen olo. Ensin tuntuu siltä, että joltain on pallo karannut lopullisesti, ja purut myös. Sitten tulee tunne, että huumorintajun kierous on ehtymätön luonnonvara. Sitten, että vika on itsessä, eikä taaskaan tajua, mistä on kyse (tämä vaihtoehto on kohdallani kaikkein yleisin). Sitten kierto alkaa alusta. Jonka jälkeen uudelleen, ja uudelleen.

Taas tuli sellainen olo.

~AhHah!

Sieltä löytyi yli vuoden takaa todellista signaturemateriaalia...mah~tawaa...

Been there jne.

 

[Paitselo]

~AhHah!

Sieltä löytyi yli vuoden takaa todellista signaturemateriaalia...mah~tawaa...

Been there jne.

Olit siis a.o. festareilla, mutta et muista, mitään. Huomaa pilkun, paikka.
Kai nyt ainakin se festareiden "ranneke" jäi muistoksi? Siinä sataman portilla kun polttoraudalla käristettiin jokaisen festarialueelle saapuvan KIELEEN saapumisjärjestystä noudattava numerosarja (myöhempää Merimieskirkon lottoarvontaa varten). Olen myöhemmin peilin avustuksella tarkistanut, että minun kieleeni on poltettu numero 666. Heh, ihan niinkuin jokin helposti muistettava Ozzy Osbournen tai Perkeleen alanumero. Voi se tietenkin olla myös 999, riippuu mistä päin kieltä katsoo - Italian saarelta, vai Grönlannista.

 

[Osmo Rapeli]

Olit siis a.o. festareilla, mutta et muista, mitään. Huomaa pilkun, paikka.
Kai nyt ainakin se festareiden "ranneke" jäi muistoksi? Siinä sataman portilla kun polttoraudalla käristettiin jokaisen festarialueelle saapuvan KIELEEN saapumisjärjestystä noudattava numerosarja (myöhempää Merimieskirkon lottoarvontaa varten). Olen myöhemmin peilin avustuksella tarkistanut, että minun kieleeni on poltettu numero 666. Heh, ihan niinkuin jokin helposti muistettava Ozzy Osbournen tai Perkeleen alanumero. Voi se tietenkin olla myös 999, riippuu mistä päin kieltä katsoo - Italian saarelta, vai Grönlannista.

Niin, jos olin, en todellakaan muista, mitään, vaikka enemmän pyrin samaistumaan tuohon tiedottomaan ymmärtämättömyyden sieluttomuuteen jota Designer haki. Ettäkö minä uskaltaisin ylipäänsä mihinkään ihmisten ilmoille saatikka sitten saatanallisiin pakanajuhliin...hui. Minuun ette kylvä mitään rokkiperkeleiden siemeniä! Vai liittyykö mainintasi Italiasta tähän suomalaisen ruuan haukkumisjupakkaan?

Is~tushkelen vain kotona koneeni ääressä kesät talvet. Hiki nousee otsalleni, vältän katsetta. Jännittää...pian on jo ilta. Ehkä huomenna uskaltaisin...