Ei siinä ole sen kummempaa työsarkaa eikä varsinkaan normivalmentajalle mitään käsittelemistä jos urheilija on jo henkisesti kova ja tekee parhaimpansa siellä missä pitääkin eli tärkeimmissä koitoksissa.On siinä oman kokemukseni mukaan ihan riittävästi henkimaailman hommille sarkaa. Erinomaista jos oma normivalmentaja pystyy tuon kaiken käsittelemään. Toisaalta ei mikään ihme, että taitojen saapuessa rajaviivalle, hoidetaan jatkot kehottamalla ryyppäämään itsensä rennoksi.
Ei siinä ole sen kummempaa työsarkaa eikä varsinkaan normivalmentajalle mitään käsittelemistä jos urheilija on jo henkisesti kova ja tekee parhaimpansa siellä missä pitääkin eli tärkeimmissä koitoksissa.
Tyypillistä Jatkoaikaa. Joku aina ymmärtää selvänkin asian aivan päin... väärin.Henkisesti "kovaa" (mitä ikinä tarkoittaakaan?) koskee samat lainalaisuudet kuin ketä tahansa ihmistä...
Ei siihen aina toista ihmistä tarvita henkistä valmiusta asettamaan, jotta olisi maksimaalisessa suorituskunnossa myös pääkopaltaan. Päinvastoin, saattaa vain häiritä. Luulisi olevan itsestään selvä asia.
Jos on urheilutilanteissa luontaisesti jo täysin kuosissa ja antaa tärkeissä paikoissa kaikkensa, saa sen parhaansa itsestään irti, niin jos sitä aletaan sörkkiä, niin voi käydä parhaassa tapauksessa niin, että ei tapahdu mitään (parantaa ei voi, koska on jo maksimaalisen hyvä pääkopaltaan) ja huonommassa tapauksessa niin, että liika ajattelun valmennus vain sotkee valmiit ja luontaisesti hyvät tavat käsitellä tärkeitä tilanteita.Alkoi kiinnostamaan. Kuinka voisi häiritä ? Mulle ei ole ollenkaan itsestään selvä..
Ei siinä ole sen kummempaa työsarkaa eikä varsinkaan normivalmentajalle mitään käsittelemistä jos urheilija on jo henkisesti kova
... huonommassa tapauksessa niin, että liika ajattelun valmennus vain sotkee valmiit ja luontaisesti hyvät tavat käsitellä tärkeitä tilanteita.
.
Tartunpa heikkoon provoon.Mitäs virkaa siinä ylipäätään sitten on valmentajalle. Jos kerran urheilija on kova niin se on kova. Ei siihen tarvi ulkopuolisia häiritsemään.
Muutamilla teistä on näköjään usko, että mentaavalmennus olisi joku taikatemppu, joka aina auttaa
Jahas, tällainen tapaus tämä Yläpesä. Ensinnäkin on olemassa useampia mentaalivalmennusta tarvitsemattomia kuin Lasse Viren ja Käyttäjänimetön. Nuo olivat esimerkkejä. Esimerkki on sellainen, jotka kuvaavat suurempaakin joukkoa. Käyttäjänimetön oli siinä esimerkkinä siksi, että tunnen hänet helvetin hyvin. Lasse Viren oli esimerkkinä siksi, että hän on tunnetumpi esimerkki ja tunnetusti osoittanut valtaisaa mentaalista vahvuutta.Okei, nyt alkaa sipuli kuoriutua. Heitetään pallo takaisin. Olet siis kaikki tai ei mitään -tapaus. Kun olet nyt pistämättömästi todistanut että universumissa on kaksi tapausta (Lasse Viren ja Käyttäjänimetön, onnittelut tästä) joita "mentaalivalmennus" häiritsee niin ilmeisesti olet myös todistanut että siitä ei ole kenellekään koskaan missään lajissa mitään hyötyä?
Toisekseen, ei se minua häiritse, tämä mentaalivalmennus, minä vain uskon, että kyse on elämänhallinnallisista asioista, eikä niinkään juuri urheiluun liittyvästä asiasta. Jos henkilö tarvitsee urheilun vuoksi mentaalivalmennusta, hän tarvitsee sitä muutoinkin, koska ei urheilu ole sen ihmeempää hommaa ja jos henkilön päässä se muka on sitä, niin hänen arvomaailmansa on perseellään, joten psykologille joutaakin. Siellä tosin voisivat puhua ihan muusta kuin urheilusta. Tulos voisi heijastua urheiluunkin, syvempää tietä eikä ikään kuin mielen pinnan rentoutuksella tai muunlaisella muokkaamisella.
Jatkoaika.com tarvitsisi mentaalivalmennusta.
LISÄYS: Muutamilla teistä on näköjään usko, että mentaalivalmennus olisi joku taikatemppu, joka aina auttaa. Olen jo kertonut kantani miksi en siihen usko, joten voitte vängätä asiasta jonkun muun kanssa. Onko teillä näyttöä siitä, että se auttaa aina, voisin kysyä.
No tässä kohtaa puhunemme samasta asiasta mutta eri nimellä.Mentaalivalmennus on joissain tapauksissa puhtaasti elämänhallinnan valmentamista.
Niin, minun kokemukseni on sen jonkun jenkkipsykologin luennossa vuodelta 1999. Valitettavasti en enää muista kyseisen tyypin nimeä ja nivaskansakin lensi jokunen vuosi sitten roskiin. Se nivaska ei ollut elämänhallintaa vaan urheilutilanteen hallintaa, sen mitä sen silmäilin läpi ja jostain taivaansinisistä ajatuksista siinä lätistiin.
En kyllä ole kirjoittanut yhtään esseetä mentaalivalmennuksesta.Muistan kyllä lukeneeni, että Lasse Viren harrasti sen aikaista "mentaalista" valmentautumista, joten ehkä jäljelle jää vain yksi todistettava tapaus?
Vääristelet ja valehtelet noin niin kuin jokaisessa viestissäsi,
No joo, kanssasi on aivan turha keskustella, kun näköjään et näköjään esimerkiksi edelleenkään ymmärrä sanaa "esimerkki" ollenkaan. Tai siis ymmärrät, mutta et muka ymmärrä, joten keskustelutyylisi on totaalisen perseestä. Vääristelet ja valehtelet noin niin kuin jokaisessa viestissäsi, teitä Jatkoajassa joitakuita on ja kartan senlaisten kanssa vänkäämistä.
Ehkä se entinen maajoukkueen psykologikaan ei tajunnut tästä aiheesta yhtään mitään, olisi pitänyt ottaa Yläpesä kertomaan, että psykologi auttaa aina ja kaikkia.
.
Virhe oli oikeastaan väärä termi. Sanottakoot, että en ole ollut tyytyväinen noihin peleihin. Sellaisia pieniä asioita ollut pielessä. Sijoittumisen takia ollut kiekon/pelaajan tiellä ja niin edelleen. Tuon sinun kuvauksen (joka muuten on hyvä, täytyy painaa mieleen) kaltaisia virheitä ei ole tullut.
Loppuun pitää kysäistä, onko kenelläkään jatkoaikalaisella omia kokemuksia vastaavasta valmennuksesta? Jos ei, niin uskoisin ainakin vahvoja mielipiteitä löytyvän.
Onhan se mahdollista, että kyse ei ole henkisen puolen asioista, vaan ainoastaan siitä, että pelin tempo on nopeampi.