Teille jotka ette pääse Facebookiin lukemaan Masan kirjoitusta niin kopsaan sen tähän, lähde siis Matti Lambergin Facebook sivu:
"Huomenna mää pellaan.
2014. Eka vuosi IFK ssa ja kausi oli lähteny hyvin käyntiin, olin alkukesän toipunu operaatiosta mutta heinäkuussa päässy jo jäälle, krop…pa tuntu hyvältä ja kausiki alko hyvin, tuntu et sain heti hipasta kiinni ja olin pelillisesti kotona. Olin aika varma et tää on mun vuos, nyt mää näytän ja saan sen mahollisuuden ottaa seuraavan stepin. Homma katkes marraskuussa ja aika nopeesti todettiin et vamma vaatii leikkaushoitoa, mutta pleijareihin olis mahollista päästä vielä kuntoon. Kuntoutin itteeni, tein mielikuvaharjotteita, makasin himassa karvamatolla ja visioin eri tilanteita pelistä, että ne ei sitten keväällä tuntuis niin vieraalta. Se toimi ihan loistavasti, sit ku karvamatto vaihtu luistimiin niin tuntu että pelaan itteni ihan kevyesti hyvään kuntoon ennen ku tosipelit alkaa. Vaasa, 3. peli pam ja nilkka paskaks, kausi ohi.
Kauden jälkeen päätin et teen kaiken sen eteen et ens vuosi tulee olemaan se MUN vuosi. Muistan ku näin Ossin, Jokereiden aikasen jengikaverin salmisaaren salilla muutamaan kertaan, ja sanoin sillekki et oon päättäny että laitan vielä extravaihteen silmään, treenasin kaks kertaa päivässä ja rakensin mun työkalua sitä varten että oon elämäni kunnossa ku kausi alkaa.
Toukokuun alussa 2015 kontrolli kuvissa paljastu jotain vammasta, jonka takia edellinen kausi loppu, kuun lopussa mut leikattiin uudelleen. Muutama operaatio lyhyen ajan sisään aika hankalaan paikkaan ties aika pitkää taukoa.. about 8 kk mittasta. Eka pelkkää kävelyä ja mielikuvaharjottelua, sen jälkeen vesijuoksemista ja sauvakävelemistä. Samat vitun rumbat uudelleen, mut vielä pitemmän kaavan kautta. Elo- syyskuun vaihteessa Stadikan uimavalvojaki kysy multa et Lamberi etkö sä pikkuhiljaa ala jo olla kunnossa.. Puotin 8 kg painoa et pääsen jotenki liikkeelle sitten ku se aika tulee et saan putket jalkaan.. Kertaakaan en jättäny kyllä lähtemättä hommiin, sen verran vitun luupää mää kyllä oon.
Kausi alko ja pelit oli kyllä aika kova pala pyöriä paikan päällä, muistan ku hallilla oli street food tapahtuma, matsissa siis ja tarjoilin lihapullamukia porukalle siinä, ja eräs vanhempi herrasmies tuli ostamaan sen mukin multa, ja totes samaan hengenvetoon vaan että kyllä sun ura on jo loppu, mut se on hienoa että osaat tehä näitä muitaki catering hommia ja nauro.. paljon oli tullu painetta niskaan mut ton tuun muistamaan loppuelämän, vähän aikaa olin hiljaa ja sanoin et sä et selvästikkää tunne mua, ja mä oon vasta 22.... Mun Agentti, Metto joka on kohellu mua ku omaa poikaa sano mulle tänään puhelimessa vaan että masa, oon sanonu varmaa sadalle ihmiselle ketkä on sanonu et sun juttu oli siinä, että te ette tunne sitä poikaa. Eikä ne tunnekkaan.
Koska huomenna mää pellaan."