Mastodon

[Cube]

Ei, tämä ketju ei käsittele muinaista sukupuuttoon kuollutta norsueläintä, vaan maanmainiota georgialaista (siis Yhdysvalloista) metalliyhtyettä. Löytyykö ystäviä? Olen jo jonkin aikaa ennustellut, että tästä bändistä tulee Jatkoajassa ja muuallakin vielä helvetin iso, joten kartoitetaas uuden levyn ilmestyttyä vähän tilannetta.

Blood Mountain on siis juuri ilmestynyt ja ainakin muutaman kuuntelukerran perusteella vaikuttaa mitä mahtavimmalta. Eipä näillä kavereilla ainakaan riffit kesken lopu, eikä groovessakaan juuri säästellä, vaikka muuten ilmaisu onkin jokseenkin suoraviivaisemmaksi muuttunut. Lisäksi bändissä on tietysti yksi kovimmista rumpaleista koskaan eli Brann Dailor. What's not to like?

Niin, ja jos muita kommentteja ei ketjuun ole kuin "ketä vittu kiinnostaa", niin jättäkää kirjoittamatta. Muussa tapauksessa antaa tulla minkälaisia mielipiteitä tahansa. Myös negatiivisemmat kommentit ovat luonnollisesti tervetulleita, ja tiedän kyllä muutamien muinaisten Maiden-keskustelujen pohjalta, että sellaisiakin joillain harhaoppisilla on :) Ainakin toistaiseksi.

Tsekatkaa myös bändin Myspace-sivu, jossa on jokunen biisi uusimmaltakin levyltä, kuten myös jotain mukavaa konemusiikin ystäville.. Blood and Thunder!

 

[kärppä73]

Kieltämättä bändin musiikki potkii munille ihan mukavasti. En ole aikaisemmin edes kuullutkaan ko. yhtyettä, mielenkiintoinen tuttavuus. Progen ja raskaamman metallin yhdistely maistuu aina yhtä hyvälle.

 

[Datsun]

Pitänee hakea levykaupasta tämäkin. Hauskasti ekan MySpace-biisin riffittely kuulosti paikka paikoin ihan......Radiopuhelimilta! Nyt joku ehkä suuttuu.

Kuinka tuttu orkesteri kenellekään on Decapitated? Puolalainen rytmisektio, yhden biisin olen kuullut ja rumpali vaikutti ensi kuulemalta melko osaavalta. Kalmanhajuistahan tuo muuten oli.

 

[MarkusMaggot]

Niin, ensi alkuun todettakoon että Blood Mountain on paras levy mitä koko vuonna on julkaistu kaikessa teknisessä kekseliäisyydessään ja koukkuisuudessaan, juuri kun luulet päässeesi johonkin biisiin sisälle sieltä löytyy joku pikkujuttu joka taas antaa uuden potkun kuunnella uudelleen ja uudelleen.

Maailman helpoimmasta teoksestahan ei missään nimessä ole kysymys vaikka jo ensikuuntelu antaa vaikutelman että tässä on jotain erityistä tekeillä. Sinällään tämä on hauska levy että se sopii sekä ajatuksen kanssa kuunneltavaksi että myös ihan muun puuhan ohessa meneväksi, toki tarkempi kuuntelu antaa hieman enemmän mutta ei jätä taustamusiikkinakaan kylmäksi.

Kaikessa riffitulvassaan ja Brann Dailorin rumputyöskentelyn rullaavuudessa tämä on levy jota voi suositella jokaiselle metallifanille. Ilo huomata että kaiken sen paskan seassa jota metallina nykyisin tarjotaan joku tekee levyn jonka olemassaolosta voi olla iloinen ja jota voi pitää eräänlaisena merkkiteoksena vaikka tuskin ainakaan Suomessa tulee suurta kaupallista menestystä ja suuren kansan arvostusta saavuttamaankaan, valitettavasti.

Orkesteri esiintyy muuten Conanin vieraana 1.11, eli seuratkaapa lehtiä, show nähtäneen Suomessa n. viikko siitä eteenpäin.

"I think that someone is trying to kill me
Infecting my blood and destroying my mind "

Euroopan kiertueaikatauluja odotellessa...

 

[Jet Pilot]

Blood Mountain on helvetin hieno levy. Viikon verran on uutuus asunut cd-soittimessani, ja tähän rakastuu kuuntelu kuuntelulta enemmän.

Ensimmäinen kuuntelu ei herättänyt muuta kuin lievää kiinnostusta levyyn, mutta kaikkien timanttisten levyjen tapaan tämäkin paranee koko ajan.

Mitään älyttömän suurta suosiota on tämän bändin vaikea uskoa saavuttavan, sen verran kimuranttia soitantaa levyllä kuullaan. Rumpalikaan ei juuri peruskomppiin tyydy, jotkut biisit ovat kuin yhtä pitkää rumpufilliä. Jos jotain assosiaatioita tämä herättää, niin Faith No Moren sekopäisimmät biisit, Pattonin myöhemmät projektit sekä joistan kohdista tulee mieleen Qotsan tuotokset.

Vaikka koko levyä on huippu, iskee tällä hetkellä parhaiten kolmosbiisi Sleeping Giant.

 

[Cube]

Mastodon tänään Conanissa. Eli tunnin päästä suunnilleen.

 

[Datsun]

Blood Mountain on helvetin hieno levy. Viikon verran on uutuus asunut cd-soittimessani, ja tähän rakastuu kuuntelu kuuntelulta enemmän.

Ensimmäinen kuuntelu ei herättänyt muuta kuin lievää kiinnostusta levyyn, mutta kaikkien timanttisten levyjen tapaan tämäkin paranee koko ajan.

Jooh, nyt vasta hankin tämän. Meikä vihaa yli kaiken tausta- ja hissimusiikkia joista Mastodon on mahdollisimman kaukana. Nyt nelisen kertaa kuunneltuna tämä levy ja paranee, paranee... Aina on tilaa tällaiselle hieman kinkkisemmällekin progehtavalle metallille. Hyvä pojat. Ja ai ai mitkä rumpufillit, tosiaankin...

 

[Datsun]

Vaikka koko levyä on huippu, iskee tällä hetkellä parhaiten kolmosbiisi Sleeping Giant.

Mun suursuosikkini on nelosbiisi, sekopäinen riffi/fillimyrsky Capillarian Crest. Pam pam pam pam!

 

[Cube]

Suosikkibiisiä Blood Mountainilta en osaa oikein sanoa, koska koko levy on sen verran loistokasta myllytystä. Mutta mutta, ehkä This Mortal Soil "kertosäkeineen" on levyn parasta antia. Toisaalta kauas ei jää myöskään avauskaksikko The Wolf is Loose/Crystal Skull ja onhan tuo Sleeping Giant'kin aivan pakollinen lisä levyllä, jossa rauhallisempaa menoa on muuten vaihteeksi vähän pihdattu.. Hmm, liian vaikea asiahan tämä on päättää tällä erää. Alusta soimaan siis.

 

[Cube]

Ylös!

Mastodonin uusi levy Crack the Skye ilmestyy viikon päästä. Se on nyt kuultavissa jonkin aikaa myös bändin Myspace-sivulla. Itse latasin jo aiemmin tuon netissä liikkuneen version, josta puuttui 13-minuuttinen lopetusbiisi The Last Baron, mutta olen onnistunut pitämään kuuntelut aika minimissä. Vielä en siis tarkemmin osaa sanoa, mutta oikein mukavaltahan tuo on ainakin toistaiseksi kuulostanut. Aiempaa ilmavimmissa tunnelmissa mennään, mutta se olikin ollut jo pidempään tiedossa, kun aikaisemmilla levyillä tuli, vesi ja maa tuli bändin osalta jo hoidettua. Wikipediassa osui silmään ihan hyvä lainaus jostain arvostelusta:

"Crack is clearly designed as a grower, not a shower, the sound of a band that grew tired of people not responding to their ground game, so they put the ball in the air. Who knows when it will come down?"


Kyseinen arvostelija tosin antoi levylle "vain" 7/10, joten varmasti tulee tuo uusi vähän muuntunut soundi jakamaan mielipiteet. Blood Mountain jäi lopulta meikäläisen arvioissa jonkin verran Leviathanin ja Remissionin taakse, vaikka levy olikin täynnä huippubiisejä. Jotenkin kokonaisuus ei vaan toiminut samalla tavoin kuin aiemmin. Oikein hyvä levy sekin silti oli ja olisin tyytyväinen, jos Crack yltää lopulta samalle tasolle.

Jatkoaika ei tähän asti ole tykännyt bändistä oikein yhtään, mutta tästä huolimatta näyttää siltä, että Mastodonista tulee tämän levyn myötä jo todella iso bändi. Mittava kiertäminen Metallican kanssa tuskin haittaa asiaa, vaikka suuri osa junteista ei osaakaan arvostaa.

 

[M10]

Jos nyt Cubea yhtään lohduttaa, niin todettakoon, että kyseessä on vitun tiukka bändi ja kovasti tässä on jo odoteltu tuota Crackia.

Ja Leviathan on omasta mielestäni se bändin paras levy. Uutta en ole halunnut vielä kuullakaan mistään myspaceista. Olkoot se cd:n ostopäivänä kuulokkeilla suoritettu kuunteluhetki se eka kerta.

 

[Cube]

Ja Leviathan on omasta mielestäni se bändin paras levy. Uutta en ole halunnut vielä kuullakaan mistään myspaceista. Olkoot se cd:n ostopäivänä kuulokkeilla suoritettu kuunteluhetki se eka kerta.

Pidän myös Leviathanista eniten. Remission ja Blood Mountain sitten seuraavina ja nimenomaan niin, että Remission iskee ainakin tällä erää enemmän. Saa nähdä mihin väliin Crack menee. Itsekin laitoin sen jo tilaukseen ja otin samaan pakettiin Kylesan uuden. Tarkoitus oli kasata kunnollinen Georgian sludge -paketti tilaamalla myös Baronessin The Red Album, mutta päättelin emännän tykkäävän Alcestista enemmän, joten päädyin siihen. Saa välillä taukoa kuulokkeiden käytöstä, ja onhan tuo Souvenirs ihan suvereeni levykin.

 

[M10]

Joo. Olen nyt kuunnellut ainoastaan kerran tuon uuden, mutta melkeinpä olen valmis kutsumaan Crack The Skyetä bändin parhaaksi levyksi. Ja siihen vaaditaan paljon. Perkeleen kunnianhimoinen levy, mutta voi pojat että pysyy paketti kasassa.

Ja päätän hehkutukseni väittämään, että The Czar: I. Usurper - II. Escape - III. Martyr - IV. Spiral voidaan jo nyt nimitä vuoden biisiksi.

 

[HekeK]

Joo. Olen nyt kuunnellut ainoastaan kerran tuon uuden, mutta melkeinpä olen valmis kutsumaan Crack The Skyetä bändin parhaaksi levyksi. Ja siihen vaaditaan paljon. Perkeleen kunnianhimoinen levy, mutta voi pojat että pysyy paketti kasassa.

Ja päätän hehkutukseni väittämään, että The Czar: I. Usurper - II. Escape - III. Martyr - IV. Spiral voidaan jo nyt nimitä vuoden biisiksi.

Sopivan kevyt radiosoittoon. Mittaa ainoastaan rempseä 10 minuuttia. Kaikkinensä hemmetin hieno pläjäys.

 

[BigRedBob]

Olen tullut pitkän pohdiskelun perusteella sellaiseen lopputulokseen, että Mastodon on ainoa hyvä "uudempi bändi", mistä diggaan, innostun ja mitä jaksaa kuunnella. Crack The Skye on loistava albumi.

 

[Maynard]

Täällä tultu myös ~10 kuuntelun perusteella siihen tulokseen, että Crack the Skye on porukan paras levy. Toki rankkuudessa on otettu takapakkia varhaisimpiin levyihin verrattuna, mikä ehkä hieman suoranaista vertailua hankaloittaa, mutta kyllä tämä kaikesta aikaisemmasta loistavuudesta huolimatta kärkeen menee. Äkkiväärää, mutta kuitenkin niin harmonista. Ja helvetin hienoja riffejä!

 

[Fallossymboli]

Kiitoksia vaan ketjunavaajalle ja muillekin kommentoijille.

Itselleni Mastodon oli aivan vieras nimi mutta taman ketjun perusteella otin nain aluksi Crack the Skyen koekuunteluun. Ensikuuntelu meni sivukorvalla kuunnellen Jatkoaikaa selaillessa kunnes Divinationsin instrumentaaliversion kohdalla olin tippua penkilta - Perkele, taahan svengaa kuin epileptinen hirvi kiima-aikaan!

Taytyy pikapuoliin tarkastaa myos bandin vanhemmat levytykset. Tehosoitto alkakoon.

 

[JZZ]

Mastodon on kyllä kova ja uusin levy rokkaa sukat jalasta heittämällä.