Itse olisin näkevinäni siellä kyllä paljon sitäkin, että koko kenttä ei pysty aina reagoimaan ja pelaamaan samalla nopeudella. Nikkilä on tosi hyvä ostamaan kaverille aikaa pitämällä kiekkoa ja imemällä karvausta itseensä, ja sitten auttamalla hyökkäyksessä vauhtiin pääsyä parin ekan potkun avulla.
Mutta samalla näyttää siltä, että kun hyökkäyksiin nousemiseen tarvitaan kaikilta läsnäoloa, nopeita hoksottimia ja käsiä ja mailan pitämistä oikein päin käsissä, niin ihan kaikki eivät nyt pysy samalla viivalla. Purut omista ovat olleet alkukaudella lähes yhtä heikkoja kuin Pikkaraisen kaudella, mikä huolestuttaa itseäni hieman. Ja samalla esimerkiksi tämän ehtoon Tappara-pelissä hyvin kokenut Nenonen epäonnistui raskaasti pienessä give and go -kiekossa alaspäin omista ulos, ja seurauksena oli pitkän vaihdon päälle pitkä pyöritys omiin. Nuo ovat erittäin tärkeitä hetkiä pelata viimeisen päälle kunnolla ja omista pois.
Yksilöiden erot pelitaidossa ja pelinopeudessa ovat toki harjoiteltavissa pienemmiksi. Mutta samalla juuri tällaisissa pienissä mutta hiton isoissa asioissa kysytään kunkin kunnianhimoa, keskittymistä ja omistautumista. Ja valmentajalla on iso kenttä ja vastuu tuossa. Katsoisinkin tarkkaan tällaisten asioiden kehittymistä loppukauden aikana etenkin, kun hyökkäämisen kehittämisestä on nyt puhuttu.