Näin ensimmäisen ja kolmannen erän. Ensimmäinen oli sitä jo tutuksi tullutta, eli enimmäkseen puolustetaan, ja paketti pysyy kasassa. Kolmas sitten yllätti, kun emmehän me ole vielä nähneet, miten Mason Kerho lähtee pelaamaan kolmatta erää kahden maalin johdossa. Sehän oli hyvinkin kypsää ja itseluottamusta uhkuvaa pelaamista. Homma ei levinnyt käsiin, ja voitto oli omaa hyvyyttä, ei vastustajan huonoutta.
Nyt on syytä toivoa, että joukkue ottaa tästä sen tärkeän opin. Voitto on aina mahdollinen.