Herra jäi mieleen muutamista käsittämättömistä hasardeista, mutta ennenkaikkea hienoista yksilösuorituksista. Kruununa mm. välierissä Rantalaan kohdistunut pommi (himassa Nordiksella by the way, arvon JHag ; )), jonka jälkeen hieno maali ylämummoon. Finaaleissa Baronalla, nousu omasta päästä hyökkäyspäähän oli myös komea, kun Mara harhautti kolme pelaajaa samalla tavalla yleison huokaillessa mukanana ja lopulta Heiskasen oli pakko koukkia jäähyn arvoisesti. Nämä siis päälimmäisinä mielessä, mutta paljon muitakin hienoja hetkiä oli. Isot saapaat jäävät täytettäväksi, muta eiköhän ne joku täytä kiitettävästi, siihen luotetaan.
Kyllä se himassa Nordiksella tapahtui tuo Rantasen niitti, mutta ei Mara siitä itse maalia tehnyt vaan kiekon otti tilanteesta Granlund joka syötti maalin kulmalta Kousalle (Ahtola yritti jotain siinä sohia ja nappasi jopa syöttöpinnan) joka tykitti kiekon sisään. Mara ei siis koko tilanteesta saanut edes pistettä.
Toinen mieleenpainuva tilanne oli kolmannessa finaalissa kun taklasi puolustussinisellä Bluesin alinta pelaajaa, Jani Lajusta ja riisti kiekon nousten 3-1 hyökkäykseen ja ampui ylänurkkaan. Ehkä -BR- sekoitti nämä kaksi tilannetta keskenään?