Marko Virtanen Lukon päävalmentajana 2021–2023

  • 268 642
  • 1 999

SFedo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko, Red Wings
Eric Perrinin vajaan vuosikymmenen takaiset kokemukset eivät kuulu Lukkoa valmentavan Virtasen nykytekemisen arvioimiseen yhtään mitenkään. Korkeintaan siitä voi kuvitella saavansa pontta omanlaistensa näkökulmien esilletuomiseen, kun muita lyömäaseita ei yksinkertaisesti ole.

Omat tuntemukset ovat muutenkin yliarvostettuja. Antaa pelin näyttää sano Sihvonenkin tai joku muu semmoinen.
Samassa tekstissä juurikin Risto Dufva kertoo miten eri tavalla hän nykyään johtaa verrattuna takavuosiin. Veltsu saa positiivista palautetta Tepsin stintiltään ja uskon hänen myös vuosien varrella kypsyneen sekä ihmisenä että valmentajana.
 

carr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Johtaja Virran Dream Team, Peter Forsberg
Yhden pelaajan henk koht näkemys kahdesta valmentajasta joiden kanssa ei ilmeisesti tullut toimeen, kaipa näillä kahdellakin voisi olla kerrottavaa toisinpäin.
Eikös samassa jutussa RD myöntänyt ettei hänellä ihan putkeen mennyt kyseisinä vuosina. Mikäs sen hienompaa jos kasvaa ihmisenä ja muuttaa toimintatapojaan.
 

Okkul

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko ja maajoukkueet
Kyllä taisi myöntää. Perrinin avautuminen ihmetyttää.
Eiköhän Perrinin kirjalla ole puhtaasti tarkoitus hankkia lisätuloja uran jälkeiseen elämään. Parhaiten se onnistuu kun saa aikaseksi "raflaavia" otsikoita ja juttuja. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä että asiassa ei olisi totuutta mukana mutta varmasti myös värikynää.

Mitä valmentamiseen tulee niin varmasti myös nykyään joskun kopissa ääntä korotetaan ja niin minusta pitääkin mutta jatkuvaa huutoa ei kukaan jaksa kuunnella eikä sellaista varmaan enää olekkaan.
Joka valmentajalla on luottopelaajansa jotka saa enemmän peliaikaa ja vastuuta, toisten mielestä ansiosta joidenkin mielestä taas ansiotta. Sitten on ne pelaajat jotka on siinä kokoonpanoon mahtumisen rajalla kuinka heitä käsitellään, valmennetaan, tsempataan, kannustetaanko vai pelkästään kritisoidaan, rakentavan palautteen antamisessa lienee isoimmat erot (tavassa/tyylissä) näissä kohdin henkilöjohtamisessa yleensä jyvät erottuu akanoista.
Pelitapa ja taktinen osaaminen on taas kokonaan eri asia ja kokonaisuus.
 

madeOFspade

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Eiköhän kaikilla valmentajilla ole historiaa tilanteista mitkä hoitaisi nykyään toisin ja myöskin pelaajia jotka saattavat kritisoida värikynän avulla jälkikäteen näitä menneitä.

Nykyään Virtanen vaikuttaa hyvältä koutsilta, eikä ainakaan ulospäin välity sellaista kuvaa mitä Perrin maalailee.

Tuossa maikkarin kiekkoheimot dokkarissa iskee silmään vain se, että Virtanen ei pahemmin lontoota veistele. Tietääkö joku, vetääkö aina suomeksi vai onko osunut vaan kameroihin nämä suomihetket.
 

#16

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Eiköhän kaikilla valmentajilla ole historiaa tilanteista mitkä hoitaisi nykyään toisin ja myöskin pelaajia jotka saattavat kritisoida värikynän avulla jälkikäteen näitä menneitä.

Nykyään Virtanen vaikuttaa hyvältä koutsilta, eikä ainakaan ulospäin välity sellaista kuvaa mitä Perrin maalailee.

Tuossa maikkarin kiekkoheimot dokkarissa iskee silmään vain se, että Virtanen ei pahemmin lontoota veistele. Tietääkö joku, vetääkö aina suomeksi vai onko osunut vaan kameroihin nämä suomihetket.
Kyllä Veltsu suomeksi taitaa vetää vähintään 95% ja Mattila tulkkaa ulkkareille tärkeimmät pointit. Viime kauden CHL-matseissa pelin aikana kuitenkin käytti myös englantia n. 50/50 ja luulisi että sama Liigassakin. Toisaalta sama vaikka koutsi vetäisi viittomakielellä, jos tulos on tämän kauden alun kaltaista. Pääasia että valmentajan viesti/ohjeet menee pelaajille perille.
 

Roku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Tuollaisiahan nuo kirjat yleensä ovat. Ei varmaan moni sellaistakaan mielellään lukisi että pelaaja kävisi kirjassa läpi pelkästään sitä mitä uransa aikana kaukalossa on tehnyt.

"Sitten se meni maalille ja minä syötin sille kiekon lapaan ja se pisti sen verkkoon ja me johdettiin peliä 5-1." Tätä samaa 340 sivua.
 

Pataatti

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pata, rispektit Saipalle ja Spåralle. TML
Kyllä pelaajassakin pitää olla ongelma jos kahden eri valmentajan kanssa menee sukset totaalisesti ristiin. Toki RD tuskin on helpoin persoona miellyttää mutta Perrinin avautuminen Veltsusta yllätti.
 

Raymond

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Kyllä pelaajassakin pitää olla ongelma jos kahden eri valmentajan kanssa menee sukset totaalisesti ristiin. Toki RD tuskin on helpoin persoona miellyttää mutta Perrinin avautuminen Veltsusta yllätti.

Kyllähän tuossa vähän rivien välistä paistaa, että jos kaikki ei mene kuten tähtipelaaja Perrin haluaa, niin hän tekee oman päätöksensä. Tuo Abid keissi oli hieman erikoinen avautuminen. Valmentaja päättää, mitä tekee koska on vastuussa tuloksesta. Näin Jalonenkin on jättänyt välillä valitsematta parempia pelaajia, koska sopivaa roolia ei olisi tai liittyisi jengiin liian myöhään jne.
 

Forever#88

Jäsen
Suosikkijoukkue
IFK
Hyvää huomenta vieraat pöydät. Minulla ei ole mielipidettä saati tietoa Virtasesta tai Perrinistä. Sen sijaan mediakriittisyydestä aina valmis kommentoimaan: Kirjaa lukematta kannattaa suhtautua epäluuloisesti median framille nostamien aiheiden painoarvoon. On täysin mahdollista, että nuo negatiiviset muistelut entisistä valmentajista on kirjassa mitättömän pienessä roolissa. Koska niillä on Suomessa kohu-arvoa, lehti kohdistaa uutisoinnin niihin. Älä koskaan oleta, että medialla olisi suhteellisuudentajua!
 

knttrtknkn1

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Kyllä pelaajassakin pitää olla ongelma jos kahden eri valmentajan kanssa menee sukset totaalisesti ristiin. Toki RD tuskin on helpoin persoona miellyttää mutta Perrinin avautuminen Veltsusta yllätti.

Niin no, en tiedä kuinka hyvin tunnet taustat, mutta jos valmentaja ensi töikseen laittaa joukkueen edelliskauden parhaan maalintekijän koirankoppiin, niin kyllä siitä on syytäkin suuttua.

Dufvan kanssa nyt taisi monella muullakin tulla tietynlaista loppuunpalamista. Ja ihan Dufvan omien ansioiden vuoksi. Dufva myös käytännössä otti tästä myös ainakin jossain määrin vastuun.
 
Summaan hiukan tätä Lukko-palstan keskustelua Perrinin kirjasta ja kertomasta.

" Katkera ja yliherkkä entinen keskitason liigakiekkoilija Eric Perrin on keksinyt esittää perättömiä juttuja/väitteitä ukkosenjumalan lailla Lukossa tulosta tehneen Marko "ihmisjohtaja" Virtasen metodeista ja toimintatavoista.
Osa on varmasti ihan mielikuvitusta ja loput kielimuurin vaikutusta. Urallaan paljon vähemmän saanut ja saavuttanut Perrin sortuu suomalaisten perisyntiin; kateuteen.
Risto Dufvakin on läpeensä mukava mies, eikä varmasti ole mitään tuommoisia pelaajille sanonut koska puhuu suomea ja on Raumalla valmentanut.
Perrin voi mennä muualla satuilemaan ja itkemään. Lätkä on tosimiesten, ei itkupillien laji."

Todella surullista luettavaa veljet ja siskot. Nää Perrinin lyttäävät ja Virtasta ilman mitään järkeviä perusteluita puolustavat kommentit kertoo kirjoittajistaan aika paljon. Ja tästä meidän yhteisöstä.
(Josta toki löytyy myös toisenlaisia ajattelijoita ja mielipiteitä.)

Monessa muussa lajissa/kulttuurin osa-alueella pyydettäisiin ainakin vastinetta ja selitystä esitettyihin väitteisiin asianosaiselta. Tällä palstalla ne tulkitaan pitkälti liioitteluksi/valheeksi/mitättömyyksiksi vain siksi, että vaikeat asiat on helpompi vaieta hiljaisiksi.
Esitän hypoteettisen kysymyksen:
Oletetaan, että Rauman Lukon ex-pelaaja/sinikeltainen legenda Eric Perrin olisi julkaissut kirjan, jossa kerrotaan ko. asioita entisestä valmentajastaan, Marko Virtasesta, joka ei koskaan ole Raumalla käynyt kuin vierasjoukkueen penkin takana.
Kumman puolelle palstan mielipide kääntyy?
 
Viimeksi muokattu:

benicio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Perrin voi mennä muualla satuilemaan ja itkemään. Lätkä on tosimiesten, ei itkupillien laji.
Ja voi lopettaa nyt viimeistään ainakin sen maalin takaa syöttämisen, nih.

Minusta Perrinin kommenteissa ei mitään yllättävää, asettuu suurinpiirtein siihen tarinaan, mitä noiden aikojen Jypistä on muutenkin kerrottu. Muistaakseni Jatkoajan verkkolehdessä oli joku ansiokas (?) juttu tai juttusarja. Tähän vielä kirjan huomiotalousmausteet, niin kokonaiskuvassa ei ole minusta kovin paljon mitään uutta tai yllättävää.
 
Viimeksi muokattu:

IVXIII

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Summaan hiukan tätä Lukko-palstan keskustelua Perrinin kirjasta ja kertomasta.

" Katkera ja yliherkkä entinen keskitason liigakiekkoilija Eric Perrin on keksinyt esittää perättömiä juttuja/väitteitä ukkosenjumalan lailla Lukossa tulosta tehneen Marko "ihmisjohtaja" Virtasen metodeista ja toimintatavoista.
Osa on varmasti ihan mielikuvitusta ja loput kielimuurin vaikutusta. Urallaan paljon vähemmän saanut ja saavuttanut Perrin sortuu suomalaisten perisyntiin; kateuteen.
Risto Dufvakin on läpeensä mukava mies, eikä varmasti ole mitään tuommoisia pelaajille sanonut koska puhuu suomea ja on Raumalla valmentanut.
Perrin voi mennä muualla satuilemaan ja itkemään. Lätkä on tosimiesten, ei itkupillien laji."

Todella surullista luettavaa veljet ja siskot. Nää Perrinin lyttäävät ja Virtasta ilman mitään järkeviä perusteluita puolustavat kommentit kertoo kirjoittajistaan aika paljon. Ja tästä meidän yhteisöstä.
(Josta toki löytyy myös toisenlaisia ajattelijoita ja mielipiteitä.)
No, johan oli summaus. Minulla ilmeisesti ei näy ihan kaikki viestit tästä osiosta, kun en yhtäkään noista lainauksistasi löydä. Ja samaa mieltä, todella surullista luettavaa - väittäisin jopa tarkoitushakuiseksi.

Marko Virtaseen päävalmentajana totean, että ei ole persoonana sellainen, jonka uskoisin saavan joukkueen johonkin ihmeelliseen ja yltiöpäiseen suoritukseen, mutta sellaisia persoonia en ehkä näe kovin montaa muutakaan Liigassa. Uskon myös, että varsinkin amerikkalaiseen jääkiekkokulttuuriin tottuneet pelaajat vieroksuvat Virtasen, Duffan , Virran, Selinin, Pikkaraisen kaltaisia hahmoja ja heidän tapaansa ilmaista asioita. Ihan siis omalla mutulla, millainen kuva ko. henkilöistä julkisuuteen välittyy. Siitä huolimatta, nykytilanne kelpaa - ja erityisesti se, että Virtanen toistaa koko ajan, että paljon on vielä parannettavaa.
 

Roku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Ja voi lopettaa nyt viimeistään ainakin sen maalin takaa syöttämisen, nih.
Tämä on vähän samanlainen juttu kun Ripa aikoinaan radiossa messusi siitä kun "suoraan syötöstä" tehtiin maaleja Norosen taakse. Koetin siitä väsätä jotain huumoria silloisissa otteluseurantaketjuissa, huonolla menestyksellä.
 
No, johan oli summaus. Minulla ilmeisesti ei näy ihan kaikki viestit tästä osiosta, kun en yhtäkään noista lainauksistasi löydä. Ja samaa mieltä, todella surullista luettavaa - väittäisin jopa tarkoitushakuiseksi.

Marko Virtaseen päävalmentajana totean, että ei ole persoonana sellainen, jonka uskoisin saavan joukkueen johonkin ihmeelliseen ja yltiöpäiseen suoritukseen, mutta sellaisia persoonia en ehkä näe kovin montaa muutakaan Liigassa. Uskon myös, että varsinkin amerikkalaiseen jääkiekkokulttuuriin tottuneet pelaajat vieroksuvat Virtasen, Duffan , Virran, Selinin, Pikkaraisen kaltaisia hahmoja ja heidän tapaansa ilmaista asioita. Ihan siis omalla mutulla, millainen kuva ko. henkilöistä julkisuuteen välittyy. Siitä huolimatta, nykytilanne kelpaa - ja erityisesti se, että Virtanen toistaa koko ajan, että paljon on vielä parannettavaa.
Tarkennus.
Tiivistykseni oli oma summaukseni keskustelusta, ei lainaus mistään tietystä kommentista.
(Näinhän en yrittänyt edes väittää.)

Suomalainen mies ja miesjohtaja on uuden vuosituhannen ensimmäisen 22:n vuoden aikana läpikäynyt isoa evoluutiota.
Samalla dinosaurukset ovat joutuneet myöntämään, että herkkyyden ja tunteiden näyttäminen, tai niistä puhuminen ei ole pelkästään heikkouden merkki. Se voi olla myös päinvastaista.
Jääkiekossa nämä "takametsien" puhumattomat tai huutoilmaisustaan punoittuneet "kovanaamat" ovat saaneet harjoittaa autoritääristä tekemistään yllättävän pitkään.

Nykyisin kuuluu yleiseen sivistykseen, että yksilöt huomioidaan erilaisina ihmisinä, ollaan lähempänä kokonaisvaltaista tasa-arvoa ja jopa kannustetaan oppimiseen virheiden kautta.
Kiekkoarmeijajohtamisen aika on päättynyt. Ainakin pitäisi olla.
 

carr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Johtaja Virran Dream Team, Peter Forsberg
Kyllä pelaajassakin pitää olla ongelma jos kahden eri valmentajan kanssa menee sukset totaalisesti ristiin. Toki RD tuskin on helpoin persoona miellyttää mutta Perrinin avautuminen Veltsusta yllätti.
Kolmen, Matalamäkikin oli seniili.

Ei Perrin mikään pulmunen varmaan ole. Huippupelaaja ja huippupelaajan elkeet. Tässä tullaankin sitten ihmisjohtamiseen. RD myönsi ettei mennyt putkeen. Tuskin kaikilla muillakaan putkeen on mennyt hänen kanssaan. Nykyään tähän ihmisjohtajuuteenkin on herätty. Eipä nykypäivänä montaa jos yhtään pelaajille vittusaatanaa huutavaa valmentajaa ole.

Virtasen kielitaidosta mulla ei ole mitään käsitystä. Kuvitellaan nyt tilanne, että pelaajalla on ongelma ja sinulla ei ole esimiehen kanssa yhteistä kieltä niin aika vaikea on ongelmia ratkoa. En muista kyseistä ulkomaalaista, mutta Rauman aikoina ihmetteli, kun valmentaja ei puhu sanaakaan englantia eli RD. Silloin kun homma menee putkeen niin sillä ei ole suurta merkitystä. Konfliktitilanteissa sitten taas on iso merkitys.

PS. Tuossa yllä @Parry Sound kiteyttikin asian hyvin.
 

nexustron

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko, Chelsea
Tarkennus.
Tiivistykseni oli oma summaukseni keskustelusta, ei lainaus mistään tietystä kommentista.
(Näinhän en yrittänyt edes väittää.)

Suomalainen mies ja miesjohtaja on uuden vuosituhannen ensimmäisen 22:n vuoden aikana läpikäynyt isoa evoluutiota.
Samalla dinosaurukset ovat joutuneet myöntämään, että herkkyyden ja tunteiden näyttäminen, tai niistä puhuminen ei ole pelkästään heikkouden merkki. Se voi olla myös päinvastaista.
Jääkiekossa nämä "takametsien" puhumattomat tai huutoilmaisustaan punoittuneet "kovanaamat" ovat saaneet harjoittaa autoritääristä tekemistään yllättävän pitkään.

Nykyisin kuuluu yleiseen sivistykseen, että yksilöt huomioidaan erilaisina ihmisinä, ollaan lähempänä kokonaisvaltaista tasa-arvoa ja jopa kannustetaan oppimiseen virheiden kautta.
Kiekkoarmeijajohtamisen aika on päättynyt. Ainakin pitäisi olla.
Tuo näkyy myös kentällä laajamittaisesti menestyksenä. Jos joukkueessa voidaan olla toisilleen avoimia ja rehellisiä niin kentälläkin puhalletaan yhteen hiileen.
 
Pitää varmaan vielä kerran muistuttaa, että Virtasen menestys Lukon osalta, siis se joka historian kirjoissa näkyy, kun aikaa kuluu, on toistaiseksi runkosarjan sija 10. kaudella 21-22. Mestaruuskauden jälkeen.

Lukossa ei minkäänlaista "laajamittaista menestystä" ole Virtasen avoimuuden ja rehellisyyden aikakaudella toistaiseksi saatu. 14 kauden ekaa ottelua ei tämän toteamiseen/todentamiseen ei ainakaan itsellä riitä.

Monelle riittää. Jo viime kauden voittoputki alkoi olla mestaruutta hipova saavutus.
 
Suosikkijoukkue
Lukko. Koiramäki, juhlamokka, lokapalvelu eerola.
Tarkennus.
Tiivistykseni oli oma summaukseni keskustelusta, ei lainaus mistään tietystä kommentista.
(Näinhän en yrittänyt edes väittää.)

Suomalainen mies ja miesjohtaja on uuden vuosituhannen ensimmäisen 22:n vuoden aikana läpikäynyt isoa evoluutiota.
Samalla dinosaurukset ovat joutuneet myöntämään, että herkkyyden ja tunteiden näyttäminen, tai niistä puhuminen ei ole pelkästään heikkouden merkki. Se voi olla myös päinvastaista.
Jääkiekossa nämä "takametsien" puhumattomat tai huutoilmaisustaan punoittuneet "kovanaamat" ovat saaneet harjoittaa autoritääristä tekemistään yllättävän pitkään.

Nykyisin kuuluu yleiseen sivistykseen, että yksilöt huomioidaan erilaisina ihmisinä, ollaan lähempänä kokonaisvaltaista tasa-arvoa ja jopa kannustetaan oppimiseen virheiden kautta.
Kiekkoarmeijajohtamisen aika on päättynyt. Ainakin pitäisi olla.
Hyvin pitkälle juuri noin. Yksilön ymmärtäminen on keskiössä, vaikka suuremmassa joukossa se onkin hankalampaa. Apuvalmentajien merkitys korostuu tässä kohtaa aika paljon.

Isomman joukon (miksei pienemmänkin) johtamisessa täytyy olla perusrutiini, jonka mukaan mennään eteenpäin. Kun perusteet on kunnossa, niin johtajalla on aikaa enemmän yksilöille. Nämä rutiinit ovat siitäkin mukavia, että heikolla hetkellä voidaan tukeutua niihin.

Johtajan ja alaisen molempien pitää ymmärtää myös se, ettei yhdelle tai muutamalle yksilölle saa valua kohtuuttoman paljon aikaa. Eikä toisaalta johtaja saa imeä energiaa alaisistaan. Rajat ja vastuut tulee olla selvillä kaikille. Sovitaan raamit, joiden sisällä toimitaan. Sen jälkeen voidaan alkaa soveltamaan asioita raamien sisällä. Silloin voidaan vaikka yksilötaitoja hyödyntää mukavasti, kun ollaan turvallisesti aitojen sisäpuolella.

Törmäystilanteita pitää välttää viimeiseen asti ja se tapahtuu pitkälti sovittuja sääntöjä noudattamalla. Jos kuitenkin tulee niitä klikkejä, niin siihenkin pitää olla menettelyt valmiina ja ne tulee allekirjoittaa ennen toiminnan alkamista. Eipähän tule sitten kenellekään yllätyksenä, jos joudutaan vaikka penkittämään tai tekemään radikaalimpiakin toimia.

Ääntäkin voi korottaa, mutta jatkuva räyhääminen tai kiukuttelu ei käy. Toimii sekä valmentajalle ja pelaajalle. On huonoja päiviä jne, mutta niistäkin selvitään rutiinien avulla.
 

mig24

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Pitää varmaan vielä kerran muistuttaa, että Virtasen menestys Lukon osalta, siis se joka historian kirjoissa näkyy, kun aikaa kuluu, on toistaiseksi runkosarjan sija 10. kaudella 21-22. Mestaruuskauden jälkeen.

Lukossa ei minkäänlaista "laajamittaista menestystä" ole Virtasen avoimuuden ja rehellisyyden aikakaudella toistaiseksi saatu. 14 kauden ekaa ottelua ei tämän toteamiseen/todentamiseen ei ainakaan itsellä riitä.

Monelle riittää. Jo viime kauden voittoputki alkoi olla mestaruutta hipova saavutus.
Onko sinulla henkilökohtaisesti Virtasta vastaan jotain, vai miksi U20 mestaruutta, viime kauden seuraennätystä ja tämän kauden liigan kärkisijaa pitää vähätellä noin voimakkaasti ja korostaa koronan runtelemaa osaa viime kaudesta? Ei ollut täydellinen viime vuosi, mutta miksi kokonaan sivuuttaa nämä?
 

SFedo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko, Red Wings
En tiedä mitä tarkoittaa "laajamittainen menestys" mutta Veltsu on valmentanut Lukon organisaatiossa kaksi kautta. Toisella niistä tuli mestaruus ja toisella sija 8 lopullisessa taulukossa. Ei sitä nyt oikein katastrofaaliseksikaan voi kutsua. Tämä kausi on lähtenyt hyvin liikkeelle eikä siitä nyt voi muuta todeta kun sen tilanteen mikä on tällä hetkellä tilanne eli Lukko johtaa sarjaa. Viime kaudella syksyn menetetyt pisteet oli ne jotka palstatotuuden mukaan pudottivat Lukon kuuden parhaan joukosta. Nyt niitä samoja syksyn pisteitä on plakkarissa ainakin riittävästi. Minulle se riittää siihen että en koe toistaiseksi painetta arvostella Veltsun valmentamista tällä kaudella sen enempää.

Se mitä ehkä on joskus tapahtunut Jypissä Veltsun ja Perrinin tai Veltsun ja Abidin välillä vuosikausia sitten ei kuvaa Veltsua valmentajana ja ihmisenä määräänsä enempää ja tarinoilla on yleensä kaksi puolta. Aikaa on kulunut paljon ja yleensä vanhetessaan ihminen kypsyy henkisesti ja kehittyy ihmisenä. En tunne Veltsua niin en osaa ottaa erityisesti häneen kantaa, mutta uskon että sama pätee myös häneen.

Joukkue näyttää ainakin esityksillään olevan valmentajansa takana.
 
Viimeksi muokattu:

Anu Saukko

Jäsen
Suosikkijoukkue
Johtaja Virran Dream Team
Pitää varmaan vielä kerran muistuttaa, että Virtasen menestys Lukon osalta, siis se joka historian kirjoissa näkyy kun aikaa kuluu, on toistaiseksi sija 10. kaudella 21-22.
Lopullinen sijoitus oli kylläkin sija 8. Lisäksi Virtasen Rauman palkintokaapista löytyy U20-mestaruus.

Virtanen on kyllä saanut Lukon pelaamaan jo kahdella kaudella varsin hyvää kiekkoa. Viime kaudella Lukko oli alun kankeuden jälkeen yksi suurista mestarisuosikeista ennen koronan tuloa joukkueeseen. Joukkueen peli oli oikeasti aivan Liigan kärkipäätä. Laukaisuerossakin Lukko sai keskimäärin yli 10 laukausta enemmän kuin vastustaja.

Kyllä se vain nyt kummasti vaikuttaa valmentajan palettiin jos rosterista on jatkuvasti ketjullinen pelaajia pois ja lopulta joukkue on keväällä hädin tuskin 80% fyysisessä kunnossa.

Parrylle ei oikein muuta neuvoa tule kuin, että jaksamisia odotukseesi, kunnes Lukon peli taas kääntyy laskuun. Lohdutukseksi voin sanoa, että kyllä niitäkin hetkiä tälle kaudelle mahtuu.

Sillä välin, kun ei muutakaan ole niin Virtaskritiikin voi etsiä vaikka seuraavasta patteristosta:
1. Viime kausi
2. Perrinin kirja
3. Ylitalon peluutus

Jos nämä alkavat kyllästyttää niin naftaliinista voi aina kaivaa ”Keisarin uudet vaatteet” -ketjun ja listata vaikka kaikki Eurooppaan signanneet puolikuntoiset ulkomaalaispelaajat paremmuusjärjestykseen.
 

Yuppi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Johtaja Virran Dream Team, Україна
Onko sinulla henkilökohtaisesti Virtasta vastaan jotain, vai miksi U20 mestaruutta, viime kauden seuraennätystä ja tämän kauden liigan kärkisijaa pitää vähätellä noin voimakkaasti ja korostaa koronan runtelemaa osaa viime kaudesta? Ei ollut täydellinen viime vuosi, mutta miksi kokonaan sivuuttaa nämä?
Ja samalla vääntää joka viestissä Virtasesta jotenkin aistiköyhänä tai muka puolisarkastisesti "ihmisjohtajana". Koko keskustelu ei ole millään tavalla relevanttia 2022 Lukossa - voi olla että se olisi ollut sitä vaikka 2015 Jypissä. Saatika koittaa vääntää asiasta venäläistyyppistä "me vastaan ne" -asettelua näin palstan sisällä. Mielestäni tällainen on hyvin epäilyttävää tarkoitusperiltään.

Yleisesti olen tottakai sitä mieltä, että ihmisjohtaminen kiekkojoukkueessa pitää olla nykyään jotain muuta kuin ysärin jortikkatyyli. Mutta se on itsestäänselvyys eikä kuulu tällä tietoa ketjun aiheeseen.
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: Roku

Zapp

Jäsen
Suosikkijoukkue
JVDT, Suur-Lukko
Todella surullista luettavaa veljet ja siskot. Nää Perrinin lyttäävät ja Virtasta ilman mitään järkeviä perusteluita puolustavat kommentit kertoo kirjoittajistaan aika paljon. Ja tästä meidän yhteisöstä.
(Josta toki löytyy myös toisenlaisia ajattelijoita ja mielipiteitä.)

Monessa muussa lajissa/kulttuurin osa-alueella pyydettäisiin ainakin vastinetta ja selitystä esitettyihin väitteisiin asianosaiselta. Tällä palstalla ne tulkitaan pitkälti liioitteluksi/valheeksi/mitättömyyksiksi vain siksi, että vaikeat asiat on helpompi vaieta hiljaisiksi.
Esitän hypoteettisen kysymyksen:
Oletetaan, että Rauman Lukon ex-pelaaja/sinikeltainen legenda Eric Perrin olisi julkaissut kirjan, jossa kerrotaan ko. asioita entisestä valmentajastaan, Marko Virtasesta, joka ei koskaan ole Raumalla käynyt kuin vierasjoukkueen penkin takana.
Kumman puolelle palstan mielipide kääntyy?
Surullista on se, että Virtasesta koitetaan maalata jotain roistoa sen perusteella, mikä oli Perrinin mielipide Markosta melkein kymmenen vuotta sitten.

Lehdissä esillä olleista lainauksista ei tule esille mitään konkreettista. Perrin ei ollut tyytyväinen Abidin kohteluun ja siihen, että Virtanen lähetti nuoria JYP-Akatemiaan, tällaiset olen itse siis lukenut. Lisäksi Perrin sanoo, että Virtanen oli ylimielinen ja epäkunnioittava. Onko nämä oikeasti niin vakavia syytöksiä, joihin Virtasen kuuluisi laatia jokin vastine? Mitään kovin konkreettista noissa "syytöksissä" ei ole.

Kyllä tässä kovasti haisee ajojahti ja Perrinin kirja osui nyt sitten sopivasti taas yhdeksi lyömäaseeksi.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös