Pata-Ässän kanssa aika pitkälle samoilla linjoilla. Jokainen, joka on joskus ollut mukana urheiluseuran varojen keräämisessä tietää varmasti homman haastavuuden. Tarjontaa firmoille yhteistyökumppanuuksista riittää yllin kyllin ja se oman jutun saaminen muita houkuttelevammaksi ei ole kovin helppoa.
Jos mietitään Porin sponsorimarkkinoita tai ylipäätään kaupunkia, jossa on liigajoukkue, niin eiköhän homman nimi ole se, että liigaseura vie isoimman palan kakusta ja juniorit sekä muiden lajien seurat sitten jakavat loput muruset keskenään.
Pori on vielä tänäkin päivänä kaupunki, joka elinkeinoelämää hallitsee pitkälti ulkomaalaisomistuksessa oleva perusteollisuus ja pk- yrityksiä ei meillä hirveästi ole suhteessa kaupungin kokoon. Toimintaympäristö ei siis ole mikään maailman helpon, vaikka Ässät toki se kaupungin ehdoton ykkösjuttu urheilussa onkin. Liiga-Ässiä voi myydä Porin ulkopuolella muualla maakuntaan, mutta junnupuolen kanssa on jo heikompaa.
Varojen kerääminen nykytilanteessa Ry:lle tai ylipäätään mille tahansa seuralle vaatii ennen kaikkea sinnikkyyttä, lehmän hermoja, rautaista myyntiosaamista ja hyviä verkostoja. Mitä pienempi kaupunki niin sitä enemmän korostuvat verkostot. Pitää jaksaa yrittää tavoitella kiireisiä yrityspäättäjiä useampaan kertaan, juosta hattu kädessä palavereissa ympäriinsä ja vielä kestää asiakaspuolelta tulevaa tylytystäkin, jolta ei ikinä myyntihommissa voi välttyä.Voi olla, että saat kysyä päätöstä useampaan kertaa ja lopulta saat vastaukseksi että kiitos ei. En Mavea sen paremmin henkilökohtaisesti tunne, mutta ainakaan kiekkoilijapersoonaan ei oikein hyvin nuo edellä olevat määritteet osu. Löytyykö Kivenmäeltä pitemmän päälle kärsivällisyyttä tehdä nöyryyttä vaativaa myyntityötä ?
Onhan Mavella sitä nimeä, josta voi myyntihommissa olla apua, mutta onko kuitenkaan niin paljoa? Vanhemman polven mukaan Vellu Ketola myi 1980-luvulla vakuutuksia Sammolle nimensä ansiosta. Nyt eletään kuitenkin eri aikaa ja Mave nyt ei ole ihan sama asia kuitenkaan 2000-luvun porilaisille yrityspäättäjille kuin mitä Vellu oli 1980-luvulla. Maven nimi kyllä tiedetään, mutta millaiset verkostot miehellä loppujen lopuksi on? Epäilen, että ei mies kovin vahvasti ainakaan vielä sisällä ole Porin bisnespiireissä.
Oma lukunsa on sitten tämä seuratoimenjohtajan tehtävään kuuluva ”yleisjohtaminen” Joka käytännössä tarkoittanee RY:n hyväksi toimivien talkoolaisten johtamista. Palkollisena talkooporukan johtaminen on aina haastavaa ja vaatii melkoisen hyviä motivointitaitoja. Kuinkahan Mavella mahtaa tällainen esimiehen rooli sopia?
Sitten kun puhutaan vielä markkinoinnista. Jos aikoo vastata jonkun organisaation markkinoinnista, pitäisi ensiksi olla hankittuna kokemusta suorittavasta markkinointityöstä. Suoraa hyppääminen markkinointivastaavaksi vaatii pirun paljon aikaa opetella asioita kantapään kautta.
Tarkoitus ei ole etukäteen lytätä Kivenmäkeä ja toivon totta kai, että mies hommassaan onnistuu. Toimintaympäristö on haastava ja tehtävä erittäin vaativa.
Ilmeisesti RY:n hallitus on päätöstä tehdessään ajatellut, että annetaan Mavelle aikaa oppia homma. Ry:nkin hallitus on kuitenkin täynnä kiireisiä päättäjiä, jotka tuskin ehtivät Mavea uudessa tehtävässään kovin paljoa sparrata ja opettaa. Aikalailla itsenäisesti joutuu mies homman hanskaan ottamaan.Toisaalta silloin kun titteli päättyy johtajaan. Olkoonkin sitten pääosin myynti ja markkinointihommaa niin ei pitäisi enää palkata ”opiskelijoita”, vaan kauppa pitää saada pyörimään välittömästi.