Vahvasti uskon ja toivon samaa tuosta, mikä on KJ:lle se tärkein seura. Sanoohan mies tuon saman suoraan Bartavegen Youtube-haastattelussa neljän vuoden takaa, kun oli Raksilassa käymässä Bernin päävalmentajan roolissa.
Samassa haastattelussa Kojo puhuessaan 2000-luvun mestaruusjoukkueista hän tuo esiin ne samat syyt, miksi en usko Järkisyistä (tm) päätyvän Kärppien seuraavaksi pääkäskijäksi, ainakaan kesken kauden.
1) Mestaruuteen asti mentäessä koko organisaation täytyy olla onnistunut ja kunnossa.
2) Tarpeeksi nuoria, eteenpäin urallaan pyrkiviä pelaajia.
3) Onnistuneet ulkomaalaisvahvistukset.
Kuinka moni em. kohdista täyttyy nyky-Kärpissä? Kultaisina vuosina kyllä, enää ei niinkään. Varsinkaan pitkä työ kohdassa 1 ajaa kohtien 2 ja 3 toteutumista, muttei millään pikavoitoilla. Jalosella lienee sen verran älliä, ettei lähde epätoivoiseen tilanteeseen. Nyt kun on aiemmin saavuttanut Oulussa melkein kaiken saavutettavissa olevan.
Pelkällä päävalmentajan vaihdoksella tuskin saavutetaan pitkäaikaista muutosta Kärppien menestymiseen. Ensin toivotaan ketä tahansa edellisen koutsin tilalle jolla alkanut piiputtaa. Sitten seuraava otetaan avosylin messiaana vastaan, kunnes todellisuus tulee vastaan potkuketjuineen. Virkkusen ja Kontsaksen Kärpät ei ole enää se seura, jossa urheilu ja urheilujohtaminen olisi kaiken keskiössä. Millaiset realistiset edellytykset jatkuvuuden luomiseen on päävalmentajalla, jossa on urheilupäätöksissä päsmäröivä hallitus, toimitusjohtaja jota ei urheilupuoli kiinnosta, apuvalmentajat sementoituneet eläkevirkoihin ja melkein kaikki muut toimistolla entisiä seuran pelaajia? Lähtökohdat ovat kohtuuttomat, jos valmentajan pitäisi onnistua taistelussa tuulimyllyjä vastaan, tai todennäköisemmin sopeutua massaan. Jälkimmäisessä vaihtoehdossa ollaan takaisin lähtöpisteessä. Marjamäki valitteli kauden alla tehdyssä haastattelussa, että alkoi viime kaudella uupumaan siihen, kuinka alkoi olla liian monessa mukana. Yhtä väsyneiltä näyttivät myös Manner ja Mikkola omien ajanjaksojensa lopuksi. Marjamäki varmasti oikeasti välittää paljon Kärpistä, mutta ei pedanttina persoonana osaa pysähtyä löysätä hetkeksi saadakseen parempia lopputuloksia. Välivuosi tekisi varmasti hyvää, ja saattaisi pelastaa paljon lopuilta valmennusvuosilta.
Esitetyistä ja vapaana olevista valmentajista alkaisin kallistumaan Jarno Pikkaraisen suuntaan. Ei siteitä Ouluun, kohtalaista näyttöä suurseuran peräsimessä sekä pelillisestä vaatimustasosta. Luonnollisesti toisi omat apuvalmentajat mukanaan, mikä edesauttaisi uusiutumisen edellytyksiä.
