Mal Davis

[Kanada-malja]

Potkukaudella 90-91 29 ottelua ja 11+6. Ei nykyisistä taitaisi kovin moni pelaaja jäädä, jos tuossa oli potkujen syy. Oliko jotain kaukalon ulkopuolista juttua?

 

[Juippi]

Eiköhän Jortsun ja Malin henkilökemiat olleet lievästi sanottuna räjähdysherkät. Semmoistahan on aikojen saatossa juteltu, että Jortikka halusi Davisin pois.

 

[Reverent]

Eiköhän Jortsun ja Malin henkilökemiat olleet lievästi sanottuna räjähdysherkät. Semmoistahan on aikojen saatossa juteltu, että Jortikka halusi Davisin pois.

Juu, niin tais haluta, enkä kyllä yhtään ymmärrä miksi. Ehkä aika kultaa muistot, mutta Mal Davis oli todellinen kanukkipelaajan prototyyppi. Saatanan vahva, järjettömän kova laukaus ja asenne joka pelissä sata. Davisin aikoina suhtauduin vielä jääkiekkoon ja Palloseuraan todella intohimoisesti ja Davis jäi silloin erityisen väkevästi nuoren Reverentin mieleen. Pelkästään Maali-Malin läsnäolon vuoksi voisin harkita jopa lähteä matsiin, mutta voi olla, että kotisohva, takkatuli ja punaviini vievät voiton. Vitun kova jätkä. Edelleen jollei ihan paras mutta ainakin ehdottomasti värikkäin ulkkari, mitä Palloseurassa on koskaan pelannut. Ehkä Bobby Lamourex oli vielä värikkäämpi, mutta tuota aikaa en nähnyt enkä muista. Bobbya muuten silloin tällöin tapailin muutama vuosi sitten vanhassa kantiksessani ja on aivan saatanan mukava ja charmantti herrasmies.

 

[aurajoki]

Olen samaa mieltä, että sekä Lamourex että Davis ovat kaikkien aikojen kaksi eniten mustavalkoisella TPS-sydämellä pelannutta ulkomaalaisvahvistusta.
Nykyään ulkomaalaiset ja muualta kotimaastakin hankitut pelaajat tulevat vain töihin TPS:ään ja mustavalkoisesta sydämestä heidän kohdallaan ei kannata puhua, kun pelaaminen perustuu vain ja ainoastaan rahaan. Siksi mielellään muistee niitä aikoja, kun termi mustavalkoisella sydämellä pelaamisesta tarkoitti aivan jotain muuta kuin nykypäivänä.
Onkin hienoa, että on itse pystynyt näitä herroja näkemään kaukalossa tositoimissa. Oi niitä aikoja, pakko sanoa. Nykypäivän kannattajat eivät voi käsittääkään, miten hienoja ottelutapahtumia silloin oli, vaikkei ollut aitioita, kaljaa, ravintoloita eikä muuta ”tilpehööriä”. Silti tunnelma oli aivan toinen kuin nyt. Silloin oli jokaisessa ottelussa aivan erilainen panos, kun sarja oli auki ja sarjasta saattoi tippua. Nyt vaan läpsytellään 60 kierrosta ja vasta sen jälkeen alkavat merkitykselliset ottelut. Nykysarjassa ei ole kovan luokan tähtiä eikä juurikaan mitään panosta. Ei siis pidä ihmetellä, miksi kotisohva voittaa katsojan puolelleen.

 

[Nati]

Heitetään tänne sivuhuutona, että jos joku omistaa Davisin game worn -paidan ja on halukas myymään niin yksityisviestiä voi laittaa.