Makasiinit ja muuta stadista

[mjr]

Löytyipä ketju historian hämäristä. Tässä on ansiokkaasti tuotu esiin paikallisia asioita ja pääkaupunkiseudun ulkopuolisen elämän olemassaoloa ja rikkautta. Tuli taas nämä asiat mieleen kun lueskelin viikonloppuna jostakin lehdestä jotakin politiikkoa kuntaliitosten siunauksellisuudesta. Täytyy sanoa että säännöllisesti kiivastun tästä aiheesta ja miten aivottomasti sitä yleensä mediassa käsitellään.

Jos SDP kautta valtiovarainministeriö saisi päättää niin Suomessa ei olisi kuntia ja pitäjiä vaan 30-50 paikallishallinto-yksikköä. Niillä ei olisi nimiä vaan numerokoodeja, esim. Seinäjoen alue tunnettaisiin paikallishallinto-yksikkö 6.2:na. Säe "Minä olen Härmän Kankaanpäästä, pikkuunen ja häjy" kuulostaisi sosialidemokratiaksi "Minä olen 6.2.7.2:sta, fyysisesti rajoittunut ja administratiivisesti ei-konstruktiivinen".

No, Keskustahan tunnetusti puolustaa jokaista maalaiskuntaa kuin Kollaata. Valitettavasti. Tämän kun se tekee puhtaasti itsekkäistä syistä: sillä on käytännössä monopoli maalaiskuntien byrokratiaan ja nimityksiin, oma lypsylehmä erittäin tukevasti ojassa. Eli sekä uskottavuus että argumentit ovat yhtä tyhjän kanssa. Ei puolusteta paikallista identiteettiä vaan paikallista elinkeinoasiamiehen virkaa.

Poliitikot mittaavat kaiken rahassa ja resursseissa eivätkä ymmärrä että rajoilla, vaakunoilla, paikallisella identiteetillä ja perinteillä on itseisarvoa - ne juurruttavat ihmisiä yhteisöönsä ja siten parantavat elämisen laatua. Silti ne eivät itsessään maksa mitään: jos rakenteet olisivat joustavat voisi paikallishallintoa tehostaa aivan yhtä hyvin yhteistyöllä ja toimintojen yhdistämisellä. Maassa on liikaa elinkeino-asiamiehiä mutta ei tosiaankaan kuntia. Jokainen yhdistäminen hallinnollisen tehokkuuden nimissä rapauttaa paikallisuutta ja etäännyttää hallintoa entisestään yksilöstä. Ei hyvä.

 

[hannes_ko]

Lappajärven mummoasukkailla on kesä ottanut koville. Monessa mökissä on maakunnan ykköslehden Ilkan lukeminen keskeytynyt muut palvelut-palstan seutuvilla. Pieni ilmoitus on aiheuttanut monen nisupitkon rykimisen pois henkitorvesta, ja lienee jossakin tutuksi tullut se TV:stä tunnettu Heimlichin manööveri. Ja mikäkö on kaaoksen takana: ei enempää eikä vahempää kuin pk-seurailmoitus! Horatsu Lappajärvellä! Ei Kekkosen aikana tällaista ollut!

Ilmo on yksinkertainen. PK-seuraa tarjoaa suomalainen tyttö Lappajärvellä. Ja sitten kontaktinumero. Esillepano antaa aiheen olettaa, että kyseessä onkin ehkä vieraspaikkakuntalainen alan ammattilainen, ns. kaupunkihutsu. Saattaahan kyseessä olla myöskin OYJ:ksi (J on julkinen, sen te tiesitte) siirtynyt perheyritys ns. laitapuolen kulkijain keskuudesta. (Tunnette ilmiön, Reiskan ja Arskan yhteinen tyttö Pirjo tienaa vähän siinä sivussakin.) Mutta yhtä kaikki, Ilkka-lehti on saanut pelonsekaista järkytystä aikaan. Maailman vanhimman yrityksen haarakonttori Lappajärvellä, ja vielä näin julkisesti, ennenkuulumatonta. Vai onko?

Missä tämä konttori kortteeraa. Helppo on löytää jäljet Kylpylä Kivitipusta. Siellä riittää turhautuneita ukkomiehiä viikonloppusin seuraa etsimässä. Lienee yleinenkin tapa, että tällaisen ilmiön rinnalle ilmestyy piakkoin kodinrikkojien ammattikunta, josta lienee sitten pontimen ja vaarin ottanut nykyinen yksityisyrittäjälikkakin. Asiasta perillä olevat tahot ovat olleet koko Kivitipun kymmenvuotisen olemassaolon ajan huolestuneita avioerojen määrästä seutukunnassa, mutta nyt on sitten vaaravyöhykkeessä laajempikin otos alueen miesväestöstä.

Kun tarkemmin ajattelen, niin en silti usko, että varsinainen eritteidenvaihto suoritetaan kalliihkoissa kylpylän huoneissa, vaan kunnian vaakamambosta ja hohtimien uittamisesta kerää joku Järviseudun monista lomamökkiyrityksistä. Hieman epäilyttävää perhemajoituksista kiinnostuneiden yrittäjien kannalta, kyllä. Jani-Petteri ja Tarja-Esmeralda saattavat maalaiskunnassa käydessään oppia aivan uusia ajantappovinkkejä isin ja äidin harmiksi, mutta sehän taitaa olla tiedostettu riski varsinkin Pohjoisen laskettelukeskuksissa vierailevissa perhekunnissa.

Niin että se on Järviseutukin nyt osa sitä suurta maailmaa. Mutta nyt vähän jännittää, että milloinka saadaan sitä varamaa tietoa kuka liikeidean takana on, vai pitääkö vain etsiä uutista "(varmat päivät lipsahtivat ohi,) Timo kihlaa Rebekan." Jos firman tyttönen sattuukin olemaan se yläasteaikainen ihastus, niin väkisinkin sitä pohtii, että olisihan mulla silloin ollut rahaa....