Maastohiihtokausi 2022–2023

[Hagi]

12 norjalaista taitaa olla kiintiö

Ja kaikki ovat huippuhiihtäjiä. Sellaista top 10 tasoa MC:ssa tai arvokisoissa.

 

[Huppu]

Onko kollenilla Norjan osalta mitään maakiintiötä hiihtäjien määrässä? Periaatteessa olisi ihan hauskan irvokasta nähdä, että kun vaikka 20 norjalaista osallistuu ja kaikki olisivat TOP-25 lopputuloksissa, erityisesti nyt, kuin muilta mailta puuttuu isosti kärkihiihtäjiä. Nostaisi ainekin kilpailun tasoa.

Normaali maailmancupkiintiö + isännän määrä x kansallisen ryhmän kiintiö ja muistaakseni kahden nuoren kiintiö. Yhteensä siitä sitten tulee mitä tuleekaan.

 

[Salt]

Tai pitäisi keksiä, miten norjalaisia voisi testata asianmukaisin menetelmin, jotta tämä irvokas ylivoima saadaan pois.

 

[mike owen]

Tai pitäisi keksiä, miten norjalaisia voisi testata asianmukaisin menetelmin, jotta tämä irvokas ylivoima saadaan pois.

Mitäs testejä tarkoitat. Periaatteessa kaikki voivat harjoitella niin hyvin kuin osaavat.

Norjassa on hyvät olosuhteet harjoitella joka puolella Norjaa. Resursseja ja rahaa on vaikka kuin paljon. Esimerkiksi Oslon ympäristössä on todella erinomaiset harjoittelu mahdollisuudet.

 

[benicio]

Norjassa doping-valvonta on alle 18-vuotiaille vapaaehtoista. Varmasti sillä on oma vaikutuksensa, mutta hiihdossa heidän kärkiurheilijat ovat järjestään lähempänä kolmeakymppiä kuin kahtakymppiä, tai usein yli 30v. Toki niistä nuoremmista on pari erikoista tapausta eli Skistad ja Fossesholm.
Tietysti lapsena aloitettu tavoitteellinen douppaus tuonee hyötyjä koko uran ajan hiihdossakin, mutta enemmän tämä Norjan yhteiskunnallinen dopingjärjestelmä vaikuttanee yleisurheilussa.

 

[Sambody]

Kerrataan vielä tämä mm-kilpailuiden aikana tehty juttu Norjan hiihdosta:

150 norjalaismiestä käyttää kaiken aikansa tullakseen hiihtotähdeksi, vaikkei valtaosa heistä tienaa lajilla senttiäkään – ”Voi kysyä, onko mitään järkeä”

Norjan hiihtomaajoukkueen entisen päävalmentajan Tor Arne Hetlandin mukaan vuonomaassa on 150 täysipäiväisesti tähteyttä tavoittelevaa mieshiihtäjää. Legenda myöntää, että vähempikin riittäisi.

yle.fi

Norjan A-maajoukkueessa on tällä hetkellä 11 naista ja 13 miestä. Hetlandin arvion mukaan tähän menestyjien klaaniin pyrkii paraikaa 150 norjalaista mieshiihtäjää, jotka panostavat hiihtoon sataprosenttisesti. Naisissa yrittäjiä on noin 50.

Yrittäjiä on jonoksi asti myös nuorissa. Viime viikonloppuna järjestettyihin 15- ja 16-vuotiaiden Norjan mestaruuskilpailuihin otti osaa 723 poikaa ja tyttöä. Pelkästään poikien viestiin osallistui sata joukkuetta.

Siinä varmaan isoin syyllinen Norjan hiihtomahtiin varsinkin miehissä. 150 täysipäiväisesti hiihtoon panostavaa miestä. Se on lähes saman verran kuin miesten sarjassa oli osallistuneita tämän vuoden Tampereen SM-kilpailuissa. Suomessa täysipäiväisesti hiihtoon panostavia lienee ihan murto-osa tuosta Norjan massasta.

Hopeasommassa Lahdessa 15 vuotiaiden sarjassa oli yhteensä 97 hiihtäjää ja 16-vuotiaiden sarjassa 121. Pelkästään siis Norjassa poikien viestiin osallistui samanverran JOUKKUEITA kuin Hopeasompa kilpailuun 15-16 vuotiaita poikia. Ei varmaan tarvitse ihmetellä miksi taso on Norjassa niin paljon Suomea laajempi.

 

[IceWalker]

Norjassa doping-valvonta on alle 18-vuotiaille vapaaehtoista. Varmasti sillä on oma vaikutuksensa, mutta hiihdossa heidän kärkiurheilijat ovat järjestään lähempänä kolmeakymppiä kuin kahtakymppiä, tai usein yli 30v. Toki niistä nuoremmista on pari erikoista tapausta eli Skistad ja Fossesholm.
Tietysti lapsena aloitettu tavoitteellinen douppaus tuonee hyötyjä koko uran ajan hiihdossakin, mutta enemmän tämä Norjan yhteiskunnallinen dopingjärjestelmä vaikuttanee yleisurheilussa.

Jos haluaa olla kiltti ja luottavainen, jopa naiivi, Norjasta voidaan sanoa seuraavaa: katsokaa norjalaisia, siinä on suurin selitys urheilumenestykselle! Jokainen norjalainen vauvasta vaariin liikkuu aika paljon enemmän kuin suomalaiset keskimäärin. Kun käy Norjassa, niin huomaa tämän aivan konkreettisesti. Ihmiset työntävät jopa lastenrattaita liikkuessaan hytteihinsä (ei ruotsinlaivalla), niin että jokainen taaperokin ymmärtää liikkumisen arvon. Suomessa liikkuminen merkitsee nuorille sormien liikettä näppäimistöllä.

Ja loogisena jatkona tähän ovat harrastajamäärät.

Mutta epäluuloisempi urheilun tarkkaaja kiinnittää huomiota historiaan. Norjalaisten liikuntainnostus tai hiihtoinnostus ovat peräisin jopa satojen vuosien takaa. Silti Norjan hiihtohistoria ei ole aikaisemmin ollut moista hirveää dominointia kuin nyt. Ja tämä dominointi tulee esille myös muissa kestävyyslajeissa. Ampumahiihtokaan ei ole mitään kovin kevyttä puuhaa, minkä voi ymmärtää, kun katselee normifinskin suorituksia hiihtoladulla. Mäkäräinen oli ainoa, jolla oli kunnon hiihtovauhti eikä tulittanut penkkaa koko ajan.

Ehkä kevyt muistuma 90-luvulta, jolloin epo oli sallittua, (eli ei näkynyt testeissä) silloinkaan norjalaiset eivät olleet niin ylivoimaisia kuin nyt. Olihan meilläkin karpaasimme. Johtuisikohan se siitä, että kun kaikki käyttivät, se tasasi puntteja. Nyt vain norjalaiset käyttävät ja jälki on rumaa. Tarvitaan aivan poikkeuksellisia lahjakkuuksia lyömään edes se kymmenenneksi paras norski.

Johtopäätös on edelleen se, että norjalaisessa valmennuksessa on tapahtunut jotakin, mikä on tuonut hyvin suuren edun suhteessa muihin maihin, ottaen huomioon myös Norjan asukasmäärän. Onko niin, että tosiaankin norjalainen valmennus on vain niin etevää? Vai liittyykö valmennukseen x-tekijä, josta meillä ei täyttä tietoa ole. Olisiko niin, että norjalaiset ovat löytäneet sallitun tavan doupata urheilijoitaan? Tavan, joka ei vain näy testeissä. Oma veikkaukseni on kehittynyt astmalääkitys. Ja varmaan lääkitys on muillakin kohdallaan.

 

[Sambody]

Miten ne hiihdon harrastajamäärät ja ennen kaikkea täysillä hiihtoon panostavien harrastajien määrät ovat kehittyneet viime vuosikymmeninä Norjassa? Entä muualla maailmassa? Suomessa on nuorten maastohiihdon b-lisenssimäärät 2000-luvun alusta puolittuneet.

Tänään saatiin kuunnella Viaplayllä tarinaa kuinka esimerkiksi Hans Christer Holund ehti jo kertaalleen lopettaa hiihtouransa. Kannatti pyörtää päätös, koska sen jälkeen on miehestä kehittynyt arvokisavoittaja. Mikäli Holund olisi suomalainen olisiko hän pysynyt päätöksessään ja harjoitellut maksimissaan muiden töiden sivussa? Lienee ihan valtava etu, että pystyt harjoittelemaan täysipäiväisesti pitkälle yli 20 vuotiaaksi ennen kuin tarvitsee alkaa miettimään uudelleen mikä minusta tulisi isona.

Tottakai siellä on varmasti myös lääkitys kohdallaan norjalaisilla, mutta niin on varmasti kaikilla absoluuttisella maailman huipputasolla hiihtävillä. Seefeldin käryt osoittivat mielestäni vahvasti sen ettei se doping ole tälläkään hetkellä ratkaisevin tekijä hiitäjän menestymisen takana, niin kuin ei se ollut Karpaasien huippuvuosina. Tarpeellinen kyllä. Todennäköisesti jopa välttämätön aivan absoluuttisella huipulla, mutta tehdäänkö lääkityksellä huippujen välillä tällä hetkellä tai aiemmin eroja? Tuskin merkittäviä. Myös joku voi kysellä miksei norjalaisnaisissa ole vastaavanlaista laajuutta ja tunkua maailmankärkeen, jos Norjan ylivoiman miehissä selittää lääkitys? Naisissa Norjalla toki ollut Björgen ja Johaug jotka hallitsivat pitkään naishiihtoa, mutta ei siellä miehissä nähtävää laajuutta ole ollut ihan hetkeen ainakaan.

 

[Sambody]

Nyt jo voi sanoa, että tämän vuoden Holmenkollenin kilpailut ovat ihan farssit. Tänään kilpailu oli lähinnä Norjan mestaruuskilpailut. Huomiselta jäi nyt ruotsalaiset Andersson ja Karlsson pois väsymyksen ja sairastumisen takia. Mukaan lähtee kaikkiaan 32 naista ellei lisää poisjääntejä vielä tule. Näistä 13 on norjalaisia. Voittajakin taitaa olla selvä eli Diggins.

 

[Huono pakki]

Nyt jo voi sanoa, että tämän vuoden Holmenkollenin kilpailut ovat ihan farssit. Tänään kilpailu oli lähinnä Norjan mestaruuskilpailut. Huomiselta jäi nyt ruotsalaiset Andersson ja Karlsson pois väsymyksen ja sairastumisen takia. Mukaan lähtee kaikkiaan 32 naista ellei lisää poisjääntejä vielä tule. Näistä 13 on norjalaisia. Voittajakin taitaa olla selvä eli Diggins.

Eiköhän sieltä vielä jokunen jää poiskin, enkä usko, että kaikki hiihtävät maaliiin saakka niin kuin tänään miesten kisassa. Oma veikkaus on, että 19 hiihtäjää jaksaa maaliin saakka.

Onhan tämä sellainen fiasko, että en tiedä, mitä FIS:n toppatakkiosastolla on päässä liikkunut, kun on nämä kauden ainoat pitkät matkat sijoittanut peräkkäisille viikonlopuille.

Vai halutaanko tällä osoittaa, että 50 km ei kiinnosta ketään -> johtopäätös 50 km pois ohjelmistosta ja lyhyempi "pitkä" matka (35/40 km) tilalle.

 

[Huppu]

Eiköhän sieltä vielä jokunen jää poiskin, enkä usko, että kaikki hiihtävät maaliiin saakka niin kuin tänään miesten kisassa. Oma veikkaus on, että 19 hiihtäjää jaksaa maaliin saakka.

Onhan tämä sellainen fiasko, että en tiedä, mitä FIS:n toppatakkiosastolla on päässä liikkunut, kun on nämä kauden ainoat pitkät matkat sijoittanut peräkkäisille viikonlopuille.

Vai halutaanko tällä osoittaa, että 50 km ei kiinnosta ketään -> johtopäätös 50 km pois ohjelmistosta ja lyhyempi "pitkä" matka (35/40 km) tilalle.

Pitkäksi matkaksi kelpaa 20 km yhteislähdöllä tasamaalla. Ja taas mennään saatana...

 

[Tombe76]

En tiedä onko tätä perattu tässä ketjussa, mutta eiliset urheiluruudussa esitetyt kommentit FIS-pomo, ex-hiihtäjä Ulvangilta, olivat kyllä mielenkiintoisia.

Nyt siis miehet ja naiset tulevat tulevaisuudessa hiihtämään TASA-ARVOn nimissä samoja matkoja. Toki vielä ei tiedetä mitä ne ovat esim. arvokisoissa.

Kuuleman mukaan 70% hiihtäjistä vastustaa muutosta, mutta Ulvangin mukaan hiihtäjiltä ei kannata kysyä. He ovat puolueellisia kun joutuisivat muuttamaan harjoitteluaan.

Eli vissiin kai sitten arvokisoissa naisetkin tulevat hiihtämään sen 50km, koska eihän se mikään 40km voi olla. Vielä kasarilla pisin matka naisilla oli 20km.

Eikä siinä mitään, naiset on sitkeitä. Tämän huomannut itsekin mm. 100km/24h-juoksikisoissa, jossa kaikilla sama matka tai aika. Naisten ME:n nähnyt myös juostavan. Mutta se että päätetään jotain noin selkeästi vasten kilpailijoiden tahtoa kummastuttaa. Ja perustelut.

Jäämme odottamaan milloin naiset tulevat juoksemaan 110m aitoja tai milloin tenniksen GS-kisoissa naiset painaa paras viidestä. Vain muutama esimerkki mainitakseni.

 

[Hööty]

En tiedä onko tätä perattu tässä ketjussa, mutta eiliset urheiluruudussa esitetyt kommentit FIS-pomo, ex-hiihtäjä Ulvangilta, olivat kyllä mielenkiintoisia.

Nyt siis miehet ja naiset tulevat tulevaisuudessa hiihtämään TASA-ARVOn nimissä samoja matkoja. Toki vielä ei tiedetä mitä ne ovat esim. arvokisoissa.

Kuuleman mukaan 70% hiihtäjistä vastustaa muutosta, mutta Ulvangin mukaan hiihtäjiltä ei kannata kysyä. He ovat puolueellisia kun joutuisivat muuttamaan harjoitteluaan.

Eli vissiin kai sitten arvokisoissa naisetkin tulevat hiihtämään sen 50km, koska eihän se mikään 40km voi olla. Vielä kasarilla pisin matka naisilla oli 20km.

Eikä siinä mitään, naiset on sitkeitä. Tämän huomannut itsekin mm. 100km/24h-juoksikisoissa, jossa kaikilla sama matka tai aika. Naisten ME:n nähnyt myös juostavan. Mutta se että päätetään jotain noin selkeästi vasten kilpailijoiden tahtoa kummastuttaa. Ja perustelut.

Jäämme odottamaan milloin naiset tulevat juoksemaan 110m aitoja tai milloin tenniksen GS-kisoissa naiset painaa paras viidestä. Vain muutama esimerkki mainitakseni.

Kyllä, erikoisia oli Ulvangin "perustelut". Ensinnäkin kyseessä on kestävyysurheilu, jossa välineet kehittyvät ja monesti radat myös helpottuvat. Tämä lyhentää aikaa mikä kilpailuun kuluu ja nyt miesten puolella esimerkiksi skiathlonia ollaan lyhentämässä kolmanneksella. En pidä tätä enää kovin suurena kestävyyssuorituksena.
Toiseksi, jos matkoja pitää muuttaa, niin mallin voi ottaa yleisurheilusta, jossa naisten matkat on pidennetty samoiksi kuin miehissä. Ei ole ollut ongelmaa, koska ennätykset kehittyvät ja naiset juoksevat pian kympin alle 29 minuuttia.
Kolmanneksi, raakaa kestävyysurheiluominaisuuksia vähentää entisestään nämä yhteislähdöt. Ei tarvitse tai edes voi lähteä paukusta täysillä, koska muut vain peesailevat ja menevät lopussa ohi. Tästä esimerkkinä eilinen miesten 50 km, jossa yli puolivälissä kaikki olivat vielä samassa porukassa. Toki sitten kun lähdettiin hiihtämään eroja syntyi, mutta ei se mitenkään vedä vertoja väliaikalähdöille, jossa jokainen joutuu tekemään oman suorituksensa säästelemättä.

 

[El Gordo]

Ehkä kevyt muistuma 90-luvulta, jolloin epo oli sallittua, (eli ei näkynyt testeissä) silloinkaan norjalaiset eivät olleet niin ylivoimaisia kuin nyt. Olihan meilläkin karpaasimme. Johtuisikohan se siitä, että kun kaikki käyttivät, se tasasi puntteja. Nyt vain norjalaiset käyttävät ja jälki on rumaa. Tarvitaan aivan poikkeuksellisia lahjakkuuksia lyömään edes se kymmenenneksi paras norski.

Norja ei saanut Calgaryn talviolympialaisissa '88 yhtään kultamitalia (0 = 0), pari himmeämpää mitskua tuli. Uskoakseni siellä päätettiin, että tämä ei vetelee Nansenin, Amundsenin ja Holmenkollenin kisojen maassa, vaan nyt laitetaan hiihtomenestys kuntoon kun rahaahan meiltä löytyy.

90-luvulla vasta rakensivat tuota imperiumia, Ulvang ja Dählie toki olivat yksiä lahjakkaimpia hiihtäjiä historiassa ja sattuivat tulemaan sopivasti vauhdittamaan sitä projektia. Joten se rakennusvaiheessa olo selittää miksi dominointia ei niin paljon nähty vielä 90-luvulla.

Epo-testi tuli vasta 2002, ja 90-luvulla FIS koitti suitsia villiä veridouppausta lähinnä hemoglobiinirajojen asettamisella. Paljon kuultiin juttuja hiihtäjien "luontaisesti korkeasta hemoglobiinitasosta". Sinä aikakautena se Norjan nousu ylivoimaiseksi tekijäksi kuitenkin tapahtui.

 

[Sambody]

Sentään tänään naisten voittajan nimi oli yllättävä. Liekö oli vähän liikaa tuo Digginsin revittely aina kirimaaleihin. Kertulle ja TU Wengille se ainakin oli liikaa, mutta eipä Kepa siihen montaa sijaa lopulta hävinnyt joten varmaan maailmancupin kannalta kannatti käydä pisteitä keräämässä.

 

[IceWalker]

Norja ei saanut Calgaryn talviolympialaisissa '88 yhtään kultamitalia (0 = 0), pari himmeämpää mitskua tuli. Uskoakseni siellä päätettiin, että tämä ei vetelee Nansenin, Amundsenin ja Holmenkollenin kisojen maassa, vaan nyt laitetaan hiihtomenestys kuntoon kun rahaahan meiltä löytyy.

90-luvulla vasta rakensivat tuota imperiumia, Ulvang ja Dählie toki olivat yksiä lahjakkaimpia hiihtäjiä historiassa ja sattuivat tulemaan sopivasti vauhdittamaan sitä projektia. Joten se rakennusvaiheessa olo selittää miksi dominointia ei niin paljon nähty vielä 90-luvulla.

Epo-testi tuli vasta 2002, ja 90-luvulla FIS koitti suitsia villiä veridouppausta lähinnä hemoglobiinirajojen asettamisella. Paljon kuultiin juttuja hiihtäjien "luontaisesti korkeasta hemoglobiinitasosta". Sinä aikakautena se Norjan nousu ylivoimaiseksi tekijäksi kuitenkin tapahtui.

Niin, tästähän asiasta tuli 10 vuotta sitten mm. ruotsalaisdokumentti, jossa varsin selkeästi otettiin kantaa syihin Norjan hiihtoihmeen taustalla: Helsingissä asuva Hasse on Norjan vihatuin ruotsalainen - kovia dopingsyytöksiä: ”Tiedän jotain, mitä ei ole vielä kerrottu”

On kohtalaisen uskottavaa, että Lahti89-Lahti01 välillä suomalaisetkin douppasivat minkä ehtivät. Lahti89 meni erittäin hyvin ja vielä paremmin Lahti01 lähti käyntiin. Kunnes tuli sitten niitä ikäviä uutisia. Ja Paavo M. Petäjästä tuli legenda.

Muhlegg ei uskonut vähästä (eikä esim. Kaisa Varis), mutta maailmalla asiasta säikähdettiin toden teolla. Norjalaiset ovat kuitenkin osanneet pysyä testimenetelmien kehityksen ymmärtämisen kärkipäässä ja totta kai kaikki hiihtäjät varmistetaan ennen kisoihin tuloa. Lisäksi osataan soveltaa asioita: pieni hyöty suorituskyvyn lisäämisessä merkitsee usein eroa mitalin ja pistetilan välillä.

@Sambody:
Dopingin hyöty nykyisin ei ole samaa suuruusluokkaa kuin aiemmin, koska tehokkaimmista menetelmistä jää kiinni. Kukaan ei voi pompata huipulle enää jäämättä kiinni yhtä nopeasti huipulle kuin Muhlegg. Keskinkertaisuuksista ei tehdä enää tähtiä lääkityksellä. Doping on huomattavasti hienovaraisempaa. Mutta jos tietyllä lääkityksellä saavutetaan vaikkapa prosentin lisäys suorituskykyyn aikaan suhteutettuna, se vaikuttaa tuloksiin huomattavasti. Vaikkei enää kultaa menetetäkään Mietaan mitalla. Eli kun tunnissa on 3600 sekuntia ja otat näistä prosentin pois, niin parannus on merkittävä.

 

[Hagi]

@IceWalker meinaat siis, että vain norskit douppaavat? Onko esim Iivo sitten niin lahkajas ja kova reenaamaan, että douppaavat norskit ja venäläiset jäävät Olympiakisoissa selvästi?

Toisaalta samaan tapaan aikanaan uskottiin karpaasien vetävän ternimaidolla. Myllylä sitten kertoi lääkkeinä olleen EPO:n ja kasvuhormonin. Paitsi Isometsällä, kun kirjassaan ei myöntänyt edes EPO:n käyttöä. Isometsä oli kyllä hurja urheilija, kun pärjäsi likaisina vuosina natuna.

 

[Huppu]

Niin, tästähän asiasta tuli 10 vuotta sitten mm. ruotsalaisdokumentti, jossa varsin selkeästi otettiin kantaa syihin Norjan hiihtoihmeen taustalla: Helsingissä asuva Hasse on Norjan vihatuin ruotsalainen - kovia dopingsyytöksiä: ”Tiedän jotain, mitä ei ole vielä kerrottu”

On kohtalaisen uskottavaa, että Lahti89-Lahti01 välillä suomalaisetkin douppasivat minkä ehtivät. Lahti89 meni erittäin hyvin ja vielä paremmin Lahti01 lähti käyntiin. Kunnes tuli sitten niitä ikäviä uutisia. Ja Paavo M. Petäjästä tuli legenda.

Muhlegg ei uskonut vähästä (eikä esim. Kaisa Varis), mutta maailmalla asiasta säikähdettiin toden teolla. Norjalaiset ovat kuitenkin osanneet pysyä testimenetelmien kehityksen ymmärtämisen kärkipäässä ja totta kai kaikki hiihtäjät varmistetaan ennen kisoihin tuloa. Lisäksi osataan soveltaa asioita: pieni hyöty suorituskyvyn lisäämisessä merkitsee usein eroa mitalin ja pistetilan välillä.

Juu, kyllähän doping-kulttuuri on muuttunut vahvasti ja EPO:n hullut vuodet päätti Lahden ja Salt Lake Cityn käryt. Salt Lake Cityssähän mitaleita meni uusjakoon vielä Lahteakin enemmän Mühleggin, Danilovan ja Lazutinan käryjen myötä. Mühlegg menetti siis kolme kultaa ja venäläiskaksikko yhteensä kaksi kultaa ja kolme hopeaa, joukossa yksi kaksoisvoittokin. Ja mitalisteina on useita myöhemmin kärynneitä edelleen. Kulttuuri silti varmasti siisteytyi, onhan sitä voitu katsoa tulostason muutoksistakin. Silti vaikkapa vuoden 2006 Itävallan dopingkohu kertoo että veridoping kyllä jatkoi olemassaoloaan huipulla.

 

[Hagi]

Linkki: https://youtu.be/8z8qe7YWDOQ

Yksi hiihdon historian kovimpana vetoja tuo. Kulmikas tekniikka, mutta hurja vauhti.

Myllylän tavoite oli myös kruunata uransa 4 Olympiakultaan Salt Lake Cityssä.

 

[IceWalker]

@IceWalker meinaat siis, että vain norskit douppaavat? Onko esim Iivo sitten niin lahkajas ja kova reenaamaan, että douppaavat norskit ja venäläiset jäävät Olympiakisoissa selvästi?

Toisaalta samaan tapaan aikanaan uskottiin karpaasien vetävän ternimaidolla. Myllylä sitten kertoi lääkkeinä olleen EPO:n ja kasvuhormonin. Paitsi Isometsällä, kun kirjassaan ei myöntänyt edes EPO:n käyttöä. Isometsä oli kyllä hurja urheilija, kun pärjäsi likaisina vuosina natuna.

Sanottu täytyy suhteuttaa huippu-urheilun Kultaiseen Sääntöön: Kaikki mikä ei ole kiellettyä, on sallittua.

Sana "douppaus" on kätevä ja monimerkityksellinen. Täsmällisesti ottaen tietenkin sana viittaa kiellettyjen keinojen käyttöön huippu-urheilussa. Mutta laajemmin ja löysemmin se viittaa myös ihan harmaalla alueella operoimiseen. Joku eetikko pillastuu jopa sallituistakin keinoista.

Eli jos suomalaiset keksisivät aineen, joka parantaa urheilijan hapenottokykyä ja se ei ole kiellettyjen aineiden luettelossa, se ei olisi dopingaine. Mutta kun siitä saataisiin vihiä, se pian sitä olisi. Kas kun sitä pidettäisiin suorituskyvyn keinotekoisena parantamisena.

Paitsi aineen käyttö, myös sen pitoisuudet ovat tärkeitä. On mahdollista käyttää jotakin ainetta niin pieniä määriä, ettei sitä vielä pidetä dopingina. On mahdollista täysin sallitusti soveltaa erilaisia lääkityksiä siten, että ne aikaansaavat suorituskyvyn parantumista. Tässä uskon norjalaisten olevan paljon muita edellä.

Siis kysymykseen, en usko, että norjalaiset ainoastaan douppaavat, jos edes douppaavat sanan tiukassa merkityksessä ollenkaan. Iivoon en voi ottaa kantaa, kun en yhtään tiedä asiasta enempää. Norjalaisista tiedän, että astmalääkitys on monella urheilijalla. Norjalaiset ovat kehittäneet suorituskyvyn parantamisen sellaiseen mittaan, että se näkyy myös tulostaululla. Venäläiset toki douppaavat, mutta jäävät myös usein kiinni.

Kysymys, joka myös on aktuelli, on geenimanipulaation tarjoamat mahdollisuudet. Kun tiettyjä Norjan yleisurheilutähtiä katselee, niin tämäkin ajatus tulee mieleen. Yleisurheilu on kuitenkin, juoksut eritoten, niin kilpailtu laji, että hipoo epätodennäköisyyden rajoja, että yksi pieni kansa kykenisi tuollaisia ihmeitä maailmalle tuottamaan pelkän turskan voimalla.

Ja kuten sanottua, jos tämäntyyppistä asiaa ei pystytä havaitsemaan, sitä ei ole olemassa. Suomi oli aikoinaan urheilulääketieteen huipulla iloisessa itäblokin seurassa. Nyt on Norja ottanut Suomen paikan ja sekös meitä ottaa päähän.

 

[Hagi]

Norjalaisista tiedän, että astmalääkitys on monella urheilijalla.

Lähes kaikilla huippuhiihtäjillä on hiihtoastma ja lääkärin poikkeuslupa käyttää kiellettyjä aineita. Julkisesti tosin vain Krista Pärmäkoski on tuosta kertonut.

Suomen hiihtovalmentaja: ”Astmalääkkeitä käyttää melkein kaikki”

Suomen hiihtomaajoukkueen päävalmentaja Reijo Jylhän mielestä Suomen joukkueen lisähapen käyttö viime vuonna on aivan eri asia kuin astmalääkkeen väärinkäyttö. Norja nosti viime kaudella äläkän, kun Suomi testasi lisähappea leireillä.

yle.fi

 

[Man in the Box]

Lähes kaikilla huippuhiihtäjillä on hiihtoastma ja lääkärin poikkeuslupa käyttää kiellettyjä aineita. Julkisesti tosin vain Krista Pärmäkoski on tuosta kertonut.

Suomen hiihtovalmentaja: ”Astmalääkkeitä käyttää melkein kaikki”

Suomen hiihtomaajoukkueen päävalmentaja Reijo Jylhän mielestä Suomen joukkueen lisähapen käyttö viime vuonna on aivan eri asia kuin astmalääkkeen väärinkäyttö. Norja nosti viime kaudella äläkän, kun Suomi testasi lisähappea leireillä.

yle.fi

Mielenkiintoista. Liekö suurimmalla osalla kilpahiihtäjäjistä myös keskittymishäiriö tai narkolepsia? Uskoisin että stimulanttilääkityksellä voisi olla huomattavia hyötyjä etenkin kestävyysurheilussa. No, toivottavasti esim. noita astmalääkityksiä ei feikata vaan niille on jokaisella urheilijalla oikeasti tarvetta. Vituttaa jos lääkkeitä väärinkäytetään.

 

[Backis]

Mielenkiintoista. Liekö suurimmalla osalla kilpahiihtäjäjistä myös keskittymishäiriö tai narkolepsia? Uskoisin että stimulanttilääkityksellä voisi olla huomattavia hyötyjä etenkin kestävyysurheilussa. No, toivottavasti esim. noita astmalääkityksiä ei feikata vaan niille on jokaisella urheilijalla oikeasti tarvetta. Vituttaa jos lääkkeitä väärinkäytetään.

Hiihtäjillä astma on yleisempää kuin normaaliväestöllä, johtuen kylmän ilman hengittämisestä. Jotain tutkimustakin tuohon liittyen ilmeisesti on, toisin en tiedä onko ne norjan hiihtoliiton rahoittamia (heh). Voisi kyllä kuvitella, ettei sellainen kova säännöllinen rääkki tee kovin hyvää keuhkoille.

 

[FrozenEnvelope]

Tuon kemiallisen puolen spekulointi ei ole mielestäni hirveän hedelmällistä. Mikäli jossain olisi jokin 90-luvun EPO:n kaltainen ihmeaine käytössä, se leviäisi kyllä suhteellisen nopeasti kaikkien kiinnostuneiden ulottuville. Urheilijathan ovat olleet aina itse keskeissä asemassa levittämässä kiellettyjä aineita maarajojen ylitse kavereilleenkin, kuten nyt vaikkapa 60/70-luvun keihäänheittäjämme saivat ensimmäiset steroidinsa Neuvostoliitosta. Kuten Hagikin totesi, suomalaisetkin Iivo etunenässä ovat kuitenkin sen verran menestyneet, että on mahdotonta kuvitella ettei meikäläisillä huipuilla olisi samoja keinoja käytössä kuin muillakin.

Jos ei puhuta jostain suljetusta totalitaarisesta valtiosta tyylin Itä-Saksa / Pohjois-Korea, niin yhtään laajamittaisempi järjestelmä tai salaliitto paljastuu varmasti viimeistään muutaman vuoden aikajänteellä, koska asiaan on sekaantunut niin monta ihmistä että joku vuotaa asian julkisuuteen joko sivu suunsa tai kostaakseen. Näin kävi Balcon kanssa ja jopa Venäjän Sotshin näytteiden peukalointien kanssa. Liian monta ihmistä tietää, mahdotonta pitää ikuisesti salaisuutena.

Tämä ei tarkoita sitä, että norjalaiset olisivat puhtaita kuin pulmuset. Varmasti siellä käytetään samoja keinoja kuin muuallakin ja järjestelmä näyttää pyrkivän katsomaan toiseen suuntaan kun mennään harmaalle tai kielletylle alueelle tyyliin Sundby / Johaug. Ihan samoin kuin Suomessa Hiihtoliitto teki ainakin karpaasien kanssa 90-luvulla, ei välttämättä enää nykyään ainakaan samassa mittakaavassa.

 

[Sambody]

Kevät on saapunut vahvasti maastohiihtoladuille ja sen mukana varsin yllättäviä tuloksia.

Drammenissa naisissa Kähärä ei kerennyt 40 osallistujan joukosta jatkoon. Dahlqvist ja Hägström ottivat Skistadilta nokkaan lähes 10 sekunttia.

Miehissä sitten lisää kevään tuloksia. Suomalaisista Mäki, Haarala, Mannila ja Olli Ahonen jäivät karsintaan. Vain siis Vuorinen ja Moilanen eriin. Vielä Mäkeäkin suurempi yllätys oli ettei Pellegrino kerennyt karsinnasta jatkoon. Myös voi pitää yllätyksenä ettei Johan Hägström päässyt myöskään eriin. Nopein tietenkin Kläbo. Pertsaa osaamattomia ranskalaisiakin vain 4 yhdentoista nopeimman joukossa heistä hitain Jay:kin top20:ssä.