Maastohiihtokausi 2005-06

[hannes_ko]

Maastohiihdon maailman cup pääsi kunnolla vauhtiin Beitostölenissä, Norjassa. Sprinttihiihtoja en edelleenkään pidä oikein minään, joten niitä en laske.

Tähtäin on tänä vuonna kaikilla Torinossa. Suomalaisittain odotukset ovat melko korkealla. Naisissa erilaiset sprinttimatkat tuovat 2-3 mitalia. Lisäksi viestissä on hyvä mitalisauma. Samoin Virpi Kuitunen on matkalla kuin matkalla lähellä palkintopallipaikkaa.

Aino-Kaisa Saarisella olisi paraatimatkalla 30 km:llä mahdollisuudet vaikka mihin, mutta kun kisa on muistaakseni vapaalla, niin yritys jää vajaaksi. Muilla matkoilla A-S on liian tasapaksu. Samoin Riitta-Liisa Lassila on kai vain vähän liian huono aivan kärkeen. Jokerikortiksi lasken äitiyslomalta palanneen Elina Hietamäen, joka saattaa yllättää juurikin sprintissä. Välimaa, Manninen ja Perälä toivottavasti ovat iskussa viestiporukkaa ajatellen.

Miehissäkin on mitalista puhuminen realistista. Sprintissä on aina Keijo Kurttila, mutta usko on lujilla. Arvokisoissa ei ole luistanut. Sen sijaan normaalimatkojen suomalaislykkijät ovat onnistuneet kuntoonsa nähden hyvin arvokisoissa.

Teemu "Ajokoira" Kattilakoski on vahva ehdokas mitaleille viidelläkympillä. Arvikisoissa on jo pari hienoa suoritusta takana, ja terveenä ollessaan Teemu taistelee maailmancupin osakilpailuvoitoista vapaan kisoissa.

Sami "Vuoristorata" Jauhojärvi on entinen nuorten maailmanmestari, joka oli MM-kisoissa hyvässä vireessä. Muuten kausi oli ailahteleva. Joka tapauksessa mies on Myllylän kaltainen lahjakkuus ja tekee läpimurtonsa tällä kaudella. Alku oli jo hyvä. Odotettavissa sijoituksia kymmenen joukkoon maailmancupissa ja olympialaisissa. Rahoillekin muutaman kerran.

Tero "Diesel" Similä oli vahva MM-kisoissa, kuten myös kauden päätöskisassaan, jossa mies yllätti vahvalla loppukirillä. Similä on ollut aika hiljaa alkusyksyn, mutta niin hän viime kaudellakin hiihti parhaat hiihtonsa vasta keväällä. Similä ei taida olla yhtä lahjakas kuin Jauhojärvi, mutta erinomainen hiihtäjä kyllä. Pistesijoja on varmasti tarjolla, mutta onko koskaan asiaa mitaleille? Ainakin Teron pitäisi oppia avaamaan viesti, viime kerralla homma meni aivan mäkeen.

Juha "Punkkisen mies" Lallukka ei onnistunut MM-kisoissa, mutta taisteli Salpauselällä kisojen jälkeen jopa palkintopallipaikasta, mutta oli lopulta neljäs. Myös syksyllä mies näytti kykyjään, mutta häipyi sitten "vuorten taa", eikä vakuuttanut Saksassa. Onko mies lintu vai kala, se on vielä epäselvä.

Kakkoskaartissa Suomella on ainakin perustasapaksu Olli Ohtonen, joka lähti viime kauteen Suomen ykkösmieshiihtäjänä. Matti Heikkinen on kehittynyt tuskastuttavan hitaasti, mutta hänessä on ainesta italialaistyyppiseksi roikkujaksi. Ville Nousiainen yllätti ennakkoluulottomuudellaan Holmenkollenilla. Katsotaan mitä miehestä tulee. Lisäksi ainakin Timo Toppari, Valeri Rodohlebov, Jari Isometsä ja moni muu aikoo kisoihin.

Mutta palataan Beitostöleniin. Miehillä matkana oli 15 km perinteisellä. Norja otti kaksoisvoiton. Tor Arne Hetland oli jopa ylivoimainen, sillä Jens Arne Svartedal jäi 17 sekuntia. Kolmanneksi kiilasi Ivan Batory, jonka perässä neljän sekunnin päässä oli Jauhojärvi.

Jauhojärven neljäs sija tuskin löi ketään täysin ällikällä, mutta olisihan kausi huonomminkin voinut alkaa. Kärkeen kyllä tuli eroa aika paljon, lähes puoli minuuttia. Puolan Krezelok kiilasi mukavasti viidenneksi ja Norja esitteli taas pari uudempaa nimeä.

Saksalaiset olivat tällä kertaa Teichmannin ja Angererin voimin kympin sakissa vähemmällä metelillä kuin viime vuonna. Silloin kyseinen maajoukkue tähtäsi huippukuntonsa marraskuulle, ja kotikisat menivät alun osalta pahasti metsään. Vasta aivan lopussa saatiin hommaa vähän raiteilleen, mutta mm. MC-voittaja Rene Sommerfeldt oli aivan turisti kotikisoissa.

Muuten suomalaisille ei meno maistunut. Mukana olivat Isometsä, Ohtonen ja Nousiainen, eikä homma toiminut yhtään. Kattilakoski ja Lallukka olivat poissa, koska perinteisellä miehillä ei ole juuri annettavaa. Similän poissaolo oli harmi, vaikka 15 km on miehelle liian lyhyt matka.

Naisten puolella suomalaisten kokonaispanos oli parempi. Virpi Kuitunen oli toinen, mutta eroa Marit Björgeniin tuli taas hirvittävän paljon, yli 20 sekuntia kympillä. Kun seuraavat sijat menivät Baranovalle, Pedersenille, Neumannovalle ja Saariselle, niin käsikirjoitus piti. Kristina Smigun jäi kärjestä yli minuutin. Ruotsin Lina Anderson oli 9. ja saattaa yllättää kauden mittaan.

Lassila oli 15. ja Välimaa 20. Lassilalle ihan lupaava perinteisen kisa, sen sijaan Välimaalle nämä matkat tällä tyylillä pitäisivät olla paraatimatkoja. Riikka Sarasoja oli 40.

 

[Humpauttaja]

Hieno avaus hannekselta. Kuten oli myös Suomen hiihtäjiltä tai ainakin Kuituselta ja Aino-Kaisalta ja Jauhojärveltä miesten puolella. Millos Kaskilahti iskee itsensä edustukseen?

 

[scholl]

Itsekin yritin etsiä tänään murtsikkaketjua, mutta ei löytynyt.
Miesten kisa tuli katsottua suorana ja oli hienoa se, että oli niin paljon yllätyksiä. Lepistön Kalle ei edes tajunnut Jauhojärven nousemista 13km väliaikapaikan ja maalin välissä pari sijaa, mutta ei se mitään. Hieno hiihto Jauhojärveltä ja vaikka onkin kauden avauskisa ja moni vielä sieltä tulee kovaa kauden mittaan niin lupauksia tuo herätti.

 

[Uleåborgir]

Nyt näyttää hyvältä Torinoa ajatellen. Smidukkaa on tulossa. Naisten viestissä varmaakin varmempi (hopea)mitali. Teemu Kattilakoskelta odotan vielä sitä suurta läpimurtoa. Tunteen palo ja sisukkuus lajiin on em. henkilölle kuulemma ihailtavan valtava.

 

[L. Paraske]

Viestitkin sujuivat ihan hyvissä suomalaismerkeissä. Toki miesten sijoitus tippui ankkuriosuudella kymmenenneksi, mutta tuota edesauttoi kyllä Ohtosen luvattoman paskat sukset, kun loivemmissakin alamäissä eroa edellämeneviin tuli metrikaupalla. Bubi tätä ei tietystikään hoksannut (hommatkaa nyt joku Mietaa tai vastaava sinne selostamoon kertomaan katsojille, mitä ladulla oikeasti tapahtuu). Mutta silti, positiivista että Suomi pysyi loppuun asti kärkivauhdissa ja varsinkin Jauhojärven ja Kattilakosken hiihdot olivat ihan erinomaisia. Myös Isometsä taisteli hyvin nykykuntoonsa nähden. Huomattakoon tosin, ettei latuprofiili ollut maailmancup-tasoa. Rankemmissa nousuissa esim. Isometsä olisi takuulla aiemmin katkennut.

Naisten puolella ongelmana on edelleen sen toisen kovan luistelijan puuttuminen. Sama juttuhan on Suomen kohdalla ollut aina niin kauan kun viestissä on vapaan osuuksia hiihdetty. Kuituselle olisi enemmän käyttöä perinteisen osuudella. Mutta kyllä se taitaa olla niin, ettei Norjan voittoa Torinossa estä mikään, kun heiltä vielä tästä kisasta puuttui kova luistelija Kristin Steira.

Toivotaan että positiivinen kokonaisilme säilyy Rukalla

 

[hannes_ko]

Temen päivä?

Nostetaanpa tässä ennen unia tämäkin ketju ylös, sillä nyt vähän jännittää. Aamulla saattaa olla Kattilakosken päivä. Mies sen ansaitsisi. Hyvä viestiosuus viime viikonloppuna ja nyt kotilumilla 15 km vapaalla edessä. Jos vaan ei ole flunssa paukahtanut päälle, niin nyt on iskun paikka.

 

[peruspata]

Jos pilkkuja viilaillaan tarkasti, tämä ei kuulu tähän ketjuun. Mutta läheltä liippaa. Kysymyksessä on yhdistetty, jolle avattua ketjua en tähän hätään löytänyt. Sellaisenkin voisi kyllä varmaan avata, mutta juuri nyt ei pysty.

http://www.yle.fi/urheilu/hiihto/id24367.html

http://www.yle.fi/urheilu/hiihto/id24523.html

Kuten kuvasta näkyy, linkit ovat YLEn urheilusivuilta. Kyseessä on tämä totaalinen orava muuntajaan-ilmiö. Odotan mielenkiinnolla, mitä mieltä FIS on Ackermannin teosta. Pahaa pelkään, että isot syövät pienet jälleen kerran, kuten aina norjalaistuomarien sortaessa Janne Ahostakin. Nyt kuitenkin luulisi, että FIS:n päättäjien on otettava kyllä jo periaatteenkin vuoksi kantaa aika voimakkaastikin tähän. Vai haluaako joku tosissaan, että tässä hienossa lajissa voittaa se, jolla on vähiten pistosten jälkiä? Lyödä sauvan kärjellä ei ole enää kovin herrasmiesmäistä. Jos tämä periaatteellisella tasolla hyväksytään, alkaa pohja pudota pois alta.

Mutta kuten sanottu, en yllättyisi, vaikka FIS:lle riittäisi tuo Ackermannin anteeksipyyntö. Tuntuu, että suomalaiset aina vähän pyytelevät anteeki olemassaoloaan noissakin karkeloissa. Ikävää syyllistää, mutta ei sekään nyt kovin suuri ihme ole, että juuri Saksan poika tuon tempun teki. Mutta järkikin sen sanoo, että se tökkäisy voi tulla kalliiksikin, siksi tuo anteeksipyyntökin todennäköisesti tuli. Eihän sillä öykkärillä ollut mitään kerrottavaa Manniselle tilanteen jälkeen.

Enkä minä voi mennä väittämään varmaksi, ettei jotain latukahnausta ollut. Mutta jos säännöt sanovat, että ensimmäisenä loppusuoralle tuleva saa valita ladun, niin silloin Manninen sai valita latunsa. Ja siksi toiseksi, tuskin Ackermannkaan olisi kysynyt parisataa metriä ennen maalia, että haluatko vetovuoron välillä.

 

[scholl]

Nyt alkaa kyllä pohtia sitä, että Pirjo Manninen taitaa olla sprinttihiihdon Toni Nieminen. Kun nuori laji kehittyy niin urheilija ei kehity lajin mukana, vaan polkee paikallaan ja menestystä ei enää tule. Nuorena menestyivät, kun omaksuivat uuden lajin muita aiemmin ja sen jälkeen vain sitten sellaista vähän surullista joukon jatkona pyristelyä.

 

[scholl]

Mitä ihmettä on tapahtunut tänään Hannu Manniselle. Mies oli vitonen hypyn jälkeen ja johti reilusti hiihtoa, mutta juuri äsken joku 6 miehen porukka otti Mannisen hetkessä kiinni ja meni vauhdilla ohi. Aika uskomatonta urheiluviihdettä Eurosportilla. Hassua että ammattimies voi simahtaa noin totaalisesti.

 

[IMATION]

Mitä ihmettä on tapahtunut tänään Hannu Manniselle. Mies oli vitonen hypyn jälkeen ja johti reilusti hiihtoa, mutta juuri äsken joku 6 miehen porukka otti Mannisen hetkessä kiinni ja meni vauhdilla ohi. Aika uskomatonta urheiluviihdettä Eurosportilla. Hassua että ammattimies voi simahtaa noin totaalisesti.

Joo oli aika hurja homma. Vielä pari kilometriä ennen maalia olin lopettaa katsomisen siinä uskossa, että homma olisi taputeltu. Äijä vaan jäi kun seisomaan. Jokuhan siinä täytyi olla vikana.

 

[scholl]

Joo oli aika hurja homma. Vielä pari kilometriä ennen maalia olin lopettaa katsomisen siinä uskossa, että homma olisi taputeltu. Äijä vaan jäi kun seisomaan. Jokuhan siinä täytyi olla vikana.

toi on pakko olla joku hämärä juttu. Astmakohtaus tai joku. Siis ihan uskomatonta. 50km:lla olen nähnyt ihmisten sippaavan 30-40 tai 40-50 välillä ja jäävän nopeasti minuuttitolkulla, mutta nyt kokonaismatka oli vain 7,5km ja mies sammuu täysin.

Jos olisi kilpailtu Lahdessa muutama vuosi sitten, olisin alkanut maalailla piruja seinille. Nyt on pakko olla kyse terveys/kuntoasioista.

 

[hannes_ko]

Tero Similä kahdeksas Holmenkollenin viidelläkympillä. Jostain syystä emme saaneet kisaa nähdä.

Hyvä Tero, paha Yle.

 

[Individual]

Joo oli aika hurja homma. Vielä pari kilometriä ennen maalia olin lopettaa katsomisen siinä uskossa, että homma olisi taputeltu. Äijä vaan jäi kun seisomaan. Jokuhan siinä täytyi olla vikana.

Pää ei kestänyt.

 

[Bayern]

Nyt saatiin Suomeen se monien kaipaama ulkomaalainen hiihdon päävalmentaja kun ruotsalainen Magnar Dalen astuu ruoriin (lähde: www.mtv3.fi/urheilu). Mielenkiinnolla jään odottamaan minkälaisia tuloksia Dalenin johdolla saadaan. Hänhän oli ruotsalaisten päävalmentajana Elofssonin ollessa huipulla. Tätä Suomen ummehtuneet hiihtopiirit mielestäni kaipasivatkin.

 

[scholl]

Magnar Dalen on kyllä norjalainen, mutta joka tapauksessa hieno nähdä, että uskalletaan kokeilla ulkomaalaisia voimia, kun suomalaisilla on mennyt niin pieleen sen verran kauan.

 

[Salama44]

Magnar Dalen on kyllä norjalainen, mutta joka tapauksessa hieno nähdä, että uskalletaan kokeilla ulkomaalaisia voimia, kun suomalaisilla on mennyt niin pieleen sen verran kauan.

Hienoa, että saadaan ulkomaalainen valmentaja todellisesta hiihtomaasta. Saadaan Suomeenkin kilpahiitäjiä puhtain konstein ja toivottavasti parannettua mainettamme ja suhteita Norjan ja Ruotsin hiihtopiireihin.

Se taso mikä Norjassa on hiihtäjien määrässä ja laadussa Someen verrattuna suunnilleen samankokoisessa maassa johtuu nimenomaan valmentautumisesta. Suomessa hairahduttiin jossakin vaiheessa vilpillisiin konsteihin kuin ei osattu valmentautua oikein ja menestyä niillä keinoilla.

 

[Alkiolainen]

Nyt sitten tämä uusi päävalmentajamme Dalen on kieltämässä hiihtäjiltämme alppimajan käytön haluten näin tehdä samalla pesäeron hiihdon harmaaseen alueeseen. Korkean paikan leireilyn norjalaisluotsi sen sijaan hyväksyy.

Ei jymmärrä! Alppimajojahan ollaan perusteltu nimenomaan juuri mm. sillä, että näin säästetään niistä kustannuksista, joita aiheutuu esim. ulkomaan leireilystä. En haluaisi olla pessimisti, mutta luulen, että seuraavaksi Dalen alkaa valittaa rahanpuutetta, joka tekee menestymisen käytännössä mahdottomaksi. Porttila voi sitten vaikka kirjoittaa "Tyhjä työkalupakki" -kolumnin Maikkarille - Monacosta, tottakai.

Antidoping-työ on mennyt meillä överiksi Lahden jälkeen. Suomalaiset ovat kieltäneet ITSELTÄÄN ensin suonen sisäisen nesteytyksen ja nyt pannaan laitetaan alppimajatkin. Ei tarvitse kummastella, miksi menestystä ei tule jatkossakaan. On syytä nostaa kädet pystyyn. Hiihto on Suomessa enää vain ja ainoastaan kuntourheilua.

 

[Salama44]

Nyt sitten tämä uusi päävalmentajamme Dalen on kieltämässä hiihtäjiltämme alppimajan käytön haluten näin tehdä samalla pesäeron hiihdon harmaaseen alueeseen. Korkean paikan leireilyn norjalaisluotsi sen sijaan hyväksyy.

Ei jymmärrä! Alppimajojahan ollaan perusteltu nimenomaan juuri mm. sillä, että näin säästetään niistä kustannuksista, joita aiheutuu esim. ulkomaan leireilystä. En haluaisi olla pessimisti, mutta luulen, että seuraavaksi Dalen alkaa valittaa rahanpuutetta, joka tekee menestymisen käytännössä mahdottomaksi.

Tämä on mielestäni vähän kaksipiippuinen juttu. Alppimajassa oleskelu toisaalta lisää punasolujen tuottoa samalla tavalla kuin korkean paikan harjoittelu. Dalenin mukaan se ei kuitenkaan edistä harjoittelusta palautumista eikä näin ollen välttämättä paranna suorituskykyä.

Ero esim. kenialaisiin juoksijoihin on siinä että kenialaiset sekä asuvat että harjoittelevat korkealla. Näin heille kehittyy sekä hyvä suoritukyky että palautumiskyky. Suomalaiset hiihtäjät taas harjoittelevat merenpinnantasolla ja menevät sitten väsyneinä "palautumaan" ja pumppaamaan punasoluja alppimajoihinsa. Tässä tulee koko ajan vaihtelua olosuhteiden välillä mikä ei toimi palautumisen kannalta.

Jos norjalaiset ja ruotsalaiset menestyvät ilman alppimajoja, niin miksi suomalaiset eivät voisi menestyä? Sitä paitsi se että oleskelee ja harjoittelee koko ajan korkealla muutaman kuukauden on luonnollisempaa kuin jossakin suljetussa huoneessa oleskelu. Korkean paikan leireille pitää lähettää vain todelliset mitalitoivot ja pistesijoille edellytyksiä omaavat hiihäjät.

 

[Alkiolainen]

Jos norjalaiset ja ruotsalaiset menestyvät ilman alppimajoja, niin miksi suomalaiset eivät voisi menestyä? Sitä paitsi se että oleskelee ja harjoittelee koko ajan korkealla muutaman kuukauden on luonnollisempaa kuin jossakin suljetussa huoneessa oleskelu. Korkean paikan leireille pitää lähettää vain todelliset mitalitoivot ja pistesijoille edellytyksiä omaavat hiihäjät.

Missä on sanottu, että norjalaiset ja ruotsalaiset eivät (enää) käyttäisi valmentautumisessaan alppimajoja? Ainakaan minun silmiini ei ole tällaista uutista sattunut. Eniten minua tässä suomalaisessa maastohiihdossa - ja tämä pätee nähdäkseni muuhunkin kestävyysurheiluun - nyppii juuri se, että vieläkin meillä jaksetaan puhua mm. harmaan alueen kitkemisestä ym., vaikka on aivan varmaa, että esim. hiihdossa on ns. lajin suurmaista meidän edustushiihtäjiämme puhtaampia urheilijoita mahdotonta löytää. Joka jotain muuta epäilee, katsokoon vaikkapa Torinon tuloksia. Anti-doping työn pitää olla kansainvälistä, ei kansallista! Vasta sitten voimme alkaa haikailla menestymismahdollisuuksista ns. "puhtaillakin keinoilla".

Totta, kyllä korkealla olo aina suljetussa huoneessa olon voittaa, ja on varmasti tehokkaampaakin, niin kuin Jauhojärvi sanoi, mutta tässä(kin) on kysymys ennen kaikkea rahasta. Jo ennen Lahtea alppimajoja perusteltiin myös taloudellisilla tekijöillä, ja uskon kuitenkin että tuolloin rahavaroja oli huomattavasti enemmän käytössä kuin tänään. Priorisointi suomalaisessa urheilussa (mitalikandidaatteihin panostaminen) on taas - niin uskomattomalta kuin se tuntuukin - pelkkää utopiaa. Ja jos näin tehtäisiinkin, niin viimeistään urheilijat (Hannu Manninen ja Vallu Kononen) itse pitävät huolen siitä, että kolmen muskettisoturin jalo aate toteutuu. Tämä taas varmistaa sen, että meillä suomalaisilla penkkiurheilijoilla riittää kiroltavaa ja kirjoitettavaa urheilijoidemme edesottamuksista myös tulevaisuudessa.