Tässä pahimmasta keljutuksesta toipuessa aloin ihan miettiä että mistäköhän loppujen lopuksi johtuu se, että suomalainen jääkiekko tuntuu menevän vain alaspäin koko ajan? Sitten kun Koivu, Selänne, Lehtinen ja Kapanen aikoinaan lopettavat, onko meillä enää toivoa edes välieräpaikasta?
Mielestäni ongelma on nähtävissä kaikista selvimmin nuorten mömmöm-kisoissa, joka luonnollisesti heijastuu sitten ajan mittaan miesten.... tai siis... täysi-ikäisten maajoukkueeseen.
Vaikuttaa siltä että suomalainen juniorikasvatus on suorastaan hämmästyttävän yksipuolisella tasolla nykyään. Kun katsoo vaikka Venäjän tai Tsekin 20v. joukkuetta, niin se on täynnä kovaa luistelevia, käsistään ja jaloistaan erittäin taitavia yksilöitä. Mukana on myös yleensä 1-2 lupaavaa goonia, sekä jokunen varmaa peruspeliä pelaava kaveri.
Mitäs meillä on sitten suomessa? Meillä on joukkue täynnä paljon luistevia, suoraviivaisesti pelaavia puukäsiä. Tuntuu että suomalainen juniorityö tuottaa siis hyvin liikkuvia "massapelaajia", mutta jostain syystä meillä ei niitä varsinaisia tähtiä oikein enää tunnu syntyvän. T. Ruutu on ehkä tämän hetken liigapelaajista ainoa jossa oikeasti voi olla ainesta supertähdeksi.
Milloin viimeksi on nähty suomalainen pelaaja, jolla on käsissä samaa virtuoosimaisuutta kuin esim. Zidlickyllä, nopeutta&maalivainua kuin Kowaltshukilla tai juonikkuutta&taitoa kuin Sundinilla? Olisiko kenties E. Keskinen, T. Selänne ja Mika Nieminen? Sen jälkeenkin meillä on kyllä nähty hyviä pelaajia, mutta ei niitä varsinaisia virtuooseja, ei mitään "tähti jo syntyessään" -kavereita. Se mitä meillä nyt on noita huippupelaajia (jo vanhenevia), ei riitä pitkälle. 5 vuoden päästä pitäisi olla jo uusi sukupolvi mättämässä niitä maaleja, vaan eipä taida olla? On mielestäni siis perusteltua sanoa että jossain mennään vikaan.
Toinen mikä selvästi uupuu suomalaisesta kiekosta vuosi vuodelta enemmän, on fysiikka. Jos on kamalasti taitoa ja vauhtia, ilman fysiikkaakin voi menestyä. Jos fysiikkaa on kamalasti, vähemmälläkin taidolla ja vauhdilla voi menestyä. Suomella kun ei ole kamalasti taitoa, ei vauhtia, eikä fysiikkaa, niin mitä siitä voi odottaa? Mestaruuksia? Hah. Tuskin.
Muut maat ovat mielestäni menneet jo ohi meikäläisestä kiekkokehityksestä aikaa sitten. Siellä tuotetaan monipuolisia pelaajia, joista voidaan sitten aina tarvittaessa valita hyvä sekoitus. Meillä kaikki pelaajat tungetaan samaan tappavan tylsään muottiin, jolloin tulevaisuudessa parhaamme pelaavat NHL:n 3-4 ketjuissa, ota siitä sitten maalintekijöitä kisoihin.
Näissä kisoissa meillä oli lähes paras mahdollinen kokoonpano, ja mihin se riitti? Ei kerrassaan mihinkään. Juu, oli huonoa tuuria, oli hürrit vastassa, jne, mutta olenko ainoa ketä oikeasti huolestuttaa tämä? Ihan tosissaan, Suomen materiaali on liian kapeaa, siitä ei pääse yli eikä ympäri, viimeistään nämä kisat todistivat sen. Vaikka jonkunlainen roolitus saataisiinkin aikaan, sittenkään meillä ei ole riittävästi hyviä pelaajia jokaiseen rooliin. Niin sanotusti, tyhjästä on paha nyhjäistä.
Nykymalli ei meitä kanna pitkälle, esim. täällä Sveitsissä jääkiekko elää aika hyvää nousubuumia parasta aikaa, ja paljon lupaavia pelaajia on kasvamassa. Jos Suomessa ei tehdä jotain, väitän että 10 vuoden päästä Sveitsi on mennyt jo meistä ohi.
Mielestäni ongelma on nähtävissä kaikista selvimmin nuorten mömmöm-kisoissa, joka luonnollisesti heijastuu sitten ajan mittaan miesten.... tai siis... täysi-ikäisten maajoukkueeseen.
Vaikuttaa siltä että suomalainen juniorikasvatus on suorastaan hämmästyttävän yksipuolisella tasolla nykyään. Kun katsoo vaikka Venäjän tai Tsekin 20v. joukkuetta, niin se on täynnä kovaa luistelevia, käsistään ja jaloistaan erittäin taitavia yksilöitä. Mukana on myös yleensä 1-2 lupaavaa goonia, sekä jokunen varmaa peruspeliä pelaava kaveri.
Mitäs meillä on sitten suomessa? Meillä on joukkue täynnä paljon luistevia, suoraviivaisesti pelaavia puukäsiä. Tuntuu että suomalainen juniorityö tuottaa siis hyvin liikkuvia "massapelaajia", mutta jostain syystä meillä ei niitä varsinaisia tähtiä oikein enää tunnu syntyvän. T. Ruutu on ehkä tämän hetken liigapelaajista ainoa jossa oikeasti voi olla ainesta supertähdeksi.
Milloin viimeksi on nähty suomalainen pelaaja, jolla on käsissä samaa virtuoosimaisuutta kuin esim. Zidlickyllä, nopeutta&maalivainua kuin Kowaltshukilla tai juonikkuutta&taitoa kuin Sundinilla? Olisiko kenties E. Keskinen, T. Selänne ja Mika Nieminen? Sen jälkeenkin meillä on kyllä nähty hyviä pelaajia, mutta ei niitä varsinaisia virtuooseja, ei mitään "tähti jo syntyessään" -kavereita. Se mitä meillä nyt on noita huippupelaajia (jo vanhenevia), ei riitä pitkälle. 5 vuoden päästä pitäisi olla jo uusi sukupolvi mättämässä niitä maaleja, vaan eipä taida olla? On mielestäni siis perusteltua sanoa että jossain mennään vikaan.
Toinen mikä selvästi uupuu suomalaisesta kiekosta vuosi vuodelta enemmän, on fysiikka. Jos on kamalasti taitoa ja vauhtia, ilman fysiikkaakin voi menestyä. Jos fysiikkaa on kamalasti, vähemmälläkin taidolla ja vauhdilla voi menestyä. Suomella kun ei ole kamalasti taitoa, ei vauhtia, eikä fysiikkaa, niin mitä siitä voi odottaa? Mestaruuksia? Hah. Tuskin.
Muut maat ovat mielestäni menneet jo ohi meikäläisestä kiekkokehityksestä aikaa sitten. Siellä tuotetaan monipuolisia pelaajia, joista voidaan sitten aina tarvittaessa valita hyvä sekoitus. Meillä kaikki pelaajat tungetaan samaan tappavan tylsään muottiin, jolloin tulevaisuudessa parhaamme pelaavat NHL:n 3-4 ketjuissa, ota siitä sitten maalintekijöitä kisoihin.
Näissä kisoissa meillä oli lähes paras mahdollinen kokoonpano, ja mihin se riitti? Ei kerrassaan mihinkään. Juu, oli huonoa tuuria, oli hürrit vastassa, jne, mutta olenko ainoa ketä oikeasti huolestuttaa tämä? Ihan tosissaan, Suomen materiaali on liian kapeaa, siitä ei pääse yli eikä ympäri, viimeistään nämä kisat todistivat sen. Vaikka jonkunlainen roolitus saataisiinkin aikaan, sittenkään meillä ei ole riittävästi hyviä pelaajia jokaiseen rooliin. Niin sanotusti, tyhjästä on paha nyhjäistä.
Nykymalli ei meitä kanna pitkälle, esim. täällä Sveitsissä jääkiekko elää aika hyvää nousubuumia parasta aikaa, ja paljon lupaavia pelaajia on kasvamassa. Jos Suomessa ei tehdä jotain, väitän että 10 vuoden päästä Sveitsi on mennyt jo meistä ohi.