Maajoukkueen alamäki

  • 4 921
  • 33

Carlos

Jäsen
Tässä pahimmasta keljutuksesta toipuessa aloin ihan miettiä että mistäköhän loppujen lopuksi johtuu se, että suomalainen jääkiekko tuntuu menevän vain alaspäin koko ajan? Sitten kun Koivu, Selänne, Lehtinen ja Kapanen aikoinaan lopettavat, onko meillä enää toivoa edes välieräpaikasta?

Mielestäni ongelma on nähtävissä kaikista selvimmin nuorten mömmöm-kisoissa, joka luonnollisesti heijastuu sitten ajan mittaan miesten.... tai siis... täysi-ikäisten maajoukkueeseen.

Vaikuttaa siltä että suomalainen juniorikasvatus on suorastaan hämmästyttävän yksipuolisella tasolla nykyään. Kun katsoo vaikka Venäjän tai Tsekin 20v. joukkuetta, niin se on täynnä kovaa luistelevia, käsistään ja jaloistaan erittäin taitavia yksilöitä. Mukana on myös yleensä 1-2 lupaavaa goonia, sekä jokunen varmaa peruspeliä pelaava kaveri.

Mitäs meillä on sitten suomessa? Meillä on joukkue täynnä paljon luistevia, suoraviivaisesti pelaavia puukäsiä. Tuntuu että suomalainen juniorityö tuottaa siis hyvin liikkuvia "massapelaajia", mutta jostain syystä meillä ei niitä varsinaisia tähtiä oikein enää tunnu syntyvän. T. Ruutu on ehkä tämän hetken liigapelaajista ainoa jossa oikeasti voi olla ainesta supertähdeksi.

Milloin viimeksi on nähty suomalainen pelaaja, jolla on käsissä samaa virtuoosimaisuutta kuin esim. Zidlickyllä, nopeutta&maalivainua kuin Kowaltshukilla tai juonikkuutta&taitoa kuin Sundinilla? Olisiko kenties E. Keskinen, T. Selänne ja Mika Nieminen? Sen jälkeenkin meillä on kyllä nähty hyviä pelaajia, mutta ei niitä varsinaisia virtuooseja, ei mitään "tähti jo syntyessään" -kavereita. Se mitä meillä nyt on noita huippupelaajia (jo vanhenevia), ei riitä pitkälle. 5 vuoden päästä pitäisi olla jo uusi sukupolvi mättämässä niitä maaleja, vaan eipä taida olla? On mielestäni siis perusteltua sanoa että jossain mennään vikaan.

Toinen mikä selvästi uupuu suomalaisesta kiekosta vuosi vuodelta enemmän, on fysiikka. Jos on kamalasti taitoa ja vauhtia, ilman fysiikkaakin voi menestyä. Jos fysiikkaa on kamalasti, vähemmälläkin taidolla ja vauhdilla voi menestyä. Suomella kun ei ole kamalasti taitoa, ei vauhtia, eikä fysiikkaa, niin mitä siitä voi odottaa? Mestaruuksia? Hah. Tuskin.

Muut maat ovat mielestäni menneet jo ohi meikäläisestä kiekkokehityksestä aikaa sitten. Siellä tuotetaan monipuolisia pelaajia, joista voidaan sitten aina tarvittaessa valita hyvä sekoitus. Meillä kaikki pelaajat tungetaan samaan tappavan tylsään muottiin, jolloin tulevaisuudessa parhaamme pelaavat NHL:n 3-4 ketjuissa, ota siitä sitten maalintekijöitä kisoihin.

Näissä kisoissa meillä oli lähes paras mahdollinen kokoonpano, ja mihin se riitti? Ei kerrassaan mihinkään. Juu, oli huonoa tuuria, oli hürrit vastassa, jne, mutta olenko ainoa ketä oikeasti huolestuttaa tämä? Ihan tosissaan, Suomen materiaali on liian kapeaa, siitä ei pääse yli eikä ympäri, viimeistään nämä kisat todistivat sen. Vaikka jonkunlainen roolitus saataisiinkin aikaan, sittenkään meillä ei ole riittävästi hyviä pelaajia jokaiseen rooliin. Niin sanotusti, tyhjästä on paha nyhjäistä.

Nykymalli ei meitä kanna pitkälle, esim. täällä Sveitsissä jääkiekko elää aika hyvää nousubuumia parasta aikaa, ja paljon lupaavia pelaajia on kasvamassa. Jos Suomessa ei tehdä jotain, väitän että 10 vuoden päästä Sveitsi on mennyt jo meistä ohi.
 

Musta_Kyy

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
Kyllä huolestuttaa. Ei täällä ole syntynyt kunnon hyökkääjätähtiä sitten Koivun, Lehtisen ja S.Kapasen. Hmm, ehkä Jokinen, Hagman ja N.Kapanen vielä joskus ovat tähtiä, mutta ei eivät tasolla millä edelliset. Sitten kun taas verrataan seuraavaan sukupolveen mm. T.Ruutu, M.Koivu ja vaikka A.Miettinen niin hei haloo, meidän kehityskäyrä laskee kuin lehmän häntä. Nämä kaverit eivät vaan ole yhtä lahjakkaita.
Kaipaamme persoonallisia ja huipputaitavia pelaajia, kovalla työllä näistä saadaan pelaajia. Nyt saadaan kovalla työllä keskivertotaitavista junioreista keskivertotähtiä. Oikeat lahjakkuudet taitavat vittuuntua jo kymmenen vanhana oman joukkueen puolustustaktiikkaan.
 

finnishninja

Jäsen
Suosikkijoukkue
Gunnilse IF
Viestin lähetti Carlos
Muut maat ovat mielestäni menneet jo ohi meikäläisestä kiekkokehityksestä aikaa sitten. Siellä tuotetaan monipuolisia pelaajia, joista voidaan sitten aina tarvittaessa valita hyvä sekoitus. Meillä kaikki pelaajat tungetaan samaan tappavan tylsään muottiin, jolloin tulevaisuudessa parhaamme pelaavat NHL:n 3-4 ketjuissa, ota siitä sitten maalintekijöitä kisoihin.
Muut maat? Lasketko Ruotsin mukaan muihin maihin? Jos katsot Ruotsin kokoonpanoa, niin montako lahjakasta lupausta löytyy esim. eilisestä joukkueesta? Henrik Zetterberg on uransa alussa, kolmosmaalivahti Henrik Lundqvist istui katsomossa, mutta muuten - vanhat parrat heiluivat jäällä täsmälleen samalla tavalla kuin Suomellakin.

Itkin jo yhdessä vaiheessa sitä, ettei Arasta löytynyt rohkeutta peluuttaa Kari Lehtosta ykkösmaalivahdiksi. Mies ei edes yrittänyt.

Ainoa maa joka päästää nuoret lupaukset jäälle tällä hetkellä taitaa olla Venäjä.
 

SergeiK

Jäsen
Suosikkijoukkue
pelaajamarkkinoiden varteenotettava vaihtoehto
Panettelua, sillä...

..."Suomi on lätkän ihmemaa"

Kyse ei ole yksilöistä; ei todellakaan. Suomalainen pelityyli - sanoisinko - identiteetti on tuottaa Tomi Kallion kaltaisia pelimiehiä, jotka parhaimmillaan ovat hyviä powerforwardeja ja menestyvät kyllä NHL:ssä (Kallio tosin ei pärjännyt asenteensa takia) mutta eivät astu kirkkaimpaan valokiilaan. Suomi kykenee tuottamaan omia ansoncartereita, mutta danaheatleysta saamme vain unelmoida. Tuomo Ruudusta en odota seuraavaa suurta suomalaista nimeä, sillä poika alkaa olla jo myöhässä NHL:n menonsa suhteen "kyllä sitä myöhemminkin ehtii" on outo asenne seuraavalla supertähdeltä.

Suomen nuorten MM-joukkue voitti viimeksi MM-pronssia Halifaxissa. Sitä ennen Moskovassa 2001 Suomi oli toinen. Joten en kertakaikkiaan ymmärrä väitteitä siitä, että "Suomi on tippunut kelkasta. "

On eroteltava selkeästi kaksi asiaa: 1) yksilön menestyminen 2) joukkueen menestyminen. Totta on ettei nykymuotoisessa Suomi tulee tuottamaan yhden iljakovaltshukin sadassa vuodessa. Ehkä hyvä niin.


Oikeastaan kyse on laajemmasta asiasta kuin edes pelaajamateriaalista ja suomalaisesta valmennuskulttuurista. Kyse on suomalaisesta mielenlaadusta. Suomalaiset ovat kuitenkin hiljaisia luterilaisen kasvatuksen saaneita insinööriluonteinta. Meillä lapset kasvatetaan noudattaen ettei saa "kämmätä" eikä "erottua".

Eli mielestäni Suomessa pitääkin mennä sille linjalle, mikä ollaan jo valittu Raimo Summasen valinnan myötä. Saksan jalkopallomaajoukkueen tyyli, missä taitavat yksilötkin alistetaan kellon yhdeksi rattaaksi. Kenties tylsää, mutta tehokasta. Epäilempä, ettei kukaan SM-liigan kahvausta ja 1-4 viisikkopuolustamista kritisoinut olisi täällä haukkumassa Araa, jos Ara olisi tukkinut keskialueen totaalisesti ja pelannut sitä tylsää 0-0 peliä puolitoista erää.


Eilen näimme mihin sammuvien tähtien Selänteen ja Koivun johtama paukut riittävät. Ilmeisesti tämän vuoden joukkueessa oli vikana, ettei joukkuehenkeä syntynyt. Oli sitten syynä leipiintyminen Araan, tähtien omat egot tai muutama mätä omena.

Anihuu, mielestäni Suomen kiekkoilulla on tulevaisuutta. En ole suuresta kuvasta kovinkaan huolissani.

EDIT: Finnishninja, aivan totta tuosta Venäjästä. Mutta sietäisikö meidän "me-ollaan-lätkän-ihmemaa-antero-mertaranta-on-guru" kiekon hang-around porukka vastaavan heikkoa menestystä kuin mitä Venäjä saavutti (sama saldo kuin Suomella)? Ruutu, MKoivu, Lehtonen, Pihlman, Jarkko Immonen, Kukkonen vaan reilusti kisoihin näiden iänikuisten neverbeenien sijasta. Vaikka Suomen joukkueelle tulisi köniin tällä tavalla, se kasvattaisi uusista pelimiehistä yhä kokeneempia pelimiehiä. Mitä Selänne oppi eilisestä? Että Suomi on paska maa?
 
Viimeksi muokattu:

fiftyeight

Jäsen
Suosikkijoukkue
Iddrott Förskott Puukädet
Samasta aihepiiristä kun on syntynyt melko monta ketjua, niin en tiedä onko tämä nyt juuri oikea paikka, mutta seuraavassa terveisiä kaverilta maapallon toiselta puolelta:

"Olen ehka vaara henkilo arvioimaan, kun en ole moneen vuoteen yhtaan latkamatsia edes nahnyt. Kommentoidaan nyt kuitenkin, kun jaakiekkoa ja muuta urheilua on tullut seurattua keskimaaraista aktiivisemmin 60-luvun lopulta lahtien.

Taalta katsoen vaikuttaisi silta, etta Suomen jaakiekon taso ja menestys polkee paikoillaan, ja suhteellisesti ottaen voi olla niin, etta joskus 70-luvulla menestyttiin jopa paremmin. Silloinhan oltiin tosiamatooreja ja vastassa itablokin ammattilaiset ja Ruotsin puoliammattilaiset. Lahelle mitalia paastiin melkein joka kerta.

Nykyisin Suomen jaakiekkoliigan taso on Euroopan huippua (oletan, silla enhan ole peleja nanhnyt pitkaan aikaan), pelaajat ammattilaisia ja NHL:ssa on miehia pilvin pimein. Maajoukkueella on taysi tuki ja arvostus takanaan (toisin kuin Kanadassa ja USAssa).

Voisi siis luulla, etta Suomi on ykkossuosikki MM-jailla ja menestysta tulee kuin Neuvostoliitolle konsanaan 70-luvulla. Tulokset puhuvat kuitenkin puolestaan: Yksi mestaruus ja joitakin sattumamitaleita vuodesta 1988 lahtien.

Aivan oikein! Olen tyrmistynyt eilisesta Ruotsi-tappiosta ja tavasta, milla ottelu havittiin (lukemani perusteella). Toivottavasti joukkueenjohto ei paase tasta pelkalla hymistelylla."


Niin, tämä kaveri seuraa aktiivisesti jääkiekkoa vaikkakaan siinä maassa ei jääkiekkoa pelata. Eikä mielestäni ole pahasti väärässä. Ehkä tuo kaukaisempi perspektiivi tekisi hyvää monille muillekin ja siksi tuo Carloksen avauskin oli oikeansuuntainen, vaikka joistain detaljeista voidaankin olla montaa mieltä.
 

Wire

Jäsen
ns. menestyksen hinta

Suomi maksaa muutamana seuraavana kovaa hintaa niin sanotuista menestyksen vuosista.

Maajoukkue on melkein aina ollut 90-luvulla mitallipeleissä. Sama valmentaja 6v on liian pitkä aika missä tahansa lajissa ja joukkueessa. Menestys tuo efektin että joukkueen runko pysyy vuodesta toiseen saman tyylisenä ja jos johto on sokea/haluton ajamaan uusia miehiä sisään. Pommi räjähtää käsiin muutaman vuoden päästä kun joukkue on keltanokkia täynnä. Mallia Venäjä. Itselläkin on henk koht kokemusta kyseisestä toiminnasta. Joukkueeni pelasi montaa ruotsin nykyisiä allsvenskan joukkueita vastaan ja nyt 2 div aluesarjassa. Nuoret kaverit lähti muualle/lopetti koska ei päästy pelaamaan.

Suomalainen juniori toiminta on liian joukkue/me keskeistä. Tietystihän homman pitääkin olla joukkue keskeistä, mutta yksittäisten yksilöiden henk.kohtaisia taitoja ei kehitetä riittävästi. Esim. koko jengi harjoittelee syöttöjä, vaikka jonkun heikkous on luistelu tai jonkun toisen laukaus. Tämän virheen takia suomessa ei tulla näkemään Kovaltchukeja tai Calouneja jos hommaa ei muuteta. Junnuille pitäisi järjestää enemmän yksilö harjoituksia joukkue harjoituksia unohtamatta.

Edit: Sveduille käy vielä pahemmin.
 

essulu

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaPKo ja Kerho
Käytetään liikaa keskitason NHL-miehiä joukkueessa. Ainostaan Selänne ja Koivu ja Niinimaa olisivat kelvanneet. Miksi ei SM-liigasta oteta pelaajie enemmän? Montako oli liigasta, olisiko ollut joku 4 kpl? SM-liigaa ei arvosteta tarpeeksi maajoukkuevalinnoissa, vaan kärrätään NHL:stä automaattisesti kaikki kynnelle kykenevät. SM-kultajoukkueesta taisi olla kokonaista 1 mies! SM-liigaa sentään pelataan koko ajan leveässä kaukalossa.
 

Tepa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät
Kyllähän Eurooppalaiset pelaajat jäi eilisessä pelissä liian kevyiksi. Nummelin, Ylönen ja Virta oli miinuksilla. Samoin Santalan ketju oli tuon tuosta omassa päässä vaikeuksissa, vaikka sai painetta myös Ruotsin alueelle.
 
F

Flonaldo

Viestin lähetti Tepa
Kyllähän Eurooppalaiset pelaajat jäi eilisessä pelissä liian kevyiksi. Nummelin, Ylönen ja Virta oli miinuksilla. Samoin Santalan ketju oli tuon tuosta omassa päässä vaikeuksissa, vaikka sai painetta myös Ruotsin alueelle.
Santala ja Miettinen jäivät kuitenkin eilen plussan puolelle, muita plussalla olleita ei pahemmin löydy.
 

Eisenhower

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pelicans, sympatiat myös Ilvekselle
Positiivista sanottavaa:
- Selänne
- Koivu
- Kallio

Tyydyttävät suoriutujat:
- Peltonen
- Nurminen
- Timonen
- Lydman
- Rintanen
- Pirnes

Pahat pettymykset:
- Niinimaa
- Eloranta
- Jokinen
- Santala
- Hagman
- Hurme

Rangaistusmatkalle Lappeenrantaan:
- Kiprusoff
- Väänänen
- Nummelin
- Miettinen
- Berg
- Ylönen
- Aravirta

Muilta ei mitään odotettukaan

Ike

PS. Voi vain ihmetellä, millä lihaksilla Lasse Pirjetä pelaa NHL:ssä.
 
Viimeksi muokattu:

Johannes

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, jääkiekko.
Peliajat tilastoista:

D 3 NUMMELIN Petteri 19:27
D 4 TIMONEN Kimmo 26:36
D 5 HELENIUS Sami 0:00
D 6 VAANANEN Ossi 13:50
D 7 BERG Aki-Petteri 19:20
D 9 LYDMAN Toni 15:09
D 29 PIRJETA Lasse 1:38
D 44 NIINIMAA Janne 23:27
F 8 SELANNE Teemu 23:02
F 11 KOIVU Saku 22:32
F 12 JOKINEN Olli 19:26
F 14 HAGMAN Niklas 11:18
F 16 PELTONEN Ville 18:38
F 17 KALLIO Tomi 15:33
F 18 VIRTA Tony 8:16
F 20 MIETTINEN Antti 8:16
F 22 ELORANTA Mikko 9:06
F 23 SANTALA Tommi 11:26
F 32 RINTANEN Kimmo 16:33
F 36 YLONEN Juha 10:28

En nyt lähtisi Flonaldo kehumaan noin vähäisellä peliajalla kentällä hätäpäissään pyörineitä pelaajia miksikään onnistujiksi.

Luottopelaajat eli puolustajat yli 19 min ja hyökkääjät yli 15 min:
Nummelin, Niinimaa, Timonen, Berg, Selänne, Koivu, Jokinen, Peltonen, Kallio ja Rintanen.

Peruspelaajat eli pakit yli 13 min ja hyökkääjät yli 10 min:
Väänänen, Lydman, Hagman, Santala ja Ylönen

Täytemiehet, peliaikaa alle 10 min:
Eloranta, Miettinen, Virta

Ylimääräinen pelaaja, joka käväisi kentällä:
Pirjetä

+ Helenius
 
F

Flonaldo

Re: Peliajat tilastoista:

Viestin lähetti Johannes
En nyt lähtisi Flonaldo kehumaan noin vähäisellä peliajalla kentällä hätäpäissään pyörineitä pelaajia miksikään onnistujiksi.
No sitähän minä en missään nimessä herran jee tehnyt. Sen sijaan täällä näistä kavereista ollaan tehty suurimmat syypäät tappioon, vaikka kaverit ovat tehneet juuri sen mitä nelosketjun pitääkin - vähällä peliajalla pitää itsensä mieluiten plussan puolella.
 

Peter Gabriel

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
Ketjun avaaja puhuu paljon mutta asiaa.

Itsekin olen samaan asiaan kiinnittänyt huomiota. Suomalainen kiekkogenre näyttää arvostavan nyt ns. duunariasennetta joka 3-4 ketjussa tekee tilaa huippupelaajille. Tosin, missähän ne 1-2 ketjun huiput ovat joille sitä tilaa pitäisi tehdä?
 

Johannes

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, jääkiekko.
Re: Re: Peliajat tilastoista:

Viestin lähetti Flonaldo
No sitähän minä en missään nimessä herran jee tehnyt. Sen sijaan täällä näistä kavereista ollaan tehty suurimmat syypäät tappioon, vaikka kaverit ovat tehneet juuri sen mitä nelosketjun pitääkin - vähällä peliajalla pitää itsensä mieluiten plussan puolella.

Näinhän se meni, kahta ensimmäistä kentällistä kuormitettiin ja heidän kanssaan ratkesi tuleeko voitto vai tappio.
 

Juhaht

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo
Voisi kysyä, että kannattaako tällaisesta 1,5 viikon mitättömästä turnauksesta vetää sen kovempia johtopäätöksiä? Ok, yhdet kisat päättyivät näin. So what? Eri asia olisi, jos suomalaisen jääkiekon taso kansainvälisestikin olisi jatkuvasti painunut alaspäin. Se on kuitenkin pysynyt varsin hyvänä jo vuosien ajan, eikä sitä yhdet mönkään menneet pilipalikisat mihinkään muuta.

Ei Suomi ole koskaan ollut ehdottomasti paras jääkiekkomaa, eikä sitä koskaan ole ollut se mm-kisat voittanut joukkue. Ei näin lyhyissä turnauksissa saada todellista paremmuutta selville. Marginaalit ovat niin pieniä, että mitä vain voi tapahtua, niinkuin eilen nähtiin.
 

Vakio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Man City
Re: ns. menestyksen hinta

Viestin lähetti Wire
Suomalainen juniori toiminta on liian joukkue/me keskeistä. Tietystihän homman pitääkin olla joukkue keskeistä, mutta yksittäisten yksilöiden henk.kohtaisia taitoja ei kehitetä riittävästi. Esim. koko jengi harjoittelee syöttöjä, vaikka jonkun heikkous on luistelu tai jonkun toisen laukaus. Tämän virheen takia suomessa ei tulla näkemään Kovaltchukeja tai Calouneja jos hommaa ei muuteta. Junnuille pitäisi järjestää enemmän yksilö harjoituksia joukkue harjoituksia unohtamatta.


En allekirjoita tuota. Juniorijoukkueet harjoittelevat periaatteessa tuntimäärissä mitattuna varsin vähän jäällä. Ainakin siinä iässä, jossa niitä pehmeitä käsiä pitäisi rakentaa. Ohjatuilla harjoituksilla pystytään siis vain rajallisessa määrin vaikuttamaan pelaajan henkilökohtaisten taitojen kehittymiseen.

Sen sijaan niitä käsiä ja jalkoja tehdään ulkohöntsäpeleissä, joissa ainakin minun lapsuudessani viihdyttiin aamusta iltaan. Siellä kikkaillaan ja veivataan ja pidetään hauskaa. Ohjatuilla treeneillä voidaan sitten tukea tätä kehitystä, mutta totuus on, että ilman oma-aloitteista pelailua harkkojen ulkopuolella ei ole mitään jakoa tulla tarpeeksi taitavaksi. Esimerkiksi Tuomo Ruutu on kehittänyt taitojaan juuri tällä tavalla ja taitaa edelleen käydä Martsarin ulkojäillä, kun ehtii.
 

eagle

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Pittsburgh
Niin kyllähän Santala&Miettinen akseli pelasi eilen kisojen parasta peliään. Samaa ei sitten voi sanoa 2-3 kentistä. Harmittavaa että Pirnes oli poissa, näkyi heti kolmosen suorituksissa. Kuitenkin pitää ottaa huomioon että Santala&Miettinen olivat koko kisat, jopa ns. heikkoja maita vastaan liian kevyttä kauraa ratkaisemaan pelejä. Jatkossakin siis turha liikaa SM-liiga pelureita MM-kisoihin ottaa, jos ratkaisuja heiltä odottaa. Sanotaanko että sellainen 5-6 mikä nytkin taisi olla(jos Lehtonen lasketaan mukaan)? On aivan riittävä määrä. Ei enempään riitä vain resurssit liigasta. Vähän turhan kovat luulot taitavat olla kotoisesta liigastamme.

Vakion kanssa samaa mieltä tuosta, että joukkueet ovat vähän vastuussa pelaajista. Ongelma on ehkä ainoastaan siinä, että pelaajia kilpailutetaan liikaa ja tätä kautta usein fysiologiset tekijät ajavat taitojen ohi nuorissa junioreissa. On kuitenkin hyvä huomioida suomalaisen yhteiskuntarakenteen muutos ja sen vaikutukset kiekkoon. Otetaan esimerkki "meidän Masa elää 80-luvulla ja joukkueensa paras pelaaja, kun koulua ja harkat on ohi, Masa lähtee jäälle pelailemaan kavereiden kanssa ja taidot kehittyvät, Masa kokeilee kikkaa jonka näki tv'ssä Larionovin tekevän Suomea vastaan" ja "Meidän Masa elää 2000-luvulla Suomessa, Masa on joukkueensa paras pelaaja, Masa menee koulun ja harjoitusten jälkeen Mikon luokse pelaamaan pleikkaria, siinä on sikasiisti Tony Hawk 3'n". Eli omaehtoinen harjoittelu, joka juurikin muovaa taitoja on vähentynyt huomattavasti. Nykyisin jos lähdetään itsekseen "treenaamaan", niin se on useammin sitten salille menemistä, kuin jäälle kikkailemaan menemistä kavereiden kanssa. Tätä kautta Suomesta tulee lisää Jani Ritoja(mitenkään Ritaa väheksymättä). Tuomo Ruutu on loistava esimerkki suomalaisista pelaajatyypistä. Ruutu on vahva, nopea, ainoa poikkeus että Tuomo omaa aika hyvät kädetkin, muuten hän olisi kuin prototyyppi 2000-luvun suomalaisesta pelaajasta. Seurojen vastuu lähinnä tulee siinä vaiheessa kun valitaan "Jani Ridan" ja "Raimo Helminen Jr.'n" välillä. Nykyisin todennäköisesti Jani pelaa ja Raimo istuu, koska voimalla jyllätään ja vauhtia pitää olla.

Ehkäpä ikävin esimerkki nykyisestä jääkiekkokulttuurista on nopeuden yhdistäminen taitoon. Tottakai nopeudella pystyy tekemään paljon ja vauhti on tärkeätä. Mutta esimerkkinä Santala&Miettinen kaksikko joka pystyi dominoimaan vauhdilla SM-liigassa, mutta kovia joukkueita vastaan eivät saaneet mitään aikaan. Se johtuu siitä että kun liike on ainoa ase(tai yleensä fysiikka), se voidaan ottaa helposti pois tavalla tai toisella. MM-kisoissa pelaajat ovat isompia, vahvempia ja tätä kautta juuri taidolla erotutaan joukosta. Katsokaa vaikkapa miten Slovakit pelaavat yhdellä kosketuksella kiekkoa, tai miten laukaus lähtee suoraan syötöstä, tarkasti ja ylös. Meidän suomalaiset kaverit kyllä voivat pyörittää peliä kuinka paljon tahansa, mutta oivaltavia syöttöjä ja laadukkaita laukauksia tulee tavallista harvemmin. Nämäkin sitten lähinnä meidän muutamalta huipputähdeltä(jotka hekään eivät ole maailman tasossa kovinkaan kovassa huudossa). Kuka muistaa SLC'n kisat? Siellä pelasi lonkkavaivaisena invalidina Kanadan joukkueessa numero 66. Miehin liike ei varmasti ollut lähelläkään vaikka Olli Jokista, Nicklas Hagmania tai Antti Miettistä, mutta kaverilla on kädet&pää. Toki epäreilua ja tyhmää edes verrata. Ehkä parempi olisi verrata vaikkapa Steve Yzermaniin, kaverin liike oli myös aika puutteellista isoon kaukaloon, mutta kädet&pää pelasivat niin hyvin että se oli toissijaista.

Suomessa palvotaan fyysisesti parempia pelaajia. Vannotaan Jursin mantraan "jalatjalat". Pelaajat iskostavat tämän itseensä ja tietävät että peliaikaa tulee varmemmin kun olet iso&nopea, eikä suinkaan sillä että olet joukkueen taitavin. Nämä ovat niitä ongelmia mitä tulisi korjata.
 

finnishninja

Jäsen
Suosikkijoukkue
Gunnilse IF
Re: Panettelua, sillä...

Viestin lähetti Sergei_Krivokrasov
EDIT: Finnishninja, aivan totta tuosta Venäjästä. Mutta sietäisikö meidän "me-ollaan-lätkän-ihmemaa-antero-mertaranta-on-guru" kiekon hang-around porukka vastaavan heikkoa menestystä kuin mitä Venäjä saavutti (sama saldo kuin Suomella)? Ruutu, MKoivu, Lehtonen, Pihlman, Jarkko Immonen, Kukkonen vaan reilusti kisoihin näiden iänikuisten neverbeenien sijasta. Vaikka Suomen joukkueelle tulisi köniin tällä tavalla, se kasvattaisi uusista pelimiehistä yhä kokeneempia pelimiehiä. Mitä Selänne oppi eilisestä? Että Suomi on paska maa?
Hyvä kysymys. Saattaa olla ettei valmentaja pääsisi jäähallista elävänä ulos.. Mutta taas toisaalta, voisiko olla paikallaan parin kauden "uhraus" nuorten pelaajien parissa? Olisi mielenkiintoista nähdä miten tämä vaikuttaisi Suomen jääkiekon kehitykseen.
Minusta Suomi tarvitsee kehityssuunnitelman, joka ulottuu kauemmaksi kuin seuraaviin MM-kisoihin.
 

Vakio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Man City
Eagle puhuu asiaa. Tätä minäkin tarkoitin, eli omaehtoinen liikkuminen ja höntsäily on vähentynyt dramaattisesti viimeisen kymmenen-viidentoista vuoden aikana. On tullut muita houkutuksia. Sellainen selkäytimeen iskostuva taito ja oivallus jäävät puuttumaan nykypelaajalta aivan liian usein, koska toistoja ei tule tarpeeksi pikkupoikana.

Voiman ja nopeuden harjoittaminen on myöhemmälläkin iällä helppoa, mutta taito ja oivallus kehittyvät minun käsittääkseni jo varsin varhaisessa lapsuudessa. Myöhemmin tätä ominaisuutta voidaan jonkun verran parantaa, mutta ei riittävästi.

Toinen ongelma on minun mielestäni selkeästi se, että pelaajat pakotetaan lopettamaan muut lajit liian nuorena. Olen aivan varma, että monet muut lajit, kuten jalkapallo, koripallo ja salibandy, kehittävät myös jääkiekkoilijaa monipuolisemmaksi. Ylipäätään urheilevien lasten tulisi pelata mahdollisimman monipuolisesti erilaisia pallopelejä.

Junnukoutsit vaan usein ovat niin helvetin kunnianhimoisia, että heidän valmentamansa nuoremman D-joukkueen on oltava sarjassa vähintään kolmen joukossa. Varsinkin parhaita pelaajia painostetaan olemaan mukana kaikissa peleissä, ettei vaan sen takia hävittäisi. Ikään kuin sillä olisi mitään merkitystä miten tuonikäisten joku peli päättyy.

Tästä voisi kirjoittaa vaikka miljoona sivua omia kokemuksia vuosien varrelta, mutta antaa olla. Paljon on pielessä junioriurheilussa, jos kohta paljon on hyvääkin.
 

eagle

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Pittsburgh
Pitää tosiaan muistaa tuo lajien lopettaminen. Muiden lajien lopettaminen suppeuttaa pelaajia huomattavasti. Erilaisten lajien harrastaminen sekä kehittää fyysisesti, että henkisesti pelaajaa. Ajattelutavat ja ratkaisumallit laajenevat.
 

Svante

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, FC Bayern
Viestin lähetti Carlos

Nykymalli ei meitä kanna pitkälle, esim. täällä Sveitsissä jääkiekko elää aika hyvää nousubuumia parasta aikaa, ja paljon lupaavia pelaajia on kasvamassa. Jos Suomessa ei tehdä jotain, väitän että 10 vuoden päästä Sveitsi on mennyt jo meistä ohi.

Älä hyvä mies kritisoi maailman parasta juniorityötä tekevää "systeemiä" ;-)
Muutama vuosi sitten kun itse olin mukana juniroityössä niin naapurimaa Ruotsille naurettiin ja hymyiltiin kun siellä ei nuoremmat saaneet taklata. Kyllähän jokainen selväjärkinen ymmärtää, että jo pikkuskidinä on ensin opittava taklaamaan ja sitten vasta pelaamaan. ;-)
Tää oli tätä ns. vuodatusta.
 

Saarinen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Kylläpä tehdään taas radikaaleja johtopäätöksiä käytännössä yhden tappion perusteella. Mikäli Suomi olisi pitänyt eilen 5-1 -johtoasemansa niin puheenaiheet olisivat tänään taas ihan erilaisia.

Totta on se asia, ettei Suomi ole pitkään aikaan tuottanut samanlaisia mailavirtuooseja kuin esim. Tsekki tai Slovakia. Se on tietenkin harmi, muttei kuitenkaan suoraan tarkoita sitä, että Suomi olisi jotenkin pudonnut muiden maiden kelkasta.

Todellisten huipputähtien osalta tasomme on kiistatta erittäin kapea, mutta kansainväliset mitat täyttäviä pelaajia löytyy kyllä runsaasti. Joukkuepelillä ottelut edelleenkin ratkaistaan eikä yksittäisten tähtien sooloilulla. Suomi on useana vuonna ollut joukkueena paljon parempi kuin yksilöidensä summa. Tämän vuoden MM-kisoissa niin ei syystä tai toisesta vain käynyt. Esim. Saksa ja Sveitsi kuitenkin osoittivat kuinka joukkue voi kurinalaisella ja yhtenäisellä joukkuepelillä pärjätä ehdottomia huippujoukkueita vastaan, vaikkei joukkue olisikaan täynnä tähtiä. Saksan ja Sveitsin materiaali ei ollut lähellekään edes Suomen tasoa, mutta he pystyivät silti laittamaan suurimpia suosikkeja tiukoille.

Suomi tuottaa omanlaisiaan pelaajia, jotka ovat suurelta osin hieman harmaita puurtajia, mutta yleensä joukkueille tärkeitä sellaisia. Menestystä voi saavuttaa kansainvälisissä peleissä myös Suomen pelaajamateriaalilla. Aina olympialaisia ja World Cupeja myöden, kunhan vaan joukkue keskittyy omiin vahvuuksiinsa eikä jää tuijottelemaan vastustajiensa nimilistoja tai NHL-tilastoja.
 

Wire

Jäsen
Re: Re: ns. menestyksen hinta

Viestin lähetti Vakio
En allekirjoita tuota. Juniorijoukkueet harjoittelevat periaatteessa tuntimäärissä mitattuna varsin vähän jäällä. Ainakin siinä iässä, jossa niitä pehmeitä käsiä pitäisi rakentaa. Ohjatuilla harjoituksilla pystytään siis vain rajallisessa määrin vaikuttamaan pelaajan henkilökohtaisten taitojen kehittymiseen.

Tiedän että ne virtuoosit tulee sieltä pihapeleistä, mutta siellä kun homma ei ole yhdistettynä luisteluun ja peli välineenä on tennis tai salibandypallo. Useimmalla ei ole myöskään mahdollisuutta mennä sinne läheiselle jääradalle pelailemaan niin kuin itselläni aikoinaan oli.

Kokonaisuudessa hain lähinnä sitä että hommaa ei yksilöidä vaan kaikki on samaa massaa. (Suomen peruskoulu opetuksessa on sama ongelma.) Hommaa pitäisi ohjata siten että joka kaverille (yli 10v)tehdään analyysi mikä on huonoa ja mikä hyvää. Ohjeet kaverille mitä voisi asian hyväksi tehdä omalla ajalla. (Tietysti kaverin omilla ehdoilla.) Harjoituksista varattaisiin myös pieni aika omien heikkojen kohtien harjoittamiseen ja samalla valmentajat näkisi missä mennään.
 

Mane

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tampereen Ilves
Kyllä minun mielestäni kaikki nämä pirjetät ja elorannat voi aivan hyvin korvata eurooppalaispelaajilla.

NHL:stä olisi syytä ottaa ilman mitään harkintaa vain todelliset tähdet eli Selänne, Koivu, Lehtinen. (Kapasta ja Jokista ei maajoukkuenäytöillä tähdiksi voi sanoa. Kapasella toki yksi hyvä turnaus, joskin sen tilastoja, kuten Ylöselläkin, vääristää aivan huikeat tehot rupusakkeja vastaan. Kovia maita vastaan siinä turnauksessa hienot 5.3+2=5 tehot, mutta muissa MM-turnauksissa kovia porukoita vastaan yhteensä 25.4+4=8)

Sitten lisäksi muutama puolustaja ja hyökkääjä. Puolustajia ehkä sellaiset kaksi pakkiparia olisi sopiva määrä ja hyökkääjiä samoin kaksi ketjullista. Puolet joukkueesta tulisi koostua eurooppalaisista. Ehdottomasti kaikkien ison veden takaa tulevien pelaajien täytyy olla terveitä. Kesken turnausta NHL:stä ei mielestäni kannata tällä hetkellä odottaa ketään muuta kuin Koivua, Lehtistä tai Selännettä.

Tämä turnaus osoitti myös sen, että toisen pelaavista vahdeista täytyy tulla Euroopasta.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös