Verkkolehden uusimmat jutut

Maailmanmestaruus 1995

  • 7 127
  • 28
J

Juice

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jyp, CCCP
Nyt kriittisiä kannanottoja.. oliko Tukholman kisat NIIN huonotasoset että Suomi sai sen turvin ensimmäisen ja ainoan kultansa. Sillä avustuksella tietysti että oli koossa unelmaketju Tupu-Hupu-Lupu ja muutenkin kova joukkue. Mutta pahat kielet jaksavat jauhaa miten ei ollut NHL-miehiä mukana ja niin edelleen...
<BR>Seuraavana keväänähän tuli aika pahasti lunta tupaan MM-kisoissa ja World Cupissa. Ja monet pitää noita Wienin \'96 MM-kisoja tosi kovatasosina. Niissähän suomi voitti vaan Italian(?) ja Ranskan(?). Ja sit varsinkin World Cup oli todellinen paikannäyttäjä suomalaiselle kiekkoilulle. Ja kuinkas kävikään.
<BR>
<BR>Kyllähän se on sen jälkeen ollut muutaman kerran tosi lähellä eikä ole epäilystäkään etteikö joukkue pystyisi siihen. Ja Nagano oli tietysti suurmenestys.
<BR>Mutta... kriittisiä mielipiteitä kaivataan Tukholman kisoista ja Suomalaisen kiekon tasosta maailmalla yleensä.
<BR><BR><font size=-1>[ tätä viestiä on muokannut: Juice 2001-02-27 23:04 ]</font>
 
T

tsei_tsei

Jäsen
Toisaalta vuonna 1994 Suomi oli jo erittäin lähellä voittaa MM-kultaa ja olikin mielestäni moraalinen voittaja finaalissa Kanadaa vastaan. Suomen joukkue oli 95-kisoissa, niin kova, että voitto olisi todennäköisesti tullut NHL-pelaajienkin ollessa mukana. 1996 oli sitten tyypillinen krapulavuosi ja tietyt pelaajat olivat ehkä liian kauan mukana maajoukkueessa, sillä jotkut vanhat pelaajat olivat jo saavuttaneet haluamansa.[addsig]
 
J

Juice

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jyp, CCCP
Oliko sama \"kylläisyys\" sitten World Cupissa? Ei luulis olevan kun on kyseessä on kiistatta maailman kovatasoisin maajoukkueturnaus. Suomi selvisi kunnialla heikompia Saksaa ja Tsekkiä(joukkue sekaisin) vastaan mutta Ruotsia ja Venäjää vastaan ikävä todellisuus tuli esiin. Eipä ollut Suomi tarpeeksi kova joukkue siihen turnaukseen, ei ainakaan loppupeleihin.
 
T

tsei_tsei

Jäsen
World Cup oli Suomen joukkueelle ehkä liian kova tunaus. Kyseessä on kuitenkin pieni kaukalo ja muutenkin NHL-maisuus valloillaan. Suomen joukkue oli juuri pitkälti eurooppalainen ja puolustus oli esimerkiksi melko pienikokoinen. World Cupin menestystä ei mielestäni voi tuolloin verrata MM-kisoihin. Suomi olisi mielestäni ollut erittäin kova ja jopa voittanut 1995 mestaruuden, vaikka pelaajia NHL:stä olisi ollut mukana. Suomi ei kuitenkaan olisi pärjännyt turnauksessa, jossa kaikki parhaat ovat mukana.[addsig]
 
J

Juice

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jyp, CCCP
Mutta Kanada ja USA joutuvat joka vuosi tulemaan jämäjoukkueillaan MM-kisoihin jossa on iso kaukalo ja \"eurooppalaisuus\" valloillaan. Silti ne menestyvät melkoisen hyvin, ainakin Kanada.
<BR>Kyllähän kaukalon koolla ja säännöillä on aika vahvasti merkitystä, WC:n finaalissa olivat USA ja Kanada, Naganon finaalissa Venäjä ja Tsekki. Ei varmaankaan ihan sattumaa?
<BR>
 
T

tsei_tsei

Jäsen
Kaukalon koolla ja ympäristöllä on todellakin suuri merkitys. Toisaalta Olympialaisissa ei ole pelattu kuin kertaalleen parhailla miehillä, joten vertailupohjaa ei ole vielä paljoa. Käsittääkseni kyse oli alunperin siitä, että saiko Suomi tavallaan lahjana ensimmäisen MM-kultansa. Itse kuitenkin uskon, että Suomi olisi voittanut tuolloin (tai ollut ainakin todella lähellä voittoa) MM-kisat, vaikka NHL-lakkoa ei olisi ollut. MM-kisathan ei kuitenkaan ole vielä osoitus pärjäämisestä kaikkien huippujen ollessa mukana, ja mielestäni olisi suuri ihme, jos Suomi pystyisi voittamaan Salt Lake Cityssä. Toisaalta marginaalit ovat melko pienet, joten turnauksessa tullee jälleen yllätyksiä.[addsig]
 
A

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Never forget! Vaikka tarunhohtoisen Tukholman kullan aikaan tätä palloa jo kansoitin, ei omia muistikuvia tuolloisesta hurmoksesta kuitenkaan ole ja kyseiseen mestaruuteen ja kaikkeen sen ympärillä tapahtuneeseen on tullut tutustuttua retroperspektiivistä.

Vaikka kyse loppujen lopuksi olikin vain yhdestä Ruotsissa pelatusta jääkiekkoturnauksesta, ei sen merkitystä suomalaiseen kulttuurihistoriaan voine ylikorostaa. Se tullaan muistamaan vielä pitkään.

Legendaarinen finaalilähetys täynnä ysärinostalgiaa. Olli Keskinen (Eero Kakko) tuo Kummeli-fiiliksen, Sakke Pietilä, Esko Aho... Ja kyllähän itse matsikin jännittävä oli, vaikka loppunumerot selvät olivat.

Ei koskaan unohdu!
 
K

Kuopionkukko

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa, Red Wings, ManU, Kups
Itsellä on muistikuvat että perheen kanssa lähdettiin autolla lähimpään huoltoasemaan ja heilutettiin jotain pientä suomen lippua ikkunasta, samanlaisia heiluttelijoita tuli lyhyen matkan aikana muutama vastaan.

Huoltiksen baarissa vanhemmat ja isovanhemmat otti kuppia, minä kokista. Äitin kanssa pelattiin pajatsoa. Mummo kaato jäät lasista johonkin muovikukan kukkaruukkuun ja isä pölli tuopin matkaan. Muita muistikuvia ei ihmeemmin ole.

Myöhemmin tuli katsottua varmaan 30kertaa se vhs kasetti läpi missä oli turnauksen kooste. Isä osti myös jonkun mm95 cd levyn ja en vieläkään ymmärrä miksi sen yhden biisin nimi on live is life. Kuulostaa vaan tyhmälle vaikka itse biisi oli ehkä levyn paras. Nykyään ymmärrettävästi en kyseisestä kappaleesta niin välitä...
 
H

Haidekkeri

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kalpa, Jokipojat, Corey Perry
Ei tästä ole muistikuvia, ei niin mitään vaikka ihan suht tiedostavassa iässä kuitenkin olin(9-v). Oikeastaan ainut tuohon liittyvä selkeä muisto on se että musiikin tunneilla piti laulaa sitä den glider in-laulua ja minähän en voinut yhtään ymmärtää että miksi. Myöhemmin tuo kultafinaali ja siihen liittyvät videot on nähty arviolta "sata" kertaa.
 
S

Straight Edge

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko, Leafs, Jokerit
Ite olin tuolloin niin nokkela, että olin säästellyt intissä kaikenlaisia ekstrakuntsareita ja mitä niitä olikaan niin, että olin ainakin sen kisojen jälkimmäisen viikon kokonaan lomalla. Ja finaali-iltana takaisin.
Oli kyllä hienoa seurata ilman mitään rajoitteita noita otteluita silloin, olihan siinä kymmenkunta vuotta jo meikäläinenkin pelejä katsellut ja tuskaillut.
 
A

aceman81

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät. Pesäkarhut.
Muistan miten kotopuolessa ennen matsia tehtiin tietty kävelylenkki metsän puolella, setä oli kylässä ja voiton jälkeen avattiin jotain kuohuvaa. Keli oli verrattain toukokuinen ja aurinkoinen.

Ketä esiintyjiä noissa juhlallisuuksissa oli vai oliko ketään? Tuskin Tom Jones ainakaan.
 
R

Rocco

Jäsen
1995 oli heikkotasoisimmat kisat ehkä koskaan. Kenelläkään ei ollut NHL-pelaajia mukana, ja Suomella kävi siinä mielessä hyvä tuuri, että Koivu ja Lehtinen olivat juuri vasta siirtymässä NHL:ään. Vanha kaarti Helminen, Keskinen, Nieminen, Ojanen, Summanen, Myllys, Jutila yms olivat vielä kovassa kunnossa eivätkä riittävän hyviä NHL:ään, tai eivät kiinnostuneet siellä pelaamaan.

Kyseessä oli kirjaimellisesti EHT-tason joukkueet kaikilla, ja etenkin Pohjois-Amerikan joukkueet pelasi aivan rupusakeilla. Venäjä oli pari vuotta sitten vasta muuttunut omaksi valtioksi, ja käytännössä kaikki kykenevät olivat lähteneet Neuvostoliiton muurin takaa Pohjois-Amerikkaan, ja Euroopassa pelasi paljon vain rivimiehiä, jopa Italian liigasta (!) oli Venäjä ottanut yhden pelaajan. Tsekkoslovakia oli myös vapautunut rautaesiripun takaa, ja sieltäkin paljon tähtiä oli Pohjois-Amerikassa, ja Slovakia pelasi omana joukkueenaan alemmalla tasolla, joten iso nippu taitavia pelaajia oli entiseen Tsekkoslovakiaan verrattuna myös poissa Tsekeiltä.

Ruotsilta löytyi sentään myös NHL:ään pian lähteneet Alfredsson, Dackell ja Johansson, mutta Ruotsikin oli kuin varjo aiemmista vuosista.
 
I

Individual

Jäsen
Suosikkijoukkue
Post-rock/ Post-punk
MM-95 sai kansalaiset uskomaan parempaan huomiseen ja tuhansien ja taas tuhansien Suomen lippujen meri Senaatintorilla oli lopullista irtiottoa YYA-ajasta ja muutama vuosi aiemmin hajonneesta Neuvostoliitosta. Se, että oppiko Leijonat juuri tuossa turnauksessa voittamaan, kun seuraavaa kultaa saatiin kuitenkin odottaa aina vuoteen 2011 asti, niin en tiedä, mutta leijona ainakin sai maistiaiset siitä, mitä on olla mestari. Pelin tasosta turnauksessa en osaa sanoa mitään. Sukupolvikokemus.
 
B

Barcelona

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
aceman81 kirjoitti:
Ketä esiintyjiä noissa juhlallisuuksissa oli vai oliko ketään?
Laajenna klikkaamalla
Ainakin Aki Sirkesalo oli. Jäi mieleen kun lähistöllä oli känniääliö joka huuteli solvauksia Sirkesalolle koko setin ajan. Muistaakseni Leningrad Cowboys oli se paras esiintyjä. Voi olla että Samuli Edelmann oli yksi esiintyjistä myös. J.Karjalaisen "Sankarit" biisi tais olla joku Leijoninen yhteislaulu. Tietenkin Den glider in tais soida muutamaan kertaan. Sakari Kuosmanen taisi vetää Finlandian sitten loppuun.
 
M

Mechalo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kivikova, Detroit Red Wings, Idän ihme, FC Honka
Sen verran natiainen olin silloin että ihan tarkkoja muistikuvia pelistä ei ole, saati siitä katsoinko itsekään, mutta sen muistan että asuttiin silloin jo Laaksolahdessa. Jälkeenpäin tuota on tullut mietittyä vähän tarkemmin ja voi olla että juuri se innosti katsomaan lätkää enemmänkin.
 
V

Viltsu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Rocco kirjoitti:
1995 oli heikkotasoisimmat kisat ehkä koskaan. Kenelläkään ei ollut NHL-pelaajia mukana, ja Suomella kävi siinä mielessä hyvä tuuri, että Koivu ja Lehtinen olivat juuri vasta siirtymässä NHL:ään. Vanha kaarti Helminen, Keskinen, Nieminen, Ojanen, Summanen, Myllys, Jutila yms olivat vielä kovassa kunnossa eivätkä riittävän hyviä NHL:ään, tai eivät kiinnostuneet siellä pelaamaan.

Kyseessä oli kirjaimellisesti EHT-tason joukkueet kaikilla, ja etenkin Pohjois-Amerikan joukkueet pelasi aivan rupusakeilla. Venäjä oli pari vuotta sitten vasta muuttunut omaksi valtioksi, ja käytännössä kaikki kykenevät olivat lähteneet Neuvostoliiton muurin takaa Pohjois-Amerikkaan, ja Euroopassa pelasi paljon vain rivimiehiä, jopa Italian liigasta (!) oli Venäjä ottanut yhden pelaajan. Tsekkoslovakia oli myös vapautunut rautaesiripun takaa, ja sieltäkin paljon tähtiä oli Pohjois-Amerikassa, ja Slovakia pelasi omana joukkueenaan alemmalla tasolla, joten iso nippu taitavia pelaajia oli entiseen Tsekkoslovakiaan verrattuna myös poissa Tsekeiltä.

Ruotsilta löytyi sentään myös NHL:ään pian lähteneet Alfredsson, Dackell ja Johansson, mutta Ruotsikin oli kuin varjo aiemmista vuosista.
Laajenna klikkaamalla
Pitää paikkaansa. Suomi olisi kyllä saanut mm. Kurrin mukaan ja oliko Selänne myös, kun oli saman kauden syyskaudella, työsulun aikana asioista sovittu, että jos pelit NHLssä ohi, paikka joukkueessa on selvä. Curre sitten kalkkiviivoilla perui homman eikä huolinut ketään NHLstä ja tämän johdosta Kurri ainakin hieman otti itteensä. No, kultaahan silti tuli.

1996 kisat sitten Leijonien johto sekoili NHL-pelaajien kanssa täysin, kun johto ei itsekään tiennyt, mitä tehdä ja keitä ottaa. Tästä on Aravirran kirjassakin juttua. "NHL-pelaajaliikenne repi hermoja".
 
E

Espoon Siniset

Jäsen
Suosikkijoukkue
Two Degrees of Mike Sillinger
Selänteen NHL-kausi loppui viimeisen kisaviikon tiistaina ja Kurrin keskiviikkona. Aikaisin peli, missä olisivat voineet pelata oli perjantain välierä, mutta sinnekin olisi todella pitänyt kiirehtiä, varsinkin Kurrilla.

Kokoonpano oli lukittu alkusarjan neljänteen peliin, mikä oli Itävaltaa vastaan edellisen viikon lauantaina.
 
T

teemu73

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Viltsu kirjoitti:
1996 kisat sitten Leijonien johto sekoili NHL-pelaajien kanssa täysin, kun johto ei itsekään tiennyt, mitä tehdä ja keitä ottaa. Tästä on Aravirran kirjassakin juttua. "NHL-pelaajaliikenne repi hermoja".
Laajenna klikkaamalla
Tämä oli kyllä koomista seurattavaa. Siellä pidettiin yhtä paikkaa auki Koivua varten, mutta joku kerkesikin lupaamaan tämän paikan Tikkaselle, joka vapautui hieman aiemmin. Ja sitten kun Koivu olisi ollut käytettävissä, niin ei voinut enää tehdä asialle mitään (miksi ei?). Niin sitten Tikkanen raahattiin pelaamaan tuo yksi onneton puolivälierä Kanadaa vastaan. Siinä ottelussa Suomella oli mm 5-3 ylivoima, jonka aikana kaikki maalintekijät istuivat penkillä eikä Suomi tainnut saada ylivoiman aikana aikaiseksi mitään sen vaarallsisempaa kuin Lumpeen epätoivoisen rannelaukauksen siniviivalta päin Kanadan pelaajaa.

Syksyn World Cupista "hauskin" mieleen jäänyt yksityiskohta on Venäjä-pelistä, kun Myllys keskittyi huitomaan maalin edessä ollutta venäläispelaajaa ja samaan aikaan kiekko viuhui maalin yläkulmaan.

1995 tuli tietysti katsottua tarkkaan ja onhan nuo koosteet nähty moneen kertaan jälkeenpäinkin. Noissa kisoissa Ranskaa valmentanut Tamminen oli myös hyvässä vedossa. Ne tuuletukset, jotka Tami esitti Sveitsi-voiton jälkeen, tulivat sydämestä. Ranska voitti myös Kanadan alkusarjassa. Ja sitten kun puolivälieriin osui Suomi-Ranska, niin Tami arvosteli kovasti otteluohjelmaa, joka oli antanut Suomelle ylimääräisen lepopäivän ja Ranska joutui vielä matkustamaan alkusarjan ja puolivälierän välissä Gävlestä Tukholmaan. Olihan tuo ohjelma joltain osin vähän erikoinen, ja kritiikki siitä oli ihan paikallaan, mutta taisi saada vähän liian isot mittasuhteet tämäkin.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy

Verkkolehden uusimmat jutut

Ylös